Johdatus funktionaalianalyysiin

Abstract

This book concentrates on functional analysis. The text is written so that it can be followed on the basis of high school mathematics. The book introduces the set theoretical foundations of mathematics, the basic theories of linear algebra and topology, and the theory of topological vector spaces. Distributions, measure theory, and some common spaces of complex-valued functions of real variables are handled, too.

—–

Tiivistelmä

Tämä kirja keskittyy funktionaalianalyysiin. Teksti on kirjoitettu niin, että sitä pystyy seuraamaan lukiomatematiikan pohjalta. Kirjassa käydään läpi matematiikan joukko-opilliset perusteet, lineaarialgebran ja topologian perusteoriat ja topologisten vektoriavaruuksien teoria. Lisäksi kirjassa käsitellään distribuutiot, mittateoria, ja joitakin yleisiä reaalimuuttujien kompleksiarvoisia funktioavaruuksia.

Esipuhe

Funktionaalianalyysi voidaan määritellä topologisia vektoriavaruuksia tutkivaksi matematiikan haaraksi. Tässä mielessä funktionaalianalyysi on topologian ja lineaarialgebran synteesi.

Luku 1 esittelee tarvittavia peruskäsitteitä, kuten joukko, relaatio ja funktio. Luku 2 käsittelee myöhemmin tarvittavia algebrallisia struktuureja: ryhmiä ja kuntia. Luvussa 3 konstruoidaan lukujoukot: luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut, reaaliluvut ja kompleksiluvut. Luku 4 esittelee vektoriavaruudet ja luku 5 jonot, verkot, filtterit, topologiset avaruudet ja topologisen avaruuden erikoistapauksen metrisen avaruuden. Luku 6 käsittelee topologisia vektoriavaruuksia, jotka ovat karkeasti vektoriavaruuksia, joissa on määritelty topologia. Tässä luvussa määritellään myös lokaalikonveksit avaruudet, sisätuloavaruudet ja normiavaruudet, jotka ovat topologisten vektoriavaruuksien erikoistapauksia. Luvussa 7 määritellään distribuutiot ja temperoidut distribuutiot. Luku 8 käsittelee mittateoriaa ja siinä määritellään Lebesguen integraali. Luvussa 9 määritellään usein tarvittavia funktioavaruuksia.

Yleisesti kukin luku nojaa kaikkiin sitä edeltäviin lukuihin. Poikkeuksena mittateoriaa käsittelevä luku 8 ei tarvitse vektoriavaruuksien, topologisten avaruuksien eikä topologisten vektoriavaruuksien teoriaa. Kuvassa 1 on esitetty kaavio lukujen välisistä riippuvuuksista: $A\rightarrow B$ tarkoittaa, että luku $B$ riippuu luvusta $A$.

Kuva 1: Lukujen väliset riippuvuudet.

Luku 1 Johdanto

1.1 Matematiikan perusteista

Matemaattinen teoria koostuu joukosta aksioomia eli perusoletuksia, joista kaikki teorian lauseet johdetaan. Tosin Gödelin lauseen mukaan jokaisessa teoriassa, joka sisältää luonnolliset luvut, on olemassa tosia lauseita, joita ei voida johtaa teorian aksioomista. Luvut, joukot ja muut matemaattiset käsitteet ovat ongelmallisia materialistisen todellisuuskäsityksen kannalta, koska ne eivät ole ainetta. Ilmeisesti todellisten olioiden joukon (ei matemaattisessa mielessä) on oltava laajempi kuin aineellisten olioiden joukko.

Algoritmi on lista toimintaohjeista jonkin ongelman ratkaisemiseksi. On olemassa myös algoritmeja, jotka eivät pääty äärellisessä ajassa, ja ongelmia, joihin ei ole algoritmia ollenkaan. Turingin kone on kuvitteellinen laite joka koostuu lukupäästä ja sen läpi kulkevasta nauhasta. Kone lukee vuorollaan merkin nauhasta ja päättää sen perusteella, miten se siirtää nauhaa seuraavaksi. Algoritmisesti ratkeavien ongelmien luokka on sama, kuin ne ongelmat, jotka Turingin kone pystyy ratkaisemaan. Tämä luokka on myös sama kuin ne ongelmat, jotka tietokone pystyy ratkaisemaan. Jos algoritmin nopeus on syötteen määrän polynomiaalinen funktio, niin algoritmi kuuluu luokkaan P. Muussa tapauksessa algoritmi kuuluu luokkaan NP. On avoin kysymys, ovatko P ja NP samat.

1.2 Joukot

Matematiikan peruskäsite on joukko. Joukko on olio, jolle jokaisesta toisesta oliosta voidaan sanoa, kuuluuko se joukkoon vai ei. Joukkoon kuuluvia olioita sanotaan sen alkioiksi. Aikoinaan Bertrand Russell keksi määritellä joukon, joka sisältää kaikki ne joukot, jotka eivät ole itsensä alkioita, siis $P:=\{x\;|\;x\not\in x\}$. Merkintä $A:=B$ tarkoittaa, että muuttujan $A$ arvoksi määritellään $B$. Nyt voidaan kysyä, onko $P$ itsensä alkio. Jos se on, se ei ole, ja jos se ei ole, se on. Tämä on Russellin paradoksi. Paradoksin johdosta Frege katsoi koko luomansa matematiikan aksiomaattisen järjestelmän romahtavan, mutta näin synkkä ei tilanne ollut. Paradoksi voitiin kiertää rajoittamalla sitä, mitä joukon jäsenenä voi olla. Olio, joka ei voi olla minkään joukon alkio, on nimeltään luokka. Yleisesti käytetty joukko-opin Zermelo-Fraenkelin aksioomajärjestelmä ei sisällä luokkia, mutta von Neumann-Bernays-Gödelin aksioomajärjestelmä sisältää ne.

Joukko voidaan määritellä esim. luettelemalla sen alkiot: $A:=\{1,3,5,6\}$ tai antamalla jokin predikaatti (ehto), joka kertoo, kuuluuko kukin olio joukkoon vai ei: $B:=\{x\in\mathbb{R}\;|\;x>5\}$. Joukko $B$ sisältää kaikki reaaliluvut, jotka ovat suurempia kuin 5. Tyhjää joukkoa merkitään $\emptyset$. Jos $A$ ja $B$ ovat joukkoja, niin sanomme, että $A$ on joukon $B$ osajoukko, jos jokainen joukon $A$ alkio kuuluu joukkoon $B$. Tätä merkitään $A\subset B$. Jos $A\subset B$ mutta $A\not=B$, niin sanomme, että $A$ on joukon $B$ aito osajoukko. Joukon $A$ potenssijoukko $2^{A}$ on joukon $A$ kaikkien osajoukkojen joukko. Esim. jos $A:=\{1,2,3\}$, niin

$$2^{A}=\{\emptyset,\{1\},\{2\},\{3\},\{1,2\},\{1,3\},\{2,3\},\{1,2,3\}\}.$$

Kun alkio $x$ kuuluu joukkoon $A$, niin merkitään $x\in A$. Jos $x$ ei kuulu joukkoon $A$, niin merkitään $x\not\in A$. Joukkojen $A$ ja $B$ unioni $A\cup B$ koostuu molempien joukkojen kaikista alkioista. On huomattava, ettei mikään alkio voi esiintyä unionissa tai muussakaan joukossa kahta kertaa. Esim. jos $A:=\{1,2,3\}$ ja $B:=\{3,5\}$, niin $A\cup B=\{1,2,3,5\}$. Joukkojen $A$ ja $B$ leikkaus $A\cap B$ koostuu alkioista, jotka kuuluvat sekä joukkoon $A$ että joukkoon $B$. Edellisen esimerkin joukoilla $A\cap B=\{3\}$. Joukkojen $A$ ja $B$ erotus määritellään

$$A\setminus B:=\{x\in A\;|\;x\not\in B\}$$

ja sitä sanotaan myös joukon $B$ komplementiksi joukossa $A$.

Joukkojen $A$ ja $B$ karteesinen tulo määritellään

$$A\times B:=\{(x,y)\;|\;x\in A,y\in B\}.$$

Esim. jos $A:=\{1,2,3\}$ ja $B:=\{4,5\}$, niin

$$A\times B=\{(1,4),(1,5),(2,4),(2,5),(3,4),(3,5)\}.$$

Huomaa, että parit (x,y) ovat järjestettyjä: esim. $(1,2)\not=(2,1)$. Kun $A$ on joukko ja $n$ on positiivinen kokonaisluku, niin määritellään karteesinen tulo

$$A^{n}:=\{(a_{1},\ldots,a_{n})\;|\;a_{1},\ldots,a_{n}\in A\}.$$

Myös vektorit $(a_{1},\ldots,a_{n})$ ovat järjestettyjä. Kun $A$ on joukko, niin määritellään

$$\#A:=\text{joukon }A\text{ alkioiden lukumäärä.}$$

$\#A$ voi olla ääretön.

Määritelmä 1.2.1.

Olkoon $I$ (mahdollisesti ääretön) epätyhjä joukko. Olkoot $A_{i}$, $i\in I$, joukkoja. Sanomme, että joukot $A_{i}$ ovat erillisiä, jos $A_{i}\cap A_{j}=\emptyset$ kaikilla $i,j\in I$, $i\not=j$.

Valinta-aksiooma on aksiooma, jonka mukaan minkä tahansa joukon $A$ potenssijoukosta $2^{A}$ voidaan muodostaa uusi joukko poimimalla kustakin joukon $2^{A}$ alkiosta yksi alkio ja muodostamalla niistä joukko. Edellisen esimerkin joukossa tällainen joukko on esim. $\{1,2\}$. Äärettömien joukkojen tapauksessa tilanne ei ole näin selvä, eikä valinta-aksiooma kuulukaan kaikkiin joukko-opin aksioomajärjestelmiin. Valinta-aksioomasta seuraa Banach-Tarskin paradoksi [13]: Jos on annettu täytetty pallo kolmiulotteisessa avaruudessa, niin tämä pallo voidaan jakaa äärelliseen määrään erillisiä joukkoja, joista voidaan sitten muodostaa kaksi alkuperäisen pallon identtistä kopiota.

1.3 Logiikkaa

Logiikka operoi väitteillä, jotka ovat joko tosia tai epätosia. Yleensä 1 tarkoittaa totta väitettä ja 0 epätotta. Loogiset operaatiot ovat:

• $\neg P$ : ei $P$

• $P\land Q$ : $P$ ja $Q$

• $P\lor Q$ : $P$ tai $Q$

JA- ja TAI-operaatioiden totuustaulu on taulukossa 1.1. Huomaa, että $P\lor Q$ on tosi myös silloin, kun sekä $P$ että $Q$ ovat tosia. EI-operaation totuustaulu on taulukossa 1.2.

Taulukko 1.1: Loogisten JA- ja TAI-operaatioiden totuustaulu

$$\begin{array}[]{rrrr}P&Q&P\land Q&P\lor Q\\ \hline\cr 0&0&0&0\\ 0&1&0&1\\ 1&0&0&1\\ 1&1&1&1\end{array}$$

Taulukko 1.2: Loogisen EI-operaation totuustaulu

$$\begin{array}[]{rr}P&\neg P\\ \hline\cr 0&1\\ 1&0\end{array}$$

Jokin väite $P$ voi sisältää muuttujia, esim. “$x>3$”. Tällöin väitettä voidaan merkitä $P(x)$.

Merkintä $\forall x:P(x)$ tarkoittaa, että väite $P(x)$ on tosi kaikille olioille $x$. Merkintä $\exists x:P(x)$ tarkoittaa, että on olemassa ainakin yksi olio $x$, jolle $P(x)$ on tosi. Merkintä $\exists!x:P(x)$ tarkoittaa, että on olemassa tasan yksi olio $x$, jolle $P(x)$ on tosi. Symbolia $\forall$ sanotaan universaalikvanttoriksi ja symbolia $\exists$ eksistenssikvanttoriksi.

Jos $A$ on joukko, niin $\forall x\in A:P(x)$ tarkoittaa, että väite $P(x)$ on tosi kaikille $x\in A$ ja $\exists x\in A:P(x)$, että on olemassa ainakin yksi $x\in A$, jolle $P(x)$ on tosi. Jos $A=\emptyset$, niin $\forall x\in A:P(x)$ on tosi ja $\exists x\in A:P(x)$ on epätosi riippumatta väitteestä $P(x)$. Merkintä $\exists!x\in A:P(x)$ tarkoittaa, että on olemassa tasan yksi olio $x\in A$, jolle $P(x)$ on tosi.

Jos $P$ ja $Q$ ovat väitteitä, niin $P\iff Q$ tarkoittaa, että $P$ ja $Q$ ovat yhtäpitäviä eli ekvivalentteja. Tämä tarkoittaa, että $P$ on tosi, jos ja vain jos $Q$ on tosi. Merkintä $P\implies Q$ tarkoittaa, että väitteestä $P$ seuraa väite $Q$. Symboli “$\iff$” on nimeltään ekvivalenssi ja ja symboli “$\implies$” implikaatio.

1.4 Relaatiot ja funktiot

Epätyhjien joukkojen $A$ ja $B$ karteesisen tulon $A\times B$ osajoukkoa $R$ kutsutaan joukkojen $A$ ja $B$ väliseksi relaatioksi. Alkiot $x\in A$ ja $y\in B$ toteuttavat relaation $R$, jos ja vain jos $(x,y)\in R$. Jos $x$ ja $y$ toteuttavat relaation $R$, niin merkitään $xRy$. Jos $A=B$ niin kutsumme relaatiota $R$ relaatioksi joukossa $A$.

Olkoot $A$ ja $B$ epätyhjiä joukkoja ja $f$ niiden välinen relaatio. Jos kullekin $x\in A$ on olemassa tasan yksi $y\in B$, jolle $xRy$, niin sanotaan, että $f$ on funktio ja merkitään $f(x)=y$. Tällöin funktiota voidaan merkitä $f:A\to B$. Jos $f:A\to B$ on funktio, niin sitä voidaan merkitä

$$x\in A\mapsto f(x),$$

esim. $x\in\mathbb{R}\mapsto 5x$. Joukkoa $A$ sanotaan funktion $f$ määrittelyjoukoksi ja joukkoa $B$ funktion $f$ maalijoukoksi. Kun $C\subset A$, niin määritellään

$$f[C]:=\{f(x)\;|\;x\in C\}.$$

Joukkoa $f[A]$ sanotaan funktion $f$ kuvajoukoksi. Sanomme, että funktio $f$ on injektio, jos se kuvaa eri alkiot aina eri alkioille eli $x,y\in A\;\;\textrm{ja}\;\;x\not=y\implies f(x)\not=f(y)$. Funktio $f:A\to B$ on surjektio, jos jokaiselle $b\in B$ on olemassa $a\in A$ siten, että $f(a)=b$. Surjektiota voidaan merkitä $f:A\twoheadrightarrow B$. Jos $f$ on sekä injektio että surjektio, niin sanomme että $f$ on bijektio. Havainnollisesti bijektio tarkoittaa, että joukkojen $A$ ja $B$ alkiot kuvautuvat toisilleen yksi yhteen. Jos $f:A\to B$ on surjektio, niin sanomme, että $f$ on funktio joukolta $A$ joukolle $B$. Jos $f:A\to B$ ei välttämättä ole surjektio, niin sanomme, että $f$ on funktio joukolta $A$ joukkoon $B$. Jos $A$ ja $B$ ovat epätyhjiä joukkoja, niin määritellään

$$A^{B}:=\{\textrm{kaikki funktiot joukolta}\;B\;\textrm{joukkoon}A\}.$$

Kun $X$ on epätyhjä joukko, niin määritellään identtinen funktio $\mathrm{id}_{X}:X\twoheadrightarrow X$ asettamalla

$$\mathrm{id}_{X}(x):=x$$

kaikille $x\in X$. Jos $I$ ja $A$ ovat epätyhjiä joukkoja ja $f$ funktio joukolta $I$ joukkoon $A$, niin voimme merkitä tätä funktiota $(x_{\alpha})_{\alpha\in I}$, missä $x_{\alpha}=f(\alpha)$, jolloin sanomme sitä perheeksi.

Määritelmä 1.4.1.

Olkoot $A$ ja $B$ joukkoja ja $f:A\to B$ funktio. Olkoon $C\subset B$. Joukon $C$ alkukuva määritellään ${f}^{-1}[C]:=\{x\in A\;|\;f(x)\in C\}$.

Määritelmä 1.4.2.

Olkoot $A$ ja $B$ joukkoja ja $f:A\to B$ funktio. Jos jokaiselle $y\in B$ on olemassa tasan yksi $x\in A$ jolle $f(x)=y$, niin määritellään funktion $f$ käänteisfunktio $f^{-1}:B\to A$ asettamalla $x:=f^{-1}(y)$.

Huomautus 1.4.3.

Alkukuva ${f}^{-1}[C]$ on aina määritelty, vaikka käänteisfunktio $f^{-1}$ ei olisikaan.

Määritelmä 1.4.4.

Olkoon $A$ joukko ja $\leq$ relaatio joukossa $A$ Sanomme, että $\leq$ on osittainen järjestys, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• antisymmetrisyys: $x\leq y\land y\leq x\implies x=y$

• transitiivisuus: $x\leq y\land y\leq z\implies x\leq z$

• refleksiivisyys: $x\leq x$

kaikille $x,y,z\in A$. Jos joukossa $A$ on määritelty osittainen järjestys, niin sanomme, että joukko $A$ on osittain järjestetty.

Määritelmä 1.4.5.

Olkoon $A$ joukko ja $\leq$ relaatio joukossa $A$ Sanomme, että $\leq$ on totaalinen järjestys, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• antisymmetrisyys: $x\leq y\land y\leq x\implies x=y$

• transitiivisuus: $x\leq y\land y\leq z\implies x\leq z$

• totaalisuus: $x\leq y\lor y\leq x$

kaikille $x,y,z\in A$. Jos joukossa $A$ on määritelty totaalinen järjestys, niin sanomme, että joukko $A$ on totaalisesti järjestetty. Jos lisäksi jokaisella joukon $A$ epätyhjällä osajoukolla on pienin (relaation $\leq$ suhteen) alkio, niin sanomme, että $A$ on hyvin järjestetty.

Määritelmä 1.4.6.

Olkoon $A$ totaalisesti järjestetty joukko ja $B\subset A$. Olkoon $r\in A$. Jos $x\leq r$ kaikilla $x\in B$, niin sanomme, että $r$ on joukon $B$ yläraja. Jos joukolla $B$ on yläraja, niin sanomme, että $B$ on ylhäältä rajoitettu. Jos $r\leq x$ kaikilla $x\in B$, niin sanomme, että $r$ on joukon $B$ alaraja. Jos joukolla $B$ on alaraja, niin sanomme, että $B$ on alhaalta rajoitettu.

Määritelmä 1.4.7.

Olkoon $A$ totaalisesti järjestetty joukko ja $B\subset A$. Jos $B$ on ylhäältä rajoitettu, määritellään $\sup B$ joukon $B$ pienimmäksi ylärajaksi, eli jokaiselle joukon $B$ ylärajalle $r\in A$ on $\sup B\leq r$. Jos $B$ ei ole ylhäältä rajoitettu, määritellään $\sup B:=\infty$. Jos $B$ on alhaalta rajoitettu, määritellään $\inf B$ joukon $B$ suurimmaksi alarajaksi, eli jokaiselle joukon $B$ alarajalle $q\in A$ on $q\leq\inf B$. Jos $B$ ei ole alhaalta rajoitettu, määritellään $\inf B:=-\infty$. Määritellään lisäksi $\sup\emptyset:=\infty$ ja $\inf\emptyset:=-\infty$. Määritellään edelleen

$$\sup_{x\in A}f(x):=\sup\{f(x)\;|\;x\in A\}$$

ja

$$\inf_{x\in A}f(x):=\inf\{f(x)\;|\;x\in A\}.$$

Määritelmä 1.4.8.

Olkoon $A$ joukko ja $\sim$ joukkojen $A$ ja $A$ välinen relaatio. Sanomme, että $\sim$ on ekvivalenssirelaatio, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• refleksiivisyys: $x\sim x$

• symmetrisyys: $x\sim y\iff y\sim x$

• transitiivisuus: $x\sim y\land y\sim z\implies x\sim z$

kaikille $x,y,z\in A$.

Määritelmä 1.4.9.

Olkoon $A$ joukko, $\sim$ ekvivalenssirelaation joukossa $A$ ja $x\in A$. Sanomme joukkoa $\{y\in A\;|\;x\sim y\}$ alkion $x$ määräämäksi ekvivalenssiluokaksi ja merkitsemme sitä $E(\sim;x)$.

Määritelmä 1.4.10.

Olkoon $A$ joukko ja $\sim$ ekvivalenssirelaation joukossa $A$. Määritellään jäännösluokka-avaruus

$${A}\;/{\sim}:=\{E(\sim;x)\;|\;x\in A\}.$$

Lause 1.4.11.

Olkoon $A$ joukko ja $\sim$ ekvivalenssirelaatio joukossa $A$. Nyt

• $$\bigcup_{J\in{A}\;/{\sim}}J=A$$

• Joukon ${A}\;/{\sim}$ alkiot ovat erillisiä.

Todistus.

• Jokainen $x\in A$ kuuluu johonkin $L\in{A}\;/{\sim}$ ja ekvivalenssirelaation määritelmän nojalla $L^{\prime}\subset A$ kaikille $L^{\prime}\in{A}\;/{\sim}$, joten

  $$\bigcup_{J\in{A}\;/{\sim}}J=A.$$

• Nyt ${A}\;/{\sim}\;=\{E(\sim;x)\;|\;x\in A\}$ ja $E(\sim;x)\not=\emptyset$ kaikille $x\in A$.

  Oletetaan, että joukossa ${A}\;/{\sim}$ on tasan yksi alkio $L_{1}$. Nyt $E(\sim;x)=L_{1}$ kaikille $x\in A$, joten $L_{1}=A$. Täten (2) on tosi.

  Oletetaan seuraavassa, että joukossa ${A}\;/{\sim}$ on enemmän kuin yksi alkio. Olkoot $M,N\in{A}\;/{\sim}$ ja $M\not=N$. Nyt $M=E(\sim;x)$ ja $N=E(\sim;y)$ joillekin $x,y\in A$, $x\not=y$.

  Oletetaan, että $M\cap N\not=\emptyset$ (vastaoletus). Olkoon $z\in M\cap N$. Jos $m\in M$, niin $z\sim m$. Koska $z\in N$, niin $m\in N$. Siis $M\subset N$. Jos $n\in N$, niin $z\sim n$. Koska $z\in M$, niin $n\in M$. Siis $N\subset M$. Täten $M=N$, mikä on ristiriidassa vastaoletuksen kanssa. Siis on oltava $M\cap N=\emptyset$.

∎

Määritelmä 1.4.12.

[19] Olkoon $A$ epätyhjä joukko ja $\geq$ relaatio joukossa $A$. Sanomme, että $(A,\geq)$ on suunnattu joukko, jos

• $a\geq a$ kaikille $a\in A$.

• $a\geq b\land b\geq c\implies a\geq c$ kaikille $a,b,c\in A$.

• Jos $a,b\in A$, niin on olemassa $c\in A$ siten, että $c\geq a$ ja $c\geq b$.

Huomautus 1.4.13.

Jos järjestysrelaatio on asiayhteydestä selvä, niin voimme puhua myös suunnatusta joukosta $A$. Sovellamme samanlaista käytäntöä myös muihin matemaattisiin struktuureihin, kuten vektoriavaruuksiin ja topologisiin avaruuksiin.

1.5 Kardinaali- ja ordinaaliluvut

Ks. [15, 25].

Määritelmä 1.5.1.

Olkoot $A$ ja $B$ joukkoja. Sanomme, että joukot $A$ ja $B$ ovat yhtä mahtavia, jos on olemassa bijektio joukolta $A$ joukolle $B$.

Määritelmä 1.5.2.

Olkoon $A$ epätyhjä joukko. Sanomme, että $A$ on ääretön, jos on olemassa bijektio joukolta $A$ jollekin sen aidolle osajoukolle. Muussa tapauksessa sanomme, että joukko on äärellinen. Sanomme myös tyhjää joukkoa äärelliseksi.

Äärelliset joukot ovat yhtä mahtavia, jos ja vain jos niissä on yhtä monta alkiota. Jos joukon $A$ mahtavuus on sama kuin luonnollisten lukujen joukon $\mathbb{N}$, niin sanomme, että $A$ on numeroituva. Sanomme, että $A$ on korkeintaan numeroituva, jos $A$ on äärellinen tai numeroituva. Jos $A$ on ääretön mutta ei numeroituva, niin sanomme, että $A$ on ylinumeroituva.

Kardinaaliluvut kuvaavat joukkojen mahtavuuksia. Äärellisen joukon kardinaliteetti on sama kuin sen alkioiden lukumäärä. Kaikkien äärettömien joukkojen kardinaliteetit eivät kuitenkaan ole samat. Näin on esim. luonnollisille luvuille ja reaaliluvuille. Luonnollisten lukujen joukon $\mathbb{N}$ mahtavuutta merkitään $\aleph_{0}$ ja reaalilukujen joukon mahtavuus on $2^{\aleph_{0}}$, ks. luku 3.

Jos joukossa $S$ on määritelty osittainen järjestys $<$ ja joukossa $S^{\prime}$ osittainen järjestys $<^{\prime}$, niin sanomme, että joukot $(S,<)$ ja $(S^{\prime},<^{\prime})$ ovat järjestysisomorfisia, jos on olemassa bijektio $f:S\twoheadrightarrow S^{\prime}$, joka säilyttää järjestyksen, eli $f(a)<^{\prime}f(b)$, jos ja vain jos $a<b$.

Jokainen hyvin järjestetty joukko $(S,<)$ on järjestysisomorfinen joukon kanssa, joka koostuu kaikista ordinaaliluvuista vähemmän kuin eräs tietty ordinaaliluku. Sanomme tätä ordinaalilukua joukon $(S,<)$ järjestystyypiksi. Jokainen ordinaaliluku $\alpha$ on järjestystyyppi joukolle, joka koostuu kaikista ordinaaliluvuista vähemmän kuin $\alpha$. Äärelliset ordinaaliluvut ovat samat kuin luonnolliset luvut. Pienin ääretön ordinaaliluku on $\omega$, joka samaistetaan kardinaalilukuun $\aleph_{0}$. Kuitenkin transfiniittisessa tapauksessa ordinaaliluvut erottelevat joukkoja tarkemmin kuin kardinaaliluvut.

Ordinaaliluvut määriteltiin alunperin hyvin järjestettyjen joukkojen ekvivalenssiluokkina. Tästä määrittelystä täytyy kuitenkin luopua joukko-opin Zermelo-Fraenkel ja siihen liittyvissä aksioomajärjestelmissä, koska nämä ekvivalenssiluokat ovat liian laajoja ollakseen joukkoja. Sen sijaan, että määrittelisimme ordinaaliluvun hyvin järjestettyjen joukkojen ekvivalenssiluokkana, määrittelemme sen yhtenä tiettynä hyvin määriteltynä joukkona, joka edustaa tätä luokkaa. Siten ordinaaliluku on eräs hyvin määritelty joukko, ja jokainen hyvin järjestetty joukko on järjestysisomorfinen tasan yhden ordinaaliluvun kanssa.

John von Neumannin esittämä standardi määritelmä on: Jokainen ordinaaliluku on sitä pienempien ordinaalilukujen muodostama hyvin järjestetty joukko. Muodollisemmin tämä kuuluu: Joukko $S$ on ordinaaliluku, jos ja vain jos $S$ on aidosti hyvin järjestetty joukon jäsenyysrelaation suhteen ja jokainen joukon $S$ alkio on myös joukon $S$ osajoukko. Luonnolliset luvut ovat ordinaalilukuja tämän määritelmän mukaan. Esim. 2 on luvun $4=\{0,1,2,3\}$ alkio ja $2=\{0,1\}$ on joukon $\{0,1,2,3\}$ osajoukko.

Jokaisella nollasta poikkeavalla ordinaaliluvulla on pienin alkio $0$. Ordinaaliluvulla joko on tai ei ole suurinta alkiota. Jos ordinaaliluvulla $\beta$ on maksimi $\alpha$, niin ordinaalilukua $\beta$ kutsutaan seuraajaordinaaliksi (ordinaaliluvun $\alpha$ seuraajaksi) ja sitä merkitään $\alpha+1$. Von Neumannin määritelmän mukaan ordinaaliluvun $\alpha$ seuraaja on $\alpha\cup\{\alpha\}$. Jos ordinaaliluku $\alpha$ ei ole minkään toisen ordinaaliluvun seuraaja, niin ordinaalilukua $\alpha$ kutsutaan rajaordinaaliksi.

Jos oletetaan, että valinta-aksiooma on voimassa, niin joukon $X$ kardinaliteetti on pienin ordinaaliluku $\alpha$ siten, että on olemassa bijektio joukolta $X$ joukolle $\alpha$. Tätä määrittelyä kutsutaan von Neumannin kardinaalilukujen määrittelyksi.

Esimerkkejä:

1. Joukko $\{1,2,3\}$ on äärellinen.

2. Luonnollisten lukujen joukko $\mathbb{N}$ on numeroituvuuden määritelmän nojalla numeroituva.

3. Kokonaislukujen joukko $\mathbb{Z}$ ja rationaalilukujen joukko $\mathbb{Q}$ ovat numeroituvia.

4. Reaalilukujen joukko $\mathbb{R}$, irrationaalilukujen joukko $\mathbb{R}\setminus\mathbb{Q}$ ja kompleksilukujen joukko $\mathbb{C}$ ovat ylinumeroituvia.

Määritelmä 1.5.3.

Olkoot $A$ ja $B$ joukkoja. Sanomme, että joukon $A$ mahtavuus on aidosti suurempi kuin joukon $B$, jos on olemassa bijektio joukolta $B$ jollekin joukon $A$ aidolle osajoukolle. Sanomme, että joukon $A$ mahtavuus on aidosti pienempi kuin joukon $B$ mahtavuus, jos on olemassa bijektio joukolta $A$ jollekin joukon $B$ aidolle osajoukolle.

Kontinuumihypoteesi väittää, ettei ole olemassa joukkoa, jonka mahtavuus on aidosti suurempi kuin joukon $\mathbb{N}$ ja aidosti pienempi kuin joukon $2^{\mathbb{N}}$.

Tehtäviä:

1. Määritellään relaatio $\sim$ joukossa $\mathbb{R}$ asettamalla

   $$x\sim y\iff x^{2}=y^{2},\;\;\;\;x,y\in\mathbb{R}.$$

   1. Osoita, että $\sim$ on ekvivalenssirelaatio.

   2. Konstruoi jäännösluokka-avaruus ${\mathbb{R}}\;/{\sim}$.

   3. Osoita, että $\sim$ ei ole funktio.

Luku 2 Ryhmät ja kunnat

2.1 Ryhmät

Määritelmä 2.1.1.

Olkoon $G$ epätyhjä joukko ja $\circ:G\times G\to G$ funktio. Sanomme, että $(G,\circ)$ on ryhmä, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $a\circ(b\circ c)=(a\circ b)\circ c$ kaikille $a,b,c\in G$.

• On olemassa alkio $e\in G$ siten, että $e\circ a=a\circ e=a$ kaikille $a\in G$.

• Jokaisella $a\in G$ on olemassa alkio $b\in G$ siten, että $a\circ b=b\circ a=e$. Määritellään $a^{-1}:=b$.

Jos lisäksi on voimassa aksiooma

• $a\circ b=b\circ a$ kaikille $a,b\in G$.

niin sanomme, että $(G,\circ)$ on kommutatiivinen ryhmä eli Abelin ryhmä.

Alkio $e\in G$ on nimeltään neutraalialkio. Alkiota $a^{-1}$ kutsutaan alkion $a$ käänteisalkioksi. Toinen tapa sanoa, että $(G,\circ)$ on ryhmä on, että $G$ on ryhmä operaation $\circ$ suhteen. Alkioiden $a$ ja $b$ välistä ryhmäoperaatiota voidaan merkitä myös $ab$. Tämä on yleistä silloin, kun ryhmäoperaationa on kertolasku. Kommutatiivisen ryhmän ryhmäoperaatiota merkitään usein “+” ja käänteisalkiota $-a$.

Esimerkkejä:

1. $(\mathbb{R},+)$ on ryhmä.

2. $(\mathbb{R}\setminus\{0\},\cdot)$ on ryhmä

3. Vastaavasti $\mathbb{C}$ on ryhmä yhteenlaskun suhteen, ja $\mathbb{C}\setminus\{0\}$ on ryhmä kertolaskun suhteen.

4. Bijektiota $p:\{1,\ldots,n\}\twoheadrightarrow\{1,\ldots,n\}$ sanotaan asteen $n$ permutaatioksi. Permutaatiot tarkoittavat äärellisen joukon uudelleenjärjestelyjä. Esim. jos luvut 1, 2 ja 3 kuvataan luvuille 2, 3 ja 1 niin vastaavaa permutaatio on

   $$\left(\begin{array}[]{ccc}1&2&3\\ 2&3&1\end{array}\right)$$

   asteen $n$ permutaatioiden neutraalialkio on

   $$\left(\begin{array}[]{ccc}1&\ldots&n\\ 1&\ldots&n\end{array}\right)$$

   Permutaatioiden tulo $a\circ b$ määritellään tavallisena kuvausten yhdistämisenä (ensin sovelletaan $b$ ja sitten $a$). Esim.

   $$\left(\begin{array}[]{ccc}1&2&3\\ 2&3&1\end{array}\right)\circ\left(\begin{array}[]{ccc}1&2&3\\ 2&1&3\end{array}\right)=\left(\begin{array}[]{ccc}1&2&3\\ 1&3&2\end{array}\right)$$

   Edellä annetuilla määritelmillä kaikki $n\in\mathbb{N}$, $n>0$, alkion permutaatiot muodostavat ryhmän, jota merkitsemme $P_{n}$.

5. Vesimolekyylin symmetriaryhmä on $C_{2v}$ [1], ks. kuva 2.1. Ryhmän $C_{2v}$ operaatiot ovat:

   1. $e$: ei tehdä mitään

   2. $C_{2}$: $180^{\circ}$ asteen kierto pääakselin ympäri

   3. $\sigma_{v}$: peilaus sen tason suhteen, jossa molekyyli on

   4. $\sigma_{v}^{\prime}$: peilaus molekyylin läpi menevän tason suhteen

Kuva 2.1: Symmetriaryhmän $C_{2v}$ operaatiot vesimolekyylille.

Määritelmä 2.1.2.

Olkoon $(G,\circ)$ ryhmä. Jos $A\subset G$ ja $A$ on myös itse ryhmä, niin sanomme, että $A$ on ryhmän $G$ aliryhmä.

Lause 2.1.3.

Olkoon $(G,\circ)$ ryhmä ja $A\subset G$, $A\not=\emptyset$. $A$ on ryhmän $G$ aliryhmä, jos ja vain jos $a\circ b\in A$ kaikilla $a,b\in A$ ja $a^{-1}\in A$ kaikilla $a\in A$.

Todistus harjoitustehtävänä.

Esimerkkejä:

1. Kun $A$ on ryhmä, niin $\{e\}$ ja koko ryhmä $A$ ovat ryhmän $A$ aliryhmiä.

2. Joukko

   $$B:=\left\{\left(\begin{array}[]{ccc}1&2&3\\ 1&2&3\end{array}\right),\left(\begin{array}[]{ccc}1&2&3\\ 2&1&3\end{array}\right)\right\}$$

   on permutaatioryhmän $P_{3}$ aliryhmä.

Määritelmä 2.1.4.

Olkoon $(G,\circ)$ ryhmä, $H$ ryhmän $G$ aliryhmä ja $a\in G$. Määritellään aliryhmän $H$ vasen sivuluokka asettamalla

$$a\circ H:=\{a\circ x\;|\;x\in H\}$$

ja oikea sivuluokka asettamalla

$$H\circ a:=\{x\circ a\;|\;x\in H\}.$$

Kommutatiivisessa ryhmässä vasemmat ja oikeat sivuluokat ovat samat.

Määritelmä 2.1.5.

Olkoot $(G,\circ)$ ja $(H,\star)$ ryhmiä ja $f:G\to H$ funktio. Sanomme, että $f$ on homomorfismi jos $f(x\circ y)=f(x)\star f(y)$ kaikille $x,y\in G$. Jos lisäksi $f$ on bijektio, niin sanomme, että $f$ on isomorfismi.

2.2 Kunnat

Määritelmä 2.2.1.

[21] Olkoon $K$ epätyhjä joukko ja $+:K\times K\to K$, $\cdot:K\times K\to K$ funktioita. Sanomme, että $(K,+,\cdot)$ on kunta, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $a+(b+c)=(a+b)+c$.

• $a\cdot(b\cdot c)=(a\cdot b)\cdot c$.

• $a+b=b+a$.

• $a\cdot b=b\cdot a$.

• On olemassa $0_{K}\in K$ siten, että $0_{K}+a=a$ kaikille $a\in K$.

• On olemassa $1_{K}\in K$ siten, että $1_{K}\cdot a=a$ kaikille $a\in K$.

• $0_{K}\not=1_{K}$.

• Jokaiselle $a\in K$ on olemassa $-a\in K$ siten, että $a+(-a)=0_{K}$.

• Kun $a\in K\setminus\{0_{K}\}$, niin on olemassa $a^{-1}\in K$ siten, että $a\cdot a^{-1}=1_{K}$.

• $a\cdot(b+c)=(a\cdot b)+(a\cdot c)$.

Alkiota $1_{K}$ sanotaan kunnan $K$ ykkösalkioksi ja alkiota $0_{K}$ kunnan $K$ nolla-alkioksi.

Esimerkkejä:

1. Joukko $\{0,1\}\subset\mathbb{N}$ on kunta. Tämä on pienin mahdollinen kunta.

2. Rationaalilukujen joukko $\mathbb{Q}$, reaalilukujen joukko $\mathbb{R}$ ja kompleksilukujen joukko $\mathbb{C}$ ovat kuntia.

Määritelmä 2.2.2.

Olkoon $K$ kunta. Sanomme, että funktio $|{\cdot}|:K\to\mathbb{R}_{0}$, missä $\mathbb{R}_{0}:=\{r\in\mathbb{R}\;|\;r\geq 0\}$, on itseisarvo, jos

• $|{\lambda}|=0\iff\lambda=0$ ;

• $|{\lambda+\mu}|\leq|{\lambda}|+|{\mu}|$.

Tehtäviä:

1. Osoita, että ryhmässä on ainoastaan yksi neutraalialkio.

2. Osoita, että kullakin ryhmän alkiolla on ainoastaan yksi käänteisalkio.

3. Kun $n\in\mathbb{Z}_{+}$, osoita että permutaatioryhmä $P_{n}$ on ryhmä.

4. Todista lause 2.1.3.

Luku 3 Lukujoukot

3.1 Luonnolliset luvut $\mathbb{N}$

Määritellään $S(X):=X\cup\{X\}$, missä $X$ on joukko.

Luonnolliset luvut määritellään seuraavasti [23]:

• $0:=\emptyset\in\mathbb{N}$

• Jos $k\in\mathbb{N}$, niin $S(k)\in\mathbb{N}$.

Saadaan seuraavanlainen jono:

$0=\emptyset$

$1=S(0)=S(\emptyset)=\{\emptyset\}=\{0\}$

$2=S(1)=\{\emptyset,\{\emptyset\}\}=\{0,1\}$

$3=S(2)=\{\emptyset,\{\emptyset\},\{\emptyset,\{\emptyset\}\}\}=\{0,1,2\}$

$\vdots$

Operaatiota $S(k)$ kutsutaan luvun $k$ seuraajaksi. Yhteenlasku määritellään rekursiivisesti:

• $a+0=a$ ;

• $a+S(b)=S(a+b)$ ,

missä $a,b\in\mathbb{N}$. Kertolasku määritellään rekursiivisesti:

• $a\cdot 0=0$ ;

• $a\cdot S(b)=(a\cdot b)+a$ ,

missä $a,b\in\mathbb{N}$. Kertolaskua $a\cdot b$ voidaan merkitä myös $ab$. Luonnollisten lukujen joukossa määritellään totaalinen järjestys asettamalla

$$a\leq b\iff\exists c\in\mathbb{N}:a+c=b.$$

Luonnolliset luvut noudattavat Peanon aksioomajärjestelmää.

3.2 Kokonaisluvut $\mathbb{Z}$

Määritellään ensin ekvivalenssirelaatio luonnollisten lukujen muodostamille (järjestetyille) pareille:

$$(a,b)\sim(c,d)\iff a+d=c+b$$

kaikille $(a,b),(c,d)\in\mathbb{N}\times\mathbb{N}$. Kokonaislukujen joukko määritellään jäännösluokka-avaruutena

$$\mathbb{Z}:=\left({\mathbb{N}}\times{\mathbb{N}}\right)/\sim.$$

Kun $a,b\in\mathbb{N}$, niin parin $(a,b)$ määräämää ekvivalenssiluokkaa merkitään $\overline{(a,b)}$. Määritellään kokonaislukujen yhteenlasku

$$\overline{(a,b)}+\overline{(c,d)}:=\overline{(a+c,b+d)}$$

kaikille $a,b,c,d\in\mathbb{N}$, vastaluku

$$-\overline{(a,b)}:=\overline{(b,a)}$$

kaikille $a,b\in\mathbb{Z}$, vähennyslasku

$$\overline{(a,b)}-\overline{(c,d)}:=\overline{(a,b)}+(-\overline{(c,d)})$$

kaikille $a,b,c,d\in\mathbb{N}$ ja kertolasku

$$\overline{(a,b)}\cdot\overline{(c,d)}:=\overline{(ac+bd,ad+bc)}$$

kaikille $a,b,c,d\in\mathbb{N}$. Kokonaislukujen joukossa määritellään totaalinen järjestys asettamalla

$$\overline{(a,b)}\leq\overline{(c,d)}\iff\overline{(c+b,a+d)}=\overline{(n,0)}\;\text{jollekin}\;n\in\mathbb{N}.$$

Luonnolliset luvut $a\in\mathbb{N}$ samaistetaan kokonaislukuihin $\overline{(a,0)}$.

Määritellään $\mathbb{Z}_{+}:=\{x\in\mathbb{Z}\;|\;x>0\}$.

3.3 Rationaaliluvut $\mathbb{Q}$

Määritellään ekvivalenssirelaatio $\sim$ joukossa $\mathbb{Z}\times\mathbb{Z}_{+}$ asettamalla

$$(a,b)\sim(c,d)\iff ad=bc$$

kaikille $a,c\in\mathbb{Z}$, $b,d\in\mathbb{Z}_{+}$. Määritellään rationaalilukujen joukko

$$\mathbb{Q}:=\left({\mathbb{Z}}\times{\mathbb{Z}_{+}}\right)/\sim.$$

Kun $a\in\mathbb{Z}$ ja $b\in\mathbb{Z}_{+}$, niin parin $(a,b)$ määräämää ekvivalenssiluokkaa merkitään $\overline{(a,b)}$. Kunnan $\mathbb{Q}$ nolla-alkio on $0_{\mathbb{Q}}:=\overline{(0,1)}$ ja ykkösalkio $1_{\mathbb{Q}}:=\overline{(1,1)}$. Oletetaan seuraavassa, että $\overline{(a,b)},\overline{(c,d)}\in\mathbb{Q}$. Määritellään rationaalilukujen yhteenlasku

$$\overline{(a,b)}+\overline{(c,d)}:=\overline{(ad+bc,bd)},$$

vastaluku

$$-\overline{(a,b)}:=\overline{(-a,b)},$$

vähennyslasku

$$\overline{(a,b)}-\overline{(c,d)}=\overline{(a,b)}+(-\overline{(c,d)})$$

ja kertolasku

$$\overline{(a,b)}\cdot\overline{(c,d)}:=\overline{(ac,bd)}$$

Kun $\overline{(a,b)}\in\mathbb{Q}$ ja $\overline{(a,b)}\not=0_{\mathbb{Q}}$, niin määritellään rationaaliluvun $\overline{(a,b)}$ käänteisluku

$$\overline{(a,b)}^{-1}:=\overline{(b,a)}$$

ja jakolasku

$$\overline{(c,d)}/\overline{(a,b)}:=\overline{(c,d)}\cdot\overline{(a,b)}^{-1}.$$

Määritellään rationaalilukujen joukossa totaalinen järjestys asettamalla

$$\overline{(a,b)}\leq\overline{(c,d)}\iff ad-bc\leq 0$$

Rationaalilukujen joukko $\mathbb{Q}$ on kunta. Kokonaisluvut $a\in\mathbb{Z}$ samaistetaan rationaalilukuihin $\overline{(a,1)}$. Määritellään $\mathbb{Q}_{+}:=\{q\in\mathbb{Q}\;|\;q>0\}$.

3.4 Reaaliluvut $\mathbb{R}$

Reaaliluvut voidaan konstruoida rationaaliluvuista joko Cauchyn jonoina tai Dedekindin leikkauksina. Seuraamme ensimmäistä tapaa. Jonot on esitelty luvussa 5.1.

Määritelmä 3.4.1.

Olkoon $\mathbf{a}:=(a_{k})_{k=0}^{\infty}\subset\mathbb{Q}$. Sanomme, että $\mathbf{a}$ on rationaalinen Cauchyn jono, jos

$$\forall\varepsilon\in\mathbb{Q}_{+}:\exists N\in\mathbb{N}:\forall n,m\in\mathbb{N}:n>N\land m>N\implies|{a_{n}-a_{m}}|<\varepsilon.$$

Määritellään

$$A:=\{\mathbf{a}\;|\;\mathbf{a}:=(a_{k})_{k=0}^{\infty}\subset\mathbb{Q}\;\text{on rationaalinen Cauchyn jono}\}.$$

Määritellään relaatio $\sim$ joukossa $A$ asettamalla

$$\mathbf{a}\sim\mathbf{b}\iff\lim_{k\to\infty}|{{\mathbf{a}}[k]-{\mathbf{b}}[k]}|=0.$$

Määritellään reaalilukujen joukko

$$\mathbb{R}:=A/\sim.$$

Kun $\mathbf{a}\in A$, niin alkion $\mathbf{a}$ määräämää ekvivalenssiluokkaa merkitään $\overline{\mathbf{a}}$.

Määritellään

$$0_{\mathbb{R}}:=\overline{(0)_{k=0}^{\infty}}$$

ja

$$1_{\mathbb{R}}:=\overline{(1)_{k=0}^{\infty}}.$$

Määritellään reaaliluvun vastaluku

$$-\overline{\mathbf{a}}:=\overline{-\mathbf{a}}$$

missä $\overline{\mathbf{a}}\in\mathbb{R}$ ja yhteen- ja vähennyslasku

$$\overline{\mathbf{a}}+\overline{\mathbf{b}} := \overline{\mathbf{a}+\mathbf{b}}$$

$$\overline{\mathbf{a}}-\overline{\mathbf{b}} := \overline{\mathbf{a}-\mathbf{b}}$$

missä $\overline{\mathbf{a}},\overline{\mathbf{b}}\in\mathbb{R}$. Määritellään reaalilukujen kertolasku

$$\overline{\mathbf{a}}\cdot\overline{\mathbf{b}}:=\left({\mathbf{a}}[k]\cdot{\mathbf{b}}[k]\right)_{k=0}^{\infty}.$$

Määritellään nollasta poikkeavan reaaliluvun käänteisluku seuraavasti: Olkoon $\overline{\mathbf{a}}\in\mathbb{R},\overline{\mathbf{a}}\not=0_{\mathbb{R}}$. Nyt $\lim_{k\to\infty}{\mathbf{a}}[k]\not=0$, joten on olemassa luku $k_{0}\in\mathbb{N}$ siten, että ${\mathbf{a}}[k]\not=0$ kaikille $k\in\mathbb{N}$, $k\geq k_{0}$. Asetetaan

$$\left(\overline{\mathbf{a}}\right)^{-1}:=\overline{\left(\frac{1}{{\mathbf{a}}[k_{0}+k]}\right)_{k=0}^{\infty}}.$$

Määritellään reaalilukujen jakolasku

$$\overline{\mathbf{a}}/\overline{\mathbf{b}}:=\overline{\mathbf{a}}\cdot\left(\overline{\mathbf{b}}\right)^{-1}$$

missä $\overline{\mathbf{a}},\overline{\mathbf{b}}\in\mathbb{R},\overline{\mathbf{b}}\not=0_{\mathbb{R}}$. Määritellään totaalinen järjestys reaalilukujen joukossa asettamalla $\overline{\mathbf{a}}\leq\overline{\mathbf{b}}$ jos ja vain jos on olemassa $k_{0}\in\mathbb{N}$ siten, että ${\mathbf{a}}[k]\leq{\mathbf{b}}[k]$ kaikilla $k\in\mathbb{N}$, $k\geq k_{0}$.

Reaalilukujen joukko $\mathbb{R}$ on kunta ja totaalisesti järjestetty joukko. Lisäksi reaalilukujen joukossa on voimassa täydellisyysaksiooma: Jokaisella ylhäältä rajoitetulla joukolla $J\subset\mathbb{R}$ on pienin yläraja. Täydellisyysaksioomaa on havainnollistettu kuvassa 3.1. Aksiooman todistus on seuraavassa [18]: Olkoon $S$ jokin joukon $\mathbb{R}$ epätyhjä osajoukko. Jos kaikki joukon $S$ alkiot ovat ei-negatiivisia, niin olkoon $U$ jokin joukon $S$ rationaalinen yläraja ja valitaan luku $L\in\mathbb{Q}$ siten, että $L<s$ jollekin $s\in S$. Määritellään jonot $(u_{n})$ ja $(l_{n})$ seuraavasti:

• Asetetaan $u_{0}:=U$ ja $l_{0}:=L$.

• Määritellään $m_{n}:=(u_{n}+l_{n})/2$.

• Jos $m_{n}$ on joukon $S$ yläraja, asetetaan $u_{n+1}:=m_{n}$ ja $l_{n+1}:=l_{n}$. Muuten asetetaan $l_{n+1}:=m_{n}$ ja $u_{n+1}:=u_{n}$.

Näin määritellään kaksi rationaalista Cauchyn jonoa, joten saamme reaaliluvut $u:=\overline{(u_{n})}$ ja $l:=\overline{(l_{n})}$. Induktiolla voidaan osoittaa, että $u_{n}$ on joukon $S$ yläraja kaikille $n$ ja $l_{n}$ ei ole joukon $S$ yläraja millekään $n$. Meillä on

$$\lim_{n\to\infty}(u_{n}-l_{n})=0,$$

joten $l=u$. Oletetaan, että $b<u=l$ olisi pienempi yläraja joukolle $S$ kuin $u$. Koska $(l_{n})$ on kasvava, niin $b<l_{k}$ jollekin $k$. Mutta $l_{n}$ ei ole joukon $S$ yläraja ja siten ei myöskään $b$ ole yläraja. Täten $u$ on joukon $S$ pienin yläraja.

Huomaa, että täydellisyysaksiooma ei ole voimassa rationaalilukujen joukossa: esim. joukolla $\{x\in\mathbb{Q}\;|\;x<\sqrt{2}\}$ ei ole pienintä ylärajaa rationaalilukujen joukossa.

Kuva 3.1: Täydellisyysaksiooma: jokaisella ylhäältä rajoitetulla joukolla $A\subset\mathbb{R}$ on pienin yläraja $\sup A\in\mathbb{R}$.

Määritellään $\mathbb{R}_{+}:=\{r\in\mathbb{R}\;|\;r>0\}$ ja $\mathbb{R}_{0}:=\{r\in\mathbb{R}\;|\;r\geq 0\}$. Määritellään laajennettu reaalilukusuora $\mathbb{R}_{*}:=\mathbb{R}\cup\{-\infty,+\infty\}$.

Määritelmä 3.4.2.

Kun $a,b\in\mathbb{R}_{*}$ ja $a\leq b$, niin määritellään reaalilukuvälit

$$[{a},{b}] := \{x\in\mathbb{R}_{*}\;|\;a\leq x\leq b\}$$

$$[{a},{b}[ := \{x\in\mathbb{R}_{*}\;|\;a\leq x<b\}$$

$$]{a},{b}] := \{x\in\mathbb{R}_{*}\;|\;a<x\leq b\}$$

$$]{a},{b}[ := \{x\in\mathbb{R}_{*}\;|\;a<x<b\}$$

Väliä $[a,b]$ kutsutaan suljetuksi väliksi ja väliä $]a,b[$ avoimeksi väliksi.

3.5 Kompleksiluvut $\mathbb{C}$

Reaalilukujen joukossa ei voi ratkaista yhtälöä

$$x^{2}=-1.$$

Tästä nousee esiin tarve lukualueen laajentamiselle reaaliluvuista, ja näin syntyvät kompleksiluvut.

Määritellään kompleksiluvut reaalilukupareina:

$$\mathbb{C}:=\{(x,y)\;|\;x,y\in\mathbb{R}\}.$$

Kun $z:=(x,y)\in\mathbb{C}$, niin lukua $x$ sanotaan kompleksiluvun $z$ reaaliosaksi ja lukua $y$ kompleksiluvun $z$ imaginaariosaksi. Määritellään $\operatorname{Re}z:=x$ ja $\operatorname{Im}z:=y$. Määritellään kompleksiluvuille

• yhteenlasku: $(a,b)+(c,d):=(a+c,b+d)$

• vastaluku: $-(a,b):=(-a,-b)$

• vähennyslasku: $(a,b)-(c,d):=(a-b,c-d)$

• kertolasku: $(a,b)\cdot(c,d):=(ac-bd,ad+bc)$

kaikille $(a,b),(c,d)\in\mathbb{C}$. Kun $((a,b),(c,d)\in\mathbb{C}$ ja $(c,d)\not=(0,0)$, niin määritellään kompleksiluvun käänteisluku

$$(c,d)^{-1}:=\frac{(c,-d)}{c^{2}+d^{2}}$$

ja kompleksilukujen jakolasku

$$\frac{(a,b)}{(c,d)}:=\frac{(ac+bd,bc-ad)}{c^{2}+d^{2}}.$$

Kompleksilukujen joukko $\mathbb{C}$ on kunta, jonka ykkösalkio on $(1,0)$ ja nolla-alkio $(0,0)$. Kompleksilukujen joukko ei kuitenkaan ole totaalisesti järjestetty joukko.

Määritellään imaginaariyksikkö $\mathsf{i}:=(0,1)$. Nyt jokainen kompleksiluku $(a,b)$ voidaan kirjoittaa muodossa $a+\mathsf{i}b$, missä $a,b\in\mathbb{R}$. Kun $z:=a+\mathsf{i}b\in\mathbb{C}$, niin määritellään kompleksiluvun $z$ liittoluku eli konjugaatti $z^{*}:=a-\mathsf{i}b$.

Tarkastellaan kompleksilukuja $(a,0)$ ja $(b,0)$, $a,b\in\mathbb{R}$. Nyt

$$(a,0)+(b,0) = (a+b,0)$$

$$-(a,0) = (-a,0)$$

$$(a,0)\cdot(b,0) = (ab,0)$$

$$(a,0)^{-1} = \left(\frac{1}{a},0\right),\;\;\;\;\textrm{kun}\;a\not=0$$

Siis kompleksiluvut $(a,0)$, $a\in\mathbb{R}$, voidaan samaistaa reaalilukuihin $a$. Täten kompleksilukujen kunta on reaalilukujen kunnan kuntalaajennus. Voidaan osoittaa, että kompleksilukujen kunta on laajin kunta, joka sisältää reaaliluvut.

Määritelmä 3.5.1.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $f:X\to\mathbb{C}$. Määrittelemme funktion $f$ joukko-opillisen kantajan asettamalla

$$\operatorname{supp_{set}}f:=\{x\in X\;|\;f(x)\not=0\}.$$

Vertaa topologisen kantajan määritelmään 5.2.37.

Tehtäviä:

1. Osoita, että

   $$\left(\frac{1}{k+1}\right)_{k=0}^{\infty}$$

   on rationaalinen Cauchyn jono.

2. Osoita, että jokainen kompleksiluku $(a,b)$, missä $a,b\in\mathbb{R}$, voidaan esittää muodossa $a+\mathsf{i}b$.

Luku 4 Vektoriavaruudet

4.1 Matriisit

Määritelmä 4.1.1.

Määritellään Kroneckerin delta

$$\delta_{i,j}:=\left\{\begin{array}[]{ll}1;\;\;\;\;i=j\\ 0;\;\;\;\;i\not=j\end{array}\right.$$

kaikille $i,j\in\mathbb{N}$.

Määritelmä 4.1.2.

Kun $n\in\mathbb{Z}_{+}$, niin määritellään

$$Z(n):=\{k\in\mathbb{Z}_{+}\;|\;k\leq n\}.$$

Määritelmä 4.1.3.

Olkoot $n,m\in\mathbb{Z}_{+}$. Kutsumme funktiota $A:Z(n)\times Z(m)\to\mathbb{C}$ matriisiksi. Matriisia voidaan merkitä $(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}$, missä $a_{i,j}=A(i,j)$ kaikille $i\in Z(n)$ ja $j\in Z(m)$. Funktiota $A$ kutsutaan myös $n$-riviseksi ja $m$-sarakkeiseksi matriisiksi. Jos $n=1$, niin sanomme, että $A$ on vaakavektori. Jos $m=1$, niin sanomme, että $A$ on pystyvektori. Jos $n=m=1$, niin sanomme, että $A$ on skalaari. Jos $n=m$, niin sanomme, että $A$ on neliömatriisi.

Pystyvektoria voidaan merkitä myös $(a_{k})_{k=1}^{n}$. Kompleksiset (ja vastaavasti reaaliset) $n$ alkion pystyvektorit voidaan samaistaa karteesisen tulon $\mathbb{C}^{n}$ (ja vastaavasti $\mathbb{R}^{n}$) kanssa. Vaakavektorit voidaan samaistaa karteesisiin tuloihin samalla lailla.

Määritelmä 4.1.4.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Määritellään yksikkövektorit

$$\mathbf{e}^{[n]}_{k}:=\left(\delta_{j,k}\right)_{j=1}^{n},$$

missä $k\in Z(n)$.

Määritelmä 4.1.5.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Määritellään yksikkömatriisi

$$I_{n}:=\left(\delta_{i,j}\right)_{i=1,j=1}^{n,n}.$$

Määritelmä 4.1.6.

Olkoot $n,m\in\mathbb{Z}_{+}$. Määritellään nollamatriisi

$$0_{n\times m}:=\left(0\right)_{i=1,j=1}^{n,m}.$$

Matriisi voidaan konstruoida kirjoittamalla sen alkiot sulkeiden sisälle, esim.

$$A:=(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{3,4}:=\left(\begin{array}[]{rrrr}1&7&6.5&0\\ 3&9&-\mathsf{i}&0\\ 5&-5&1&2+4\mathsf{i}\end{array}\right)$$

Ensimmäinen indeksi $i$ ilmoittaa alkion rivin ja toinen indeksi $j$ sen sarakkeen. Esim. $a_{1,2}=7$ ja $a_{3,2}=-5$. Esimerkki vaakavektorista on

$$\left(\begin{array}[]{rrrr}1&5&8&-10\end{array}\right)$$

ja pystyvektorista

$$\left(\begin{array}[]{r}5\\ -1\\ 0\\ 8.5\\ 4\end{array}\right).$$

Matriisien $(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}$ ja $(b_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}$ summa määritellään

$$(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}+(b_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}:=(a_{i,j}+b_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}$$

ja erotus

$$(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}-(b_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}:=(a_{i,j}-b_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}.$$

Matriisin $(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}$ vastamatriisi määritellään

$$-(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}:=(-a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}.$$

Matriisien $A:=(a_{i,j})_{i=1,j=1}^{n,m}$ ja $B:=(b_{i,j})_{i=1,j=1}^{m,p}$ matriisitulo määritellään

$$AB:=\left(\sum_{k=1}^{m}a_{i,k}b_{k,j}\right)_{i=1,j=1}^{n,p}.$$

Määritelmä 4.1.7.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $A\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(n)}$. Jos on olemassa neliömatriisi $B\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(n)}$ siten, että $AB=I_{n}$ niin sanomme, että $B$ on matriisin $A$ käänteismatriisi, ja merkitsemme $A^{-1}:=B$.

Huomautus 4.1.8.

Käänteismatriisia ei välttämättä ole olemassa.

Määritelmä 4.1.9.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $A\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(n)}$. Jos matriisin $A$ käänteismatriisi on olemassa, niin sanomme, että $A$ on ei-singulaarinen. Jos käänteismatriisia ei ole olemassa, niin sanomme, että $A$ on singulaarinen.

Määritelmä 4.1.10.

Olkoot $n,m\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $A\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(m)}$. Matriisin $A$ transpoosi $A^{T}\in\mathbb{C}^{Z(m)\times Z(n)}$ määritellään asettamalla $A^{T}(i,j):=A(j,i)$ kaikille $i\in Z(m)$ ja $j\in Z(n)$. Matriisin $A$ Hermiten konjugaatti $A^{\dagger}\in\mathbb{C}^{Z(m)\times Z(n)}$ määritellään asettamalla $A^{\dagger}(i,j):=A(j,i)^{*}$ kaikille $i\in Z(m)$ ja $j\in Z(n)$.

Vertaa vastaavaan määritelmään lineaarisille kuvauksille, 6.4.13.

Määritelmä 4.1.11.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $A\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(n)}$. Sanomme, että

• $A$ on symmetrinen, jos $A=A^{T}$.

• $A$ on hermiittinen, jos $A=A^{\dagger}$.

• $A$ on ortogonaalinen, jos $A^{-1}=A^{T}$.

• $A$ on unitaarinen, jos $A^{-1}=A^{\dagger}$.

Vertaa vastaavaan määritelmään lineaarisille funktioille, 6.4.14.

Määritelmä 4.1.12.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $A\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(n)}$. Jos

$$A\mathbf{v}=\lambda\mathbf{v}$$

missä $\mathbf{v}\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(1)}$ on pystyvektori, $\mathbf{v}\not=0_{n\times 1}$ ja $\lambda\in\mathbb{C}$, niin sanomme, että $\lambda$ on matriisin $A$ ominaisarvo ja $\mathbf{v}$ sitä vastaava ominaisvektori.

Vertaa määritelmään 4.2.20.

Lause 4.1.13.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $A\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(n)}$. Tällöin matriisi $A$ on singulaarinen, jos ja vain jos sillä on ominaisarvo 0.

4.2 Vektoriavaruudet

Määritelmä 4.2.1.

Olkoon $V$ epätyhjä joukko, $K$ kunta, ja $+:V\times V\to V$ ja $\cdot:K\times V\to V$ funktioita. Tuloa $c\cdot v$ merkitään myös $cv$. Sanomme, että $(V,K,+,\cdot)$ on vektoriavaruus ja $K$ sen kerroinkunta, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $\forall v,w,z\in V:v+(w+z)=(v+w)+z$

• $\forall v,w\in V:v+w=w+v$

• $\exists 0_{V}\in V:\forall v\in V:v+0_{V}=0_{V}+v=v$

• $\forall x\in V:\exists y\in V:x+y=0_{V}$

• $\forall a\in K,v,w\in V:a(v+w)=av+aw$

• $\forall a,b\in K,x\in V:(a+b)x=ax+bx$

• $\forall a,b\in K,x\in V:a(bx)=(ab)x$

• $\forall v\in V:1_{K}v=v$

Vektoriavaruuden alkioita kutsutaan vektoreiksi. Vektoriavaruudesta käytetään myös nimeä lineaarinen avaruus. Nollavektoria $0_{V}$ merkitään yleensä $0$. Operaatiota $+$ kutsutaan vektorien summaksi ja operaatiota $\cdot$ skalaarin ja vektorin tuloksi. Aksiooman (V4) mukaista alkiota $y$ kutsutaan vektorin $x$ vastavektoriksi ja sitä merkitään $-x$.

Esimerkkejä:

1. Reaalilukujen joukko $\mathbb{R}$ ja kompleksilukujen joukko $\mathbb{C}$ varustettuna normaalilla summalla ja tulolla ovat vektoriavaruuksia. Ne ovat itse itsensä kerroinkuntia.

2. Joukko $\{0\}$ on vektoriavaruus.

3. Kun $n,m\in\mathbb{Z}_{+}$, niin kaikki $n$-riviset ja $m$-sarakkeiset kompleksiset (ja vastaavasti reaaliset) matriisit muodostavat vektoriavaruuden kerroinkunnalla $\mathbb{C}$ (vastaavasti $\mathbb{R}$).

4. Karteesinen tulo $K^{n}$, missä $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $K=\mathbb{R}$ tai $K=\mathbb{C}$ on vektoriavaruus. Summa määritellään alkioittain:

   $$\left(\begin{array}[]{c}a_{1}\\ \vdots\\ a_{n}\end{array}\right)+\left(\begin{array}[]{c}b_{1}\\ \vdots\\ b_{n}\end{array}\right)=\left(\begin{array}[]{c}a_{1}+b_{1}\\ \vdots\\ a_{n}+b_{n}\end{array}\right),\;\;\;\;\left(\begin{array}[]{c}a_{1}\\ \vdots\\ a_{n}\end{array}\right),\left(\begin{array}[]{c}b_{1}\\ \vdots\\ b_{n}\end{array}\right)\in K^{n}$$

   ja skalaarin ja vektorin tulo:

   $$c\left(\begin{array}[]{c}a_{1}\\ \vdots\\ a_{n}\end{array}\right)=\left(\begin{array}[]{c}ca_{1}\\ \vdots\\ ca_{n}\end{array}\right),\;\;\;\;c\in K,\left(\begin{array}[]{c}a_{1}\\ \vdots\\ a_{n}\end{array}\right)\in K^{n}.$$

5. Olkoon $V:=\mathbb{R}^{\mathbb{R}}$ kaikkien reaalifunktioiden joukko. Määritellään funktioiden yhteenlasku asettamalla

   $$(f+g)(x):=f(x)+g(x)$$

   kaikille $f,g\in V,x\in\mathbb{R}$ ja skalaarin ja funktion tulo asettamalla

   $$(c\cdot f)(x):=(cf)(x):=cf(x)$$

   kaikille $f\in V,c,x\in\mathbb{R}$. Nyt $(V,\mathbb{R},+,\cdot)$ on vektoriavaruus.

Lause 4.2.2.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $v\in V$. Nyt

• $0_{K}v=0_{V}$ ;

• $(-1)v=-v$.

Todistus harjoitustehtävänä.

Määritelmä 4.2.3.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $L\subset V$ (mahdollisesti ääretön) joukko avaruuden $V$ vektoreita. Sanomme, että $L$ on lineaarisesti riippumaton, jos

$$\sum_{k=1}^{n}a_{k}x_{k}=0\implies\forall k\in Z(n):a_{k}=0$$

kaikille joukon $L$ äärellisille osajoukoille $\{x_{1},\ldots,x_{n}\}$ ja kaikille skalaareille $a_{k}\in K$, $k\in Z(n)$. Jos $L$ ei ole lineaarisesti riippumaton, niin sanomme, että se on lineaarisesti riippuva.

Määritelmä 4.2.4.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$, $n\in\mathbb{Z}_{+}$, $x_{1},\ldots,x_{n}\in V$ ja $a_{1},\ldots,a_{n}\in K$. Lauseketta

$$\sum_{k=1}^{n}a_{k}x_{k}$$

sanotaan lineaarikombinaatioksi.

Määritelmä 4.2.5.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $A\subset V$. Sanomme, että $A$ on vektoriavaruuden $V$ vektorialiavaruus, jos $A$ on itse vektoriavaruus. Tällöin merkitään $A\subset_{\textrm{v.s.}}V$.

Lause 4.2.6.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $A\subset V$, $A\not=\emptyset$. Joukko $A$ on vektoriavaruuden $V$ vektorialiavaruus jos ja vain jos seuraavat ehdot ovat voimassa:

• $\forall x,y\in A:x+y\in A$

• $\forall x\in A,a\in K:ax\in A$

Todistus.

Jos $A\subset_{\textrm{v.s.}}V$, niin $A$ on vektoriavaruus, joten se on suljettu summan ja skalaarilla kertomisen suhteen.

Oletetaan että lauseen ehdot (A1) ja (A2) ovat voimassa. Siis $A$ on suljettu summan ja skalaarilla kertomisen suhteen. Vektoriavaruuden aksioomat (V1), (V2), (V5), (V6), (V7) ja (V8) ovat tosia, koska ne ovat tosia koko avaruudessa $V$ mukaanlukien joukon $A$. Olkoon $a\in A$ mielivaltainen. Nyt $0_{V}=a-a\in A$. Täten aksiooma (V3) on voimassa. Aksiooma (V4) on voimassa ehdon (A2) lauseen 4.2.2 kohdan (ii) nojalla. Siis $A$ on vektoriavaruus ja $A\subset_{\textrm{v.s.}}V$. ∎

Esimerkkejä:

1. Olkoon $V=\mathbb{R}^{2}$ (kaikkien tasovektoreiden joukko), kerroinkunta $\mathbb{R}$, ja $\mathbf{v}\in V$. Asetetaan

   $$A:=\{a\mathbf{v}\;|\;a\in\mathbb{R}\}.$$

   Nyt $A$ on vektoriavaruuden $V$ vektorialiavaruus.

Määritelmä 4.2.7.

Kun $V$ on vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $A$ avaruuden $V$ vektorialiavaruus, niin määritellään jäännösluokka

$$v+A:=\{v+a\;|\;a\in A\},\;\;\;\;v\in V.$$

Määritellään jäännösluokka-avaruus asettamalla

$${V}/{A}:=\{v+A\;|\;v\in V\}$$

ja laskutoimitukset

$$(u+A)+(v+A) = (u+v)+A,$$ (4.1)

$$\alpha(u+A) = \alpha u+A,$$ (4.2)

missä $u,v\in V$ ja $\alpha\in K$. Olkoon $0_{{V}/{A}}:=0+A=A$

Lause 4.2.8.

Olkoon $V$ on vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $A$ avaruuden $V$ vektorialiavaruus. Nyt

• $$\bigcup_{J\in{V}/{A}}J=V.$$

• Joukon ${V}/{A}$ alkiot ovat erillisiä.

• Laskutoimitukset (4.1) ja (4.2) ovat hyvin määriteltyjä.

• Joukko ${V}/{A}$ varustettuna laskutoimituksilla (4.1) ja (4.2) on vektoriavaruus, jonka kerroinkunta on $K$.

Todistus.

Vertaa lauseen 1.4.11 todistukseen.

Kun $x\in V$, niin $x+A\in{V}/{A}$ ja $x+A\subset V$, joten

$$\bigcup_{J\in{V}/{A}}J=V$$

Jos ${V}\;/{A}=\{A\}$ (eli $A=V$), niin (2) on tosi. Oletetaan, että joukossa ${V}\;/{A}$ on enemmän kuin yksi alkio. Olkoon $M:=x+A$, $x\in V$, $N:=y+A$, $y\in V$ ja $M\not=N$.

Oletamme nyt, että olisi $M\cap N\not=\emptyset$ (vastaoletus). Olkoon $z\in M\cap N$. Nyt $z=x+a_{1}=y+a_{2}$ joillekin $a_{1},a_{2}\in A$. Jos $m\in M$, niin $m=x+a_{3}$ eräälle $a_{3}\in A$. Olkoon $a_{4}:=a_{2}-a_{1}+a_{3}\in A$. Nyt $y+a_{4}=y+a_{2}-a_{1}+a_{3}=x+a_{3}=m$, joten $m=y+a_{4}\in y+A=N$. Täten $M\subset N$. Vastaavasti osoitetaan, että $N\subset M$, joten $M=N$. Tämä on ristiriita, joten vastaoletus on väärä, ja $M\cap N=\emptyset$.

• Osoitetaan, että $(u+v)+A=(u^{\prime}+v^{\prime})+A$, kun $u+A=u^{\prime}+A$ ja $v+A=v^{\prime}+A$, $u,v,u^{\prime},v^{\prime}\in V$. Oletetaan, että $p\in(u+v)+A$. Nyt $p=u+v+a$ eräälle $a\in A$. Edelleen $u+a=u^{\prime}+a^{\prime}$ ja $v+a=v^{\prime}+a^{\prime\prime}$, missä $a^{\prime},a^{\prime\prime}\in A$. Nyt

  $$p = u+v+a=u^{\prime}+a^{\prime}-a+v^{\prime}+a^{\prime\prime}-a=u^{\prime}+v^{\prime}+a^{\prime}+a^{\prime\prime}-2a$$

  $$\in (u^{\prime}+v^{\prime})+A.$$

  Siis $(u+v)+A\subset(u^{\prime}+v^{\prime})+A$. Vastaavasti osoitetaan, että $(u^{\prime}+v^{\prime})+A\subset(u+v)+A$. Täten

  $$(u+v)+A=(u^{\prime}+v^{\prime})+A.$$

• Osoitetaan, että $\alpha u+A=\alpha u^{\prime}+A$, kun $u+A=u^{\prime}+A$, $u,u^{\prime}\in V$. Olkoon $p=\alpha u+b$ eräälle $b\in A$. Nyt $u+b=u^{\prime}+b^{\prime}$ eräälle $b^{\prime}\in A$. Edelleen $u=u^{\prime}+b^{\prime}-b$. Siten

  $$\alpha u+a=\alpha u^{\prime}+\alpha b^{\prime}-\alpha b+b=\alpha u^{\prime}+c\in\alpha u^{\prime}+A,$$

  missä $c:=\alpha b^{\prime}-\alpha b+b\in A$. Siten $\alpha u+A\subset\alpha u^{\prime}+A$. Vastaavasti osoitetaan, että $\alpha u^{\prime}+A\subset\alpha u+A$. Täten $\alpha u+A=\alpha u^{\prime}+A$.

Osoitetaan, että ${V}/{A}$ on vektoriavaruus. Kun $x+A,y+A\in{V}/{A}$, niin

$$(x+y)+A=\{x+y+a\;|\;a\in A\}\in{V}/{A}.$$

Kun $\alpha\in K$ ja $x\in{V}/{A}$, niin

$$\alpha x+A=\{\alpha x+a\;|\;a\in A\}\in{V}/{A}.$$

• $(a+A)+((b+A)+(c+A))=(a+b+c)+A=((a+A)+(b+A))+(c+A)$,

• $(a+A)+(b+A)=(a+b)+A=(b+a)+A=(b+A)+(a+A)$,

• $(a+A)+0_{{V}/{A}}=(a+A)+(0_{K}+A)=(a+0_{K})+A=a+A$,

• $(a+A)+((-a)+A)=(a+(-a))+A=0+A=A=0_{{V}/{A}}$

• $c((a+A)+(b+A))=(ca+cb)+A=c(a+A)+c(b+A)$,

• $(c+d)(a+A)=(ca+da)+A$.

• $c(d(a+A))=c(da+A)=(cd)(a+A)$.

• $1(a+A)=a+A$.

missä $a,b\in V$ ja $c,d\in K$. Täten ${V}/{A}$ on vektoriavaruus. ∎

Jäännösluokkia on havainnollistettu kuvassa 4.1.

Kuva 4.1: Suora $A:=\{(x,ax)\;|\;x\in\mathbb{R}\}$ on vektoriavaruuden $\mathbb{R}^{2}$ aliavaruus. Sen jäännösluokat ovat suorat $b+A=\{(x,ax+b)\;|\;x\in\mathbb{R}\}$.

Määritelmä 4.2.9.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $A\subset V$, $A\not=\emptyset$. Olkoon

$$S:=\{B\;|\;B\subset_{\textrm{v.s.}}V\land A\subset B\}.$$

Määritellään

$$\operatorname{span}A:=\bigcap_{J\in S}J.$$

Nyt $\operatorname{span}A$ on vektoriavaruus, jota kutsutaan joukon $A$ virittämäksi vektoriavaruudeksi.

Lause 4.2.10.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $A\subset V$, $A\not=\emptyset$. Nyt

$$\operatorname{span}A=\left\{\sum_{k=1}^{n}a_{k}x_{k}\;\Big{|}\;n\in\mathbb{Z}_{+},x_{k}\in V,a_{k}\in K,k\in Z(n)\right\}.$$ (4.3)

Huomautus 4.2.11.

Lineaarikombinaatio yhtälössä (4.3) on aina äärellinen vaikka joukko $A$ olisi ääretön.

Määritelmä 4.2.12.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $L\subset V$ lineaarisesti riippumaton. Jos $\operatorname{span}L=V$, niin sanomme, että $L$ on vektoriavaruuden $V$ (Hamelin) kanta.

Voidaan osoittaa, että jokaisella vektoriavaruudella on kanta ja kaikkien tietyn vektoriavaruuden kantojen mahtavuus on sama. Jos vektoriavaruudella on äärellinen kanta, niin sanomme, että vektoriavaruus on äärellisulotteinen. Muussa tapauksessa sanomme, että vektoriavaruus on ääretönulotteinen.

Määritelmä 4.2.13.

Olkoot $V$ ja $W$ vektoriavaruuksia kerroinkunnalla $K$ ja olkoon $f:V\to W$ funktio. Sanomme, että $f$ on lineaarinen, jos

• $f(x+y)=f(x)+f(y)$

• $f(ax)=af(x)$

kaikille $x,y\in V$ ja $a\in K$.

Huomautus 4.2.14.

$n$ rivin ja $m$ sarakkeen matriisi kunnassa $K$ voidaan tulkita lineaariseksi funktioksi vektoriavaruudelta $K^{m}$ vektoriavaruuteen $K^{n}$ asettamalla

$$A(v):=Av,\;\;\;\;v\in K^{n},$$

missä yhtälön oikea puoli on matriisitulo ja $v$ tulkitaan $n$ alkion pystyvektoriksi.

Määritelmä 4.2.15.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$. Määritellään vektoriavaruuden $V$ algebrallinen duaali asettamalla

$$V^{\sharp}:=\{f:V\to K\;|\;f\;\textrm{on lineaarinen}\}.$$

Määritelmä 4.2.16.

Olkoot $V$ ja $W$ vektoriavaruuksia kerroinkunnalla $K$. Olkoon $f:V\twoheadrightarrow W$ lineaarinen surjektio. Sanomme, että $f$ on homomorfismi avaruudelta $V$ avaruudelle $W$ ja avaruudet $V$ ja $W$ ovat homomorfiset. Jos lisäksi $f$ on bijektio, niin sanomme, että $f$ on (algebrallinen) isomorfismi ja avaruudet $V$ ja $W$ ovat isomorfisia.

Isomorfisten vektoriavaruuksien rakenne on sama.

Määritelmä 4.2.17.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $M$ ja $N$ sen aliavaruuksia. Määritellään aliavaruuksien $M$ ja $N$ summa

$$M+N:=\{m+n\;|\;,m\in M,n\in N\}.$$

Jos $M\cap N=\{0\}$, niin sanomme, että $M+N$ on suora summa, ja sitä merkitään $M\oplus N$.

Lause 4.2.18.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $M$ ja $N$ sen aliavaruuksia. Summa $M+N$ on suora, jos ja vain jos jokaisen vektorin $x\in M+N$ esitys $x=m+n$, $m\in M$, $n\in N$, on yksikäsitteinen.

Todistus.

1. Oletetaan ensin, että $M\cap N=\{0\}$. Olkoon $x\in M+N$, $x=m+n$, missä $m\in M$ ja $n\in N$. Oletetaan, että olisi $x=m^{\prime}+n^{\prime}$, $m^{\prime}\in M$, $n^{\prime}\in N$ ja $m^{\prime}\not=m$ tai $n^{\prime}\not=n$. Nyt $x=m+n=m^{\prime}+n^{\prime}$, joten $m-m^{\prime}=n^{\prime}-n\not=0$. Toisaalta $m-m^{\prime}=n^{\prime}-n\in M\cap N$. Siis $M\cap N\not=\{0\}$. Tämä on ristiriita, joten esitys $x=m+n$ on yksikäsitteinen.

2. Oletetaan, että jokaisen vektorin $x\in M+N$ esitys $x=m+n$, $m\in M$, $n\in N$, on yksikäsitteinen. Oletetaan, että olisi $y\in M+N$ ja $y\not=0$. Olkoon $x\in M+N$ eli $x=m+n$, $m\in M$ ja $n\in N$. Nyt $x=m+n=(m+y)+(n-y)$, missä $m+y\in M$ ja $n-y\in N$. Siten esitys $x=m+n$ ei ole yksikäsitteinen. Tämä on ristiriita, joten on oltava $M\cap N=\{0\}$.

∎

Määritelmä 4.2.19.

Olkoot $V$ ja $W$ vektoriavaruuksia kerroinkunnalla $K$. Olkoon $f:V\to W$ lineaarinen funktio. Määritellään funktion $f$ ydin

$$\ker f:=\{x\in V\;|\;f(x)=0\}$$

ja kuva-avaruus

$$\operatorname{im}f:=f[V].$$

Määritelmä 4.2.20.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja $f:V\to V$ lineaarinen funktio. Jos

$$f(v)=\lambda v$$

missä $v\in V$, $v\not=0$ ja $\lambda\in K$, niin sanomme, että $\lambda$ on funktion $f$ ominaisarvo ja $v$ sitä vastaava ominaisvektori.

Vertaa määritelmään 4.1.12. Kun matriisit tulkitaan lineaarisiksi kuvauksiksi, niin molemmat määritelmät ovat ekvivalentteja.

Määritelmä 4.2.21.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K=\mathbb{R}$ tai $K=\mathbb{C}$. Olkoon $A\subset V$. Sanomme, että $A$ on konveksi, jos $tA+(1-t)A\subset A$ jokaiselle $t\in[{0},{1}]$. Sanomme, että $A$ on balansoitu, jos $\alpha A\subset A$ jokaiselle $\alpha\in K$.

Määritelmä 4.2.22.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ei-diskreetillä kerroinkunnalla $K$ ja $A,B\subset V$. Sanomme, että $A$ absorboi joukon $B$, jos on olemassa $\lambda_{0}\in K$ siten, että $B\subset\lambda A$ kaikille $|{\lambda}|\geq|{\lambda_{0}}|$. Olkoon $U\subset V$. Sanomme, että $U$ on radiaalinen (absorboiva), jos $U$ absorboi jokaisen avaruuden $V$ äärellisen osajoukon. Sanomme, että $U$ on rengastettu, jos $\lambda U\subset U$ kaikille $|{\lambda}|\leq 1$.

Tehtäviä:

1. Laske matriisitulo

   $$\begin{pmatrix}9&6&7\\ 8&-5&4\\ 0&-1&2\end{pmatrix}\begin{pmatrix}1\\ -4\\ -5\end{pmatrix}.$$

2. Laske matriisitulo

   $$\begin{pmatrix}-10&7&5&8\\ 5&7&6&9\\ 0&8&7&4\end{pmatrix}\begin{pmatrix}1&10\\ -1&0\\ 1&8\\ -1&9\end{pmatrix}.$$

3. Olkoot $V$ ja $W$ vektoriavaruuksia kerroinkunnalla $K$ ja $f:V\to W$ lineaarinen funktio. Osoita, että $\ker f$ on avaruuden $V$ aliavaruus.

4. Olkoot $V$ ja $W$ vektoriavaruuksia kerroinkunnalla $K$ ja $f:V\to W$ lineaarinen funktio. Osoita, että $\operatorname{im}f$ on avaruuden $W$ aliavaruus.

5. Olkoot $n,m,p\in\mathbb{Z}_{+}$. Olkoon $A$ nxp-reaalimatriisi ja $B$ pxm-reaalimatriisi. Olkoon $f:\mathbb{R}^{p}\to\mathbb{R}^{n}$ matriisia $A$ vastaava lineaarinen funktio ja $g:\mathbb{R}^{m}\to\mathbb{R}^{p}$ matriisia $B$ vastaava lineaarinen funktio. Osoita, että

   $$f(g(\mathbf{v}))=AB\mathbf{v}$$

   kaikille reaalisille mx1-pystyvektoreille $\mathbf{v}$.

6. Todista lause 4.2.2.

Luku 5 Topologiset avaruudet

Tässä luvussa on käytetty lähteitä [10, 24, 32, 31].

5.1 Jonot, verkot ja filtterit

Määritelmä 5.1.1.

Olkoon $A$ epätyhjä joukko. Sanomme, että funktio $f\in A^{\mathbb{N}}$ on jono.

Jonoa merkitään yleensä $(a_{k})_{k=0}^{\infty}$ tai vain $(a_{k})$, missä $a_{k}=f(k)$, $k\in\mathbb{N}$. Jos $(a_{k})_{k=0}^{\infty}$ on jono joukon $A$ alkioita, niin merkitään $(a_{k})_{k=0}^{\infty}\subset A$. Kun $A$ on kunta, niin jonot lasketaan yhteen ja vähennetään alkioittain, ja myös vastaluku lasketaan alkioittain. Jono kerrotaan ja jaetaan kunnan $A$ alkiolla alkioittain.

$$\left({a}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty}+\left({b}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty} := \left(a_{k}+b_{k}\right)_{k=0}^{\infty}$$

$$\left({a}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty}-\left({b}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty} := \left(a_{k}-b_{k}\right)_{k=0}^{\infty}$$

$$-\left({a}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty} := \left(-a_{k}\right)_{k=0}^{\infty}$$

$$c\cdot\left({a}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty} := \left(ca_{k}\right)_{k=0}^{\infty}$$

$$\left({a}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty}/c := \left(\frac{a_{k}}{c}\right)_{k=0}^{\infty},\;\;\;\;c\not=0$$

missä $a_{k},b_{k}\in A$, $k\in\mathbb{N}$, ja $c\in A$.

Määritelmä 5.1.2.

Olkoon $\left({a}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty}\in\mathbb{R}^{\mathbb{N}}$. Määritellään jonon $\left({a}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty}$ raja-arvo $b$ asettamalla

$$\lim_{k\to\infty}a_{k}=b,$$

jos ja vain jos

$$\forall\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}:\exists n\in\mathbb{N}:\forall k\in\mathbb{N}:(k>n\implies|{a_{k}-b}|<\varepsilon).$$

Tällöin sanomme, että raja-arvo $\lim_{k\to\infty}a_{k}$ on olemassa. Asetetaan

$$\lim_{k\to\infty}a_{k}=\infty,$$

jos ja vain jos

$$\forall m\in\mathbb{R}_{+}:\exists n\in\mathbb{N}:\forall k\in\mathbb{N}:(k>n\implies|{a_{k}}|>m)$$

ja

$$\lim_{k\to\infty}a_{k}=-\infty,$$

jos ja vain jos

$$\lim_{k\to\infty}(-a_{k})=\infty.$$

Olkoon

$$s_{k}:=\sum_{j=0}^{k}a_{k},$$

missä $a_{k}\in\mathbb{C}$, $k\in\mathbb{N}$. Jonoa $\left({s}_{k}\right)_{{k}=0}^{\infty}$ sanotaan sarjan osasummien jonoksi. Osasummien jonon raja-arvoa merkitään

$$\sum_{k=0}^{\infty}a_{k}$$

ja tätä merkintää sanotaan sarjaksi.

Määritelmä 5.1.3.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $A$ suunnattu joukko. Verkko on funktio $f:A\to X$, ja sitä merkitään yleensä $(x_{\alpha})_{\alpha\in A}$ tai vain $(x_{\alpha})$, missä $x_{\alpha}=f(\alpha)$. Merkintä $(x_{\alpha})\subset X$ tarkoittaa, että $(x_{\alpha})$ on verkko joltakin suunnatulta joukolta joukkoon $X$.

Esimerkkejä:

1. Jokainen totaalisesti järjestetty joukko on suunnattu. Erityisesti luonnollisten lukujen joukko on suunnattu, joten jokainen jono on myös verkko.

2. Olkoon $X$ topologinen avaruus ja $x\in X$. Olkoon $N$ kaikkien pisteen $x$ ympäristöjen joukko ja määritellään $A\geq B\iff B\subset A$ kaikille $A,B\in N$. Nyt $N$ on verkko.

Määritelmä 5.1.4.

Olkoon $(x_{\alpha})$ verkko suunnatulta joukolta $A$ epätyhjään joukkoon $X$ ja $P(x)$, $x\in X$, predikaatti.

Sanomme, että $P(x_{\alpha})$ on lopulta tosi, jos on olemassa $\alpha\in A$ siten, että jokaiselle $\beta\in A$, $\beta\geq\alpha$, predikaatti $P(x_{\beta})$ on tosi.

Sanomme, että $(x_{\alpha})$ on usein tosi, jos jokaiselle $\alpha\in A$ on olemassa $\beta\in A$, $\beta\geq\alpha$ siten, että $P(x_{\beta})$ on tosi.

Sanomme, että $(x_{\alpha})$ on universaali, jos jokaiselle $A\subset X$ on $x_{\alpha}\in A$ lopulta tosi tai $x_{\alpha}\in X\setminus A$ lopulta tosi.

Määritelmä 5.1.5.

Olkoon $X$ joukko ja $I\subset 2^{X}$. Sanomme, että $I$ on filtteri avaruudessa $X$, jos seuraavat ehdot ovat voimassa:

• $I\not=\emptyset\land\emptyset\not\in I$.

• $F\in I\land F\subset G\subset X\implies G\in I$.

• $F\in I\land G\in I\implies F\cap G\in I$.

Määritelmä 5.1.6.

Olkoon $X$ joukko ja $B\subset 2^{X}$. Sanomme, että $B$ on filtterikanta, jos

• $B\not=\emptyset\land\emptyset\not\in B$.

• Jos $B_{1}\in B$ ja $B_{2}\in B$, niin on olemassa $B_{3}\in B$ siten, että $B_{3}\subset B_{1}\cap B_{2}$.

Jokainen filtterikanta $B$ generoi yksikäsitteisen filtterin $I$ siten, että $F\in I$, jos ja vain jos $A\subset F$ ainakin yhdelle $A\in B$. Sanomme, että $B$ on filtterin $I$ kanta. Olkoot $I_{1}$ ja $I_{2}$ filttereitä joukossa $X$. Jos $I_{1}\subset I_{2}$ sanomme, että $I_{1}$ on karkeampi kuin $I_{2}$ ja $I_{2}$ on hienompi kuin $I_{1}$.

5.2 Yleiset topologiset avaruudet

Määritelmä 5.2.1.

Olkoon $T$ epätyhjä joukko ja $\tau\subset 2^{T}$. Sanomme, että $\tau$ on avaruuden $T$ topologia, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $\emptyset\in\tau$ ja $T\in\tau$.

• Olkoon $I\subset\tau$. Nyt

  $$\bigcup_{C\in I}C\in\tau.$$

• Olkoon $I$ joukon $\tau$ äärellinen osajoukko. Nyt

  $$\bigcap_{C\in I}C\in\tau.$$

Paria $(T,\tau)$ sanotaan topologiseksi avaruudeksi.

Topologian $\tau$ alkioita sanotaan avoimiksi joukoiksi. Sanomme, että osajoukko $B\subset A$ on suljettu, jos ja vain jos $A\setminus B$ on avoin, ts. $A\setminus B\in\tau$.

Määritelmä 5.2.2.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus. Sanomme, että joukko $B\subset\tau$ on topologian $\tau$ kanta, jos

$$\forall C\in\tau:\exists D\in 2^{B}:C=\bigcup_{J\in D}J.$$

Määritelmä 5.2.3.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus ja $U\subset T$, $U\not=\emptyset$. Asetetaan

$$\upsilon:=\{V\cap U\;|\;V\in\tau\}.$$

Nyt $(U,\upsilon)$ on topologinen avaruus, jotka kutsutaan topologisen avaruuden topologiseksi aliavaruudeksi. Joukkoa $\upsilon$ sanotaan avaruuden $U$ relatiiviseksi topologiaksi.

Lause 5.2.4.

Edellisessä määritelmässä $\upsilon$ on topologia joukossa $U$.

Todistus.

Nyt $\emptyset=\emptyset\cap U\in\upsilon$ ja $U=T\cap U\in\upsilon$. Olkoon $(K_{\lambda})_{\lambda\in I}\subset\upsilon$, missä $I$ on mielivaltainen joukko. Nyt $K_{\lambda}=L_{\lambda}\cap U$, $L_{\lambda}\in\tau$, kaikille $\lambda\in I$. Edelleen

$$\bigcup_{\lambda\in I}K_{\lambda}=\bigcup_{\lambda\in I}(L_{\lambda}\cap U)=\left(\bigcup_{\lambda\in I}L_{\lambda}\right)\cap U\in\upsilon.$$

Oletetaan sitten, että $M,N\in\upsilon$. Nyt $M=P\cap U$ ja $N=Q\cap U$, missä $P,Q\in\tau$. Siten

$$M\cap N=(P\cap U)\cap(Q\cap U)=(P\cap Q)\cap U\in\upsilon.$$

∎

Määritelmä 5.2.5.

Olkoon $T$ joukko ja $\tau$ ja $\upsilon$ joukon $T$ topologioita. Sanomme, että $\tau$ on hienompi kuin $\upsilon$, jos $\upsilon\subset\tau$. Sanomme, että $\tau$ on karkeampi kuin $\upsilon$, jos $\tau\subset\upsilon$.

Huomautus 5.2.6.

On myös mahdollista, että $\tau$ ei ole hienompi eikä karkeampi kuin $\upsilon$.

Määritelmä 5.2.7.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus ja $x\in T$. Sanomme, että joukko $Y\subset T$ on pisteen $x$ ympäristö, jos on olemassa avoin joukko $A\subset T$ siten, että $x\in A$ ja $A\subset Y$. Jos $Y$ on avoin, niin sanomme sitä pisteen $x$ avoimeksi ympäristöksi.

Ympäristön käsitettä on havainnollistettu kuvassa 5.1.

Kuva 5.1: Joukko $Y$ on pisteen $x$ ympäristö, jos ja vain jos on olemassa avoin joukko $A$ siten, että $x\in A\subset Y$.

Määritelmä 5.2.8.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus ja $x\in T$. Pisteen $x$ kaikki ympäristöt muodostavat pisteen $x$ ympäristöfiltterin, jota merkitään $U_{x}$. Olkoon $B$ jokin filtterin $U_{x}$ kanta. Sanomme, että $B$ on pisteen $x$ ympäristökanta.

Määritelmä 5.2.9.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus ja $x\in T$. Olkoon $I$ filtteri joukossa $T$. Sanomme, että $I$ suppenee pisteeseen $x$, jos $I$ on hienompi kuin $U_{x}$.

Lause 5.2.10.

Olkoon $T$ topologinen avaruus ja $A\subset T$. Joukko $A$ on avoin, jos ja vain jos jokaisella pisteellä $x\in A$ on avoin ympäristö $Y$ siten, että $Y\subset A$.

Todistus.

Jos $A$ on avoin, niin $A$ on jokaisen pisteen $x\in A$ avoin ympäristö. Oletetaan, että jokaisella $x\in A$ on avoin ympäristö $Y$ siten, että $Y\subset A$. Olkoon $Y(x)$ jokin pisteen $x$ avoin ympäristö jokaiselle $x\in B$. Nyt

$$\bigcup_{x\in A}Y(x)=A.$$

Avoimien joukkojen mielivaltainen unioni on avoin, joten $A$ on avoin. ∎

Määritelmä 5.2.11.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus. Sanomme, että $(T,\tau)$ toteuttaa Hausdorffin erotusaksiooman, jos jokaiselle kahdelle eri pisteelle $x,y\in T$ on olemassa pisteen $x$ ympäristö $Y$ ja pisteen $y$ ympäristö $Z$ siten, että $Y\cap Z=\emptyset$. Jos $(T,\tau)$ toteuttaa Hausdorffin erotusaksiooman, niin sanomme, että $(T,\tau)$ on Hausdorffin avaruus.

Huomautus 5.2.12.

Yleisesti raja-arvo ei välttämättä ole yksikäsitteinen, eli jonolla tai funktiolla voi olla useampia raja-arvoja samassa pisteessä. Hausdorffin avaruuksissa raja-arvot ovat yksikäsitteisiä. Kuvassa 5.2 on havainnollistettu Hausdorffin erotusaksioomaa.

Kuva 5.2: Tilanne, jossa Hausdorffin erotusaksiooma ei ole voimassa. Jokainen avoin joukko $A$, joka sisältää pisteen $x$, sisältää myös pisteen $y$.

Määritelmä 5.2.13.

Olkoon $(x_{\alpha})$ verkko topologisessa avaruudessa $T$. Sanomme, että verkko suppenee kohti pistettä $y\in T$, jos jokaiselle pisteen $y$ ympäristölle $Y$ verkko $(x_{\alpha})$ kuuluu lopulta joukkoon $Y$. Tällöin merkitsemme $x_{\alpha}\to y$. Jos $T$ on Hausdorffin avaruus, niin raja-arvo on yksikäsitteinen, ja merkitsemme

$$\lim x_{\alpha}=y.$$

Määritelmä 5.2.14.

Olkoon $(x_{\alpha})$ verkko topologisessa avaruudessa $T$. Sanomme, että $y\in T$ on verkon $(x_{\alpha})$ kasautumispiste, jos jokaiselle pisteen $y$ ympäristölle $Y$ verkko $(x_{\alpha})$ on usein joukossa $Y$.

Lause 5.2.15.

Olkoon $T$ topologinen avaruus ja $A\subset T$. Tällöin $A$ on suljettu, jos ja vain jos jokaiselle verkolle $(x_{\alpha})_{\alpha\in I}\subset A$ on

$$x_{\alpha}\to a\in T\implies a\in A.$$

Todistus.

Jos $A=\emptyset$ or $A=T$, niin väite on tosi. Oletetaan, että $A\not=\emptyset$ ja $A\not=T$. Olkoot $A$ suljettu, $(x_{\alpha})_{\alpha\in I}\subset A$ verkko, ja $x_{\alpha}\to a\in T$. Oletetaan, että olisi $a\not\in A$ eli $a\in T\setminus A$ (vastaoletus). Joukko $T\setminus A$ on avoin, joten lauseen 5.2.10 nojalla on olemassa pisteen $a$ ympäristö $Y$ siten, että $Y\subset T\setminus A$. Kaikille $x_{\alpha}$, $\alpha\in I$, on $x_{\alpha}\not\in Y$, joten $x_{\alpha}$ ei voi olla lopulta joukossa $Y$. Siten $x_{\alpha}\not\to a$, mikä on ristiriita, joten on oltava $a\in A$.

Oletetaan sitten, että

$$x_{\alpha}\to a\in T\implies a\in A.$$

jokaiselle verkolle $(x_{\alpha})\subset A$. Olkoon $x\in T\setminus A$. Ei ole olemassa verkkoa $(x_{\alpha})\subset A$ siten, että $x_{\alpha}\to x$. Oletetaan, että $Y\cap A\not=\emptyset$ jokaiselle pisteen $x$ ympäristölle $Y$ (avaruudessa $T$). Olkoon

$$V:=\{Y\;|\;Y\;\text{on pisteen}\;x\;\text{ympäristö avaruudessa}\;T\}.$$

Kun $Y_{1},Y_{2}\in V$, niin määritellään

$$Y_{1}\geq Y_{2}\iff Y_{1}\subset Y_{2}.$$

Nyt $(V,\geq)$ on suunnattu joukko. Kun $Y\in V$ niin valitaan $x_{Y}\in Y\cap A$. Nyt $x_{Y}\to x$, mikä on ristiriita, joten pisteellä $x$ on ympäristö $Y_{0}$ siten, että $Y_{0}\cap A=\emptyset$. Piste $x$ oli mielivaltainen, joten lauseen 5.2.10 nojalla $T\setminus A$ on avoin, ja siten $A$ on suljettu. ∎

Määritelmä 5.2.16.

Olkoon $T$ topologinen avaruus ja $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset T$ jono. Sanomme, että jono $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset T$ suppenee kohti pistettä $y\in X$, jos jokaiselle pisteen $y$ ympäristölle $Y$ on olemassa $m\in\mathbb{N}$ siten, että $x_{k}\in Y$ kaikille $k\in\mathbb{N}$, $k\geq m$. Jos $T$ on Hausdorffin avaruus, niin raja-arvo on yksikäsitteinen, ja merkitsemme

$$\lim_{k\to\infty}x_{k}=y.$$

Määritelmä 5.2.17.

Olkoot $(T,\tau)$ ja $(U,\upsilon)$ topologisia avaruuksia, $f\in U^{T}$ ja $x_{0}\in T$. Sanomme, että piste $y\in U$ on funktion $f$ raja-arvo pisteessä $x_{0}$, jos jokaiselle pisteen $y$ ympäristölle $Z\subset U$ on olemassa pisten $x_{0}$ ympäristö $Y\subset T$ siten, että $f[Y]\subset Z$. Jos $U$ on Hausdorffin avaruus, niin raja-arvo on yksikäsitteinen, ja merkitään

$$\lim_{x\to x_{0}}f(x)=y.$$

Määritelmä 5.2.18.

Olkoot $(T,\tau)$ ja $(U,\upsilon)$ topologisia avaruuksia, $f\in U^{T}$ ja $x\in T$. Sanomme, että f on jatkuva pisteessä $x$, jos jokaiselle pisteen $f(x)$ ympäristölle $Z\subset U$ on olemassa pisteen $x$ ympäristö $Y\subset T$ siten, että $f[Y]\subset Z$. Jos $f$ jatkuva kaikissa pisteissä $x\in T$, niin sanomme, että $f$ on jatkuva.

Huomautus 5.2.19.

Jatkuvuuden määritelmässä ympäristö voidaan korvata avoimella ympäristöllä, ts. jokaiselle pisteen $f(x)$ avoimelle ympäristölle $Z\subset U$ on olemassa pisteen $x$ avoin ympäristö $Y\subset T$ siten, että $f[Y]\subset Z$.

Kuva 5.3: Funktion jatkuvuus pisteessä $x$. Merkinnät ovat määritelmästä 5.2.18.

Lause 5.2.20.

Olkoot $T$ ja $U$ topologisia avaruuksia ja $f:T\to U$ funktio. Funktio $f$ on jatkuva pisteessä $x_{0}\in T$, jos ja vain jos jokaiselle verkolle $(x_{\alpha})\subset T$ on voimassa

$$x_{\alpha}\to x_{0}\implies f(x_{\alpha})\to f(x_{0}).$$

Vertaa lauseeseen 5.2.40.

Määritelmä 5.2.21.

Olkoot $T$ ja $U$ topologisia avaruuksia ja $f$ kuvaus avaruudelta $T$ avaruuteen $U$. Sanomme, että $f$ on avoin, jos $f[A]$ on avoin avaruudessa $U$ aina, kun $A$ on avoin avaruudessa $T$.

Määritelmä 5.2.22.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus ja $A\subset T$. Olkoon

$$I:=\{Y\subset T\;|\;T\setminus Y\in\tau\land A\subset Y\}.$$

Määritellään joukon $A$ sulkeuma asettamalla

$$\operatorname{clos}A:=\bigcap_{G\in I}G.$$

Joukon $A$ reuna määritellään

$$\partial A:=(\operatorname{clos}A)\cap(\operatorname{clos}(T\setminus A)).$$

Joukon $A$ sisäpuoli määritellään

$$\operatorname{int}A:=T\setminus\partial A.$$

Joukon $A$ ulkopuoli määritellään

$$\operatorname{ext}A:=T\setminus\operatorname{clos}A.$$

Määritelmä 5.2.23.

Olkoon $T$ topologinen avaruus. Sanomme, että $T$ on kytketty, jos se ei ole kahden epätyhjän avoimen joukon unioni.

Kuva 5.4 esittää joukkoa, joka ei ole kytketty.

Kuva 5.4: Topologinen avaruus, joka ei ole kytketty.

Määritelmä 5.2.24.

Olkoon $T$ topologinen avaruus. Sanomme, että $T$ on polkukytketty, jos kaikille kaksille pisteille $x,y\in T$ on olemassa jatkuva funktio $p:[{0},{1}]\to T$, jolle $p(0)=x$ ja $p(1)=y$.

Huomautus 5.2.25.

Polkukytketty avaruus on aina kytketty.

Määritelmä 5.2.26.

Olkoon $T$ topologinen avaruus ja $A,B\subset T$. Sanomme, että $B$ on tiheä avaruudessa $A$, jos $B\subset A$ ja $A\subset\operatorname{clos}B$.

Määritelmä 5.2.27.

Olkoon $T$ topologinen avaruus ja $E\subset T$. Sanomme, että $E$ ei ole missään tiheä, jos $\operatorname{int}\operatorname{clos}E=\emptyset$.

Määritelmä 5.2.28.

Olkoon $T$ topologinen avaruus ja $A\subset T$. Sanomme, että $A$ on ensimmäistä kategoriaa avaruudessa $T$, jos $A$ on korkeintaan numeroituva unioni joukoista, jotka eivät ole missään tiheitä. Sanomme, että $A$ on toista kategoriaa avaruudessa $T$, jos se ei ole ensimmäistä kategoriaa avaruudessa $T$.

Määritelmä 5.2.29.

Olkoon $T$ topologinen avaruus. Sanomme, että $T$ on separoituva, jos on olemassa korkeintaan numeroituva ja tiheä (avaruudessa $T$) avaruuden $T$ osajoukko.

Määritelmä 5.2.30.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus ja $V\subset T$. Olkoon $\Gamma\subset 2^{T}$. Sanomme, että $\Gamma$ on joukon $V$ peite, jos

$$V\subset\bigcup_{G\in\Gamma}G.$$

Jos kaikki joukot $G\in\Gamma$ ovat avoimia, niin sanomme, että $\Gamma$ on avoin peite. Jos $\Xi\subset\Gamma$ ja $\Xi$ on joukon $V$ peite, niin sanomme, että $\Xi$ on peitteen $\Gamma$ alipeite joukolle $V$.

Määritelmä 5.2.31.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus ja $A\subset T$. Sanomme, että $A$ on kompakti, jos jokaisella avoimella peitteellä joukolle $A$ on äärellinen alipeite joukolle $A$. Jos $T$ on kompakti, niin sanomme, että $(T,\tau)$ on kompakti topologinen avaruus.

Määritelmä 5.2.32.

Olkoon $(T,\tau)$ Hausdorffin avaruus ja $A\subset T$. Sanomme, että $A$ on jonokompakti, jos jokaisella jonolla joukossa $A$ on suppeneva osajono, jonka raja-arvo on joukossa $A$.

Määritelmä 5.2.33.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus. Sanomme, että $(T,\tau)$ on lokaalikompakti avaruus, jos jokaisella $x\in T$ on kompakti ympäristö.

Määritelmä 5.2.34.

Olkoot $(T,\tau)$ ja $(U,\upsilon)$ topologisia avaruuksia. Sanomme, että funktio $f:T\to U$ on homeomorfismi, jos $f$ on bijektio ja funktiot $f$ ja $f^{-1}$ ovat jatkuvia. Jos on olemassa homeomorfismi avaruudelta $(T,\tau)$ avaruudelle $(U,\upsilon)$, niin sanomme, että $(T,\tau)$ ja $(U,\upsilon)$ ovat homeomorfiset.

Huomautus 5.2.35.

Homeomorfisten avaruuksien topologioita voidaan pitää samoina.

Määritelmä 5.2.36.

Olkoot $(T,\tau)$ ja $(U,\upsilon)$ topologisia avaruuksia. Sanomme, että funktio $f:T\to U$ on upotus, jos $f$ on homeomorfismi avaruudelta $T$ avaruudelle $f[T]$.

Määritelmä 5.2.37.

Olkoon $T$ topologinen avaruus ja $f:T\to\mathbb{C}$ funktio. Määrittelemme funktion $f$ (topologisen) kantajan asettamalla

$$\operatorname{supp}f:=\operatorname{clos}\operatorname{supp_{set}}f.$$

Jos funktion $f$ kantaja on kompakti, niin sanomme, että $f$ on kompaktikantajainen.

Määritelmä 5.2.38.

Olkoon $T$ topologinen avaruus. Sanomme, että $T$ on 1. lajia laskettava, jos jokaisella pisteellä $x\in T$ on korkeintaan numeroituva paikallinen ympäristökanta. Sanomme, että $T$ on 2. lajia laskettava, jos sen topologialla on korkeintaan numeroituva kanta.

Huomautus 5.2.39.

2. lajia laskettava topologinen avaruus on aina 1. lajia laskettava ja separoituva.

Lause 5.2.40.

Olkoon $T$ 1. lajia laskettava topologinen avaruus ja $U$ topologinen avaruus. Olkoon $f:T\to U$ funktio. Funktio $f$ on jatkuva, jos ja vain jos jokaiselle jonolle $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset T$ on voimassa

$$x_{k}\to y\in T\implies f(x_{k})\to f(y).$$

Vertaa lauseeseen 5.2.20.

Lause 5.2.41.

Olkoon $T$ 1. lajia laskettava topologinen avaruus ja $A\subset T$. Tällöin $A$ on suljettu, jos ja vain jos jokaiselle jonolle $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset A$ on

$$x_{k}\to a\in T\implies a\in A.$$

Vertaa lauseeseen 5.2.15.

Huomautus 5.2.42.

Lauseet 5.2.40 ja 5.2.41 ovat erityisesti voimassa, jos $T$ on metrinen avaruus, ks. luku 5.3.

Määritelmä 5.2.43.

Olkoon $T$ joukko. Kun $V,W\in T\times T$, niin merkitään $W^{-1}:=\{(y,x)\;|\;(x,y)\in W\}$ ja $V\circ W:=\{(x,z)\;|\;\exists y\in T:(x,y)\in W\land(y,z)\in V\}$. Joukkoa $\Delta:=\{(x,x)\;|\;x\in T\}$ sanotaan joukon $T\times T$ diagonaaliksi. Olkoon $Z$ filtteri avaruudessa $T\times T$ siten, että

• $\forall W\in Z:\Delta\subset W$.

• $W\in Z\implies W^{-1}\in Z$.

• Jokaiselle $W\in Z$ on olemassa $V\in Z$ siten, että $V\circ V\in W$.

Sanomme, että filtteri $Z$ (tai jokin sen kanta) määrittelee tasaisen struktuurin avaruudessa $T$. Jokaista $W\in Z$ kutsutaan tämän struktuurin lähistöksi.

Olkoon $Q:=\{G\in 2^{T}\;|\;x\in G\implies\exists W\in Z:\{y\;|\;(x,y)\in W\}\subset G\}$. Olkoon $Y(W,x):=\{y\;|\;(x,y)\in W\}$, missä $W\in Z$ ja $x\in T$. Nyt $Q$ määrittelee topologian $\tau$ joukossa $T$ siten, että jokaiselle $x\in T$ joukko $\{Y(W,x)\;|\;W\in Z\}$ on pisteen $x$ ympäristökanta. Nyt paria $(T,\tau)$ kutsutaan tasaiseksi avaruudeksi. Topologinen avaruus $T$ on tasoittuva, jos sen topologia voidaan generoida yllä kuvatulla tavalla.

Määritelmä 5.2.44.

Olkoon $T$ tasainen avaruus ja $I$ filtteri avaruudessa $T$. Sanomme, että $I$ on Cauchyn filtteri, jos jokaiselle lähistölle $V$ on olemassa $F\in I$ siten, että $F\times F\subset V$. Jos jokainen Cauchyn filtteri suppenee kohti jotakin pistettä $x\in T$, niin sanomme, että $T$ on täydellinen.

Jokaiselle tasaiselle avaruudelle $T$ voidaan konstruoida täydellinen tasainen avaruus $\tilde{T}$ siten, että $T$ on isomorfinen joukon $\tilde{T}$ jonkin tiheän osajoukon kanssa, ja siten, että $\tilde{T}$ on separoituva, jos $T$ on. Jos $T$ on separoituva, niin $\tilde{T}$ on määritelty näiden ominaisuuksien nojalla isomorfisuuteen asti, ja sitä kutsutaan avaruuden $T$ täydellistymäksi.

Määritelmä 5.2.45.

Olkoon $T$ epätyhjä joukko ja $(Y_{\alpha})_{\alpha\in I}$ perhe topologisia avaruuksia. Olkoon $f_{\alpha}$ funktio avaruudelta $T$ avaruuteen $Y_{\alpha}$ kullekin $\alpha\in I$. Projektiivinen topologia avaruudella $T$ perheen $(Y_{\alpha},f_{\alpha})_{\alpha\in I}$ suhteen määritellään karkeimmaksi topologiaksi (avaruudella $T$), jossa jokainen $f_{\alpha}$ on jatkuva. Induktiivinen topologia avaruudella $T$ perheen $(Y_{\alpha},f_{\alpha})_{\alpha\in I}$ suhteen määritellään hienoimmaksi topologiaksi (avaruudella $T$), jossa jokainen $f_{\alpha}$ on jatkuva.

Määritelmä 5.2.46.

Olkoon $(Y_{\alpha})_{\alpha\in I}$ perhe topologisia avaruuksia, $T$ niiden karteesinen tulo ja $f_{\alpha}$ projektio avaruudelta $T$ avaruudelle $Y_{\alpha}$ kullekin $\alpha\in I$. Projektiivista topologiaa avaruudella $T$ perheen $(Y_{\alpha},f_{\alpha})_{\alpha\in I}$ suhteen kutsutaan tulotopologiaksi ja avaruutta $T$ kutsutaan perheen $(T_{\alpha})_{\alpha\in I}$ (topologiseksi) tuloksi.

Määritelmä 5.2.47.

Olkoon $(G,\circ)$ ryhmä ja $T$ topologia joukossa $G$. Sanomme, että $(G,\circ,T)$ on topologinen ryhmä, jos funktio $\circ:G\times G\to G$ on jatkuva. Avaruudessa $G\times G$ käytetään tulotopologiaa.

Määritelmä 5.2.48.

Olkoon $(K,+,\cdot)$ kunta ja $T$ topologia joukossa $K$. Sanomme, että $(K,+,\cdot,T)$ on topologinen kunta, jos funktiot $+:K\times K\to K$ ja $\cdot:K\times K\to K$ ovat jatkuvia. Avaruudessa $K\times K$ käytetään tulotopologiaa.

Määritelmä 5.2.49.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus. Sanomme, että $\tau$ on diskreetti, jos jokainen $A\subset T$ on avoin.

5.3 Metriset avaruudet

Metriset avaruudet ovat joukkoja, joissa on määritelty tietyt aksioomat toteuttava etäisyys pisteiden välillä.

Määritelmä 5.3.1.

Olkoon $E$ epätyhjä joukko ja $d:E\times E\to\mathbb{R}_{0}$ funktio. Sanomme, että $d$ on metriikka, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $d(x,y)>=0$ kaikille $x,y\in E$.

• $d(x,x)=0\iff x=0$ kaikille $x\in E$.

• $d(x,y)=d(y,x)$ kaikille $x,y\in E$.

• $d(x,y)\leq d(x,z)+d(z,y)$ kaikille $x,y,z\in E$

Paria $(E,d)$ kutsutaan metriseksi avaruudeksi. Aksioomaa (M4) kutsutaan kolmioepäyhtälöksi, ja sitä on havainnollistettu kuvassa 5.5.

Kuva 5.5: Kolmioepäyhtälö: $d(x,y)\leq d(x,z)+d(z,y)$.

Esimerkkejä:

1. Reaalilukujen joukko $\mathbb{R}$ on metrinen avaruus, kun määritellään $d(x,y):=|{x-y}|$ kaikille $x,y\in\mathbb{R}$.

2. Vastaavasti kompleksilukujen joukko $\mathbb{C}$ on metrinen avaruus.

3. $\mathbb{R}^{n}$ ja $\mathbb{C}^{n}$, $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ovat metrisiä avaruuksia, kun asetetaan

   $$d\left(\left(\begin{array}[]{c}x_{1}\\ \vdots\\ x_{n}\end{array}\right),\left(\begin{array}[]{c}y_{1}\\ \vdots\\ y_{n}\end{array}\right)\right):=\sqrt{\sum_{k=1}^{n}|{y_{k}-x_{k}}|^{2}},\;\;\;\;\left(\begin{array}[]{c}x_{1}\\ \vdots\\ x_{n}\end{array}\right),\left(\begin{array}[]{c}y_{1}\\ \vdots\\ y_{n}\end{array}\right)\in\mathbb{R}\;\textrm{tai}\;\mathbb{C}.$$

4. Olkoon $F$ kaikkien jatkuvien ja neliöllisesti integroituvien joukossa $\mathbb{R}^{n}$ määriteltyjen kompleksiarvoisten funktioiden joukko. $F$ on metrinen avaruus, kun asetetaan

   $$d(f,g):=\sqrt{\int_{x\in\mathbb{R}^{n}}|{f(x)-g(x)}|^{2}d\mu}$$

   missä $f,g\in F$.

Määritelmä 5.3.2.

Olkoon $(E,d)$ metrinen avaruus. Määritellään avoin pallo pisteen $x\in E$ ympärillä asettamalla

$$B({E};{x},{r}):=\{y\in E\;|\;d(x,y)<r\}$$

ja suljettu pallo

$$\bar{B}({E};{x},{r}):=\{y\in E\;|\;d(x,y)\leq r\}.$$

Metrisen avaruuden $(E,d)$ topologia $\tau$ määritellään topologiana, jonka kanta on

$$B:=\{B({E};{x},{r})\;|\;x\in E,r\in\mathbb{R}_{0}\}.$$ (5.1)

Sanomme, että metriikka $d$ ja topologia $\tau$ ovat yhteensopivia toistensa kanssa.

Lause 5.3.3.

Olkoon $(E,d)$ metrinen avaruus. Kannan (5.1) määrittelemä topologia $\tau$ toteuttaa topologisen avaruuden aksioomat.

Todistus.

• $\emptyset=B({E};{x},{0})$ jollekin $x\in E$, joten $\emptyset\in\tau$. $E=\cup_{y\in E}B({E};{y},{1})$, joten $E\in\tau$.

• Olkoon $(M_{\alpha})_{\alpha\in I}\subset\tau$, missä $I$ on mielivaltainen joukko. Nyt

  $$M_{\alpha}=\bigcup_{C\in B_{\alpha}}C,$$

  missä $B_{\alpha}\subset B$ kaikilla $\alpha\in I$. Edelleen

  $$\bigcup_{\alpha\in I}M_{\alpha}=\bigcup_{\alpha\in I}\bigcup_{C\in B_{\alpha}}C=\bigcup_{C\in V}C,$$

  missä

  $$V:=\bigcup_{\alpha\in I}B_{\alpha}.$$

  Täten $\cup_{\alpha\in I}M_{\alpha}\in\tau$.

• Olkoot $M,N\in\tau$. Nyt

  $$M=\bigcup_{C\in B_{1}}C$$

  ja

  $$N=\bigcup_{C\in B_{2}}C,$$

  missä $B_{1},B_{2}\in B$. Jos $M=\emptyset$ tai $N=\emptyset$, niin (T3) on tosi. Voidaan olettaa, että $M\not=\emptyset$ ja $N\not=\emptyset$. Olkoon $x_{0}\in M\cap N$. Nyt $x_{0}\in P$ jollekin $P\in B_{1}$, ja $x_{0}\in Q$ jollekin $Q\in B_{2}$. Meillä on $P=B({E};{x_{1}},{r_{1}})$ ja $Q=B({E};{x_{2}},{r_{2}})$. Olkoon $r_{3}:=\frac{1}{2}\min\{r_{1},r_{2}\}$ ja $y\in B({E};{x_{0}},{r_{3}})$. Olkoot

  $$d_{1} := d(x_{0},x_{1})<r_{1}$$

  $$d_{2} := d(x_{0},x_{2})<r_{2}.$$

  Nyt

  $$d(y,x_{1}) \leq d(y,x_{0})+d(x_{0},x_{1})$$

  $$< \frac{1}{2}(r_{1}-d_{1})+d_{1}=\frac{1}{2}r_{1}+\frac{1}{2}d_{1}$$

  $$< \frac{1}{2}r_{1}+\frac{1}{2}r_{1}=r_{1}$$

  ja vastaavasti

  $$d(y,x_{2}) \leq d(y,x_{0})+d(x_{0},x_{2})$$

  $$< \frac{1}{2}(r_{2}-d_{2})+d_{2}=\frac{1}{2}r_{2}+\frac{1}{2}d_{2}$$

  $$< \frac{1}{2}r_{2}+\frac{1}{2}r_{2}=r_{2}.$$

  Alkio $y\in B({E};{x_{0}},{r_{3}})$ oli mielivaltainen, joten

  $$B({E};{x_{0}},{r_{3}})\subset P$$

  ja

  $$B({E};{x_{0}},{r_{3}})\subset Q,$$

  mistä seuraa, että $B({E};{x_{0}},{r_{3}})\subset P\cap Q\subset M\cap N$. Siis jokaisella $x_{0}\in M\cap N$ on olemassa $Y\in B$ siten, että $x_{0}\in Y$ ja $Y\subset M\cap N$. Täten $M\cap N\in\tau$.

∎

Kun $(E,d)$ on metrinen avaruus, niin sen topologian generoi tasainen struktuuri, joka koostuu joukoista $W_{\varepsilon}:=\{(x,y)\;|\;x,y\in E\land d(x,y)<\varepsilon\}$, $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. Kohdan (iii) määritelmässä 5.2.43 todistamiseksi asetetaan $V:=W_{\varepsilon/2}$. Tällöin $(x,y)\in V$ ja $(y,z)\in V$. Olkoon $(x,z)\in V\circ V$. Nyt $d(x,z)\leq d(x,y)+d(y,z)<\frac{\varepsilon}{2}+\frac{\varepsilon}{2}=\varepsilon$, joten $(x,z)\in W_{\varepsilon}$.

Määritelmä 5.3.4.

Olkoon $(T,\tau)$ topologinen avaruus. Sanomme, että topologia $\tau$ on metrisoituva, jos on olemassa metriikka $d:A\times A\to\mathbb{R}_{0}$ siten, että $d$ generoi topologian $\tau$ yllä olevien määritelmien mukaisesti.

Määritelmä 5.3.5.

Olkoon $(E,d)$ metrinen avaruus. Olkoon $\mathbf{a}:=(a_{k})_{k=0}^{\infty}\subset E$. Sanomme, että $\mathbf{a}$ on Cauchyn jono, jos

$$\forall\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}:\exists N\in\mathbb{N}:\forall n,m\in\mathbb{N}:n>N\land m>N\implies d(a_{n},a_{m})<\varepsilon.$$

Lause 5.3.6.

Olkoon $(E,d)$ metrinen avaruus. Avaruus $(E,d)$ on täydellinen, jos ja vain jos jokainen joukon $E$ alkioiden Cauchyn jono suppenee kohti jotakin avaruuden $E$ alkiota.

Todistus harjoitustehtävänä.

Metrisen avaruuden $(E,d)$ täydellistymä voidaan konstruoida sen Cauchyn jonojen muodostamista ekvivalenssiluokista seuraavasti [17]: Kun $\mathbf{x}:=(x_{k}),\mathbf{y}:=(y_{k})\subset E$, niin määritellään

$$d(\mathbf{x},\mathbf{y})=\lim_{k\to\infty}d(x_{k},y_{k})$$

Määritellään kaksi Cauchyn jonoa $\mathbf{x}$ ja $\mathbf{y}$ ekvivalenteiksi, jos ja vain jos $d(\mathbf{x},\mathbf{y})=0$.

Määritelmä 5.3.7.

Olkoot $(E_{1},d_{1})$ ja $(E_{2},d_{2})$ metrisiä avaruuksia ja $f:E_{1}\to E_{2}$ funktio. Sanomme, että $f$ on isometria, jos

$$d_{2}(f(x),f(y))=d_{1}(x,y)$$

kaikille $x,y\in E$.

Määritelmä 5.3.8.

Olkoon $(E,d)$ metrinen avaruus ja $A\subset E$. Sanomme, että $A$ on rajoitettu, jos se kuuluu johonkin (äärellissäteiseen) palloon. Joukon $A$ halkaisija on pienimmän joukon $A$ sisältävän suljetun pallon halkaisija. Määritellään pisteen $f\in E$ etäisyys joukosta $A$ kaavalla

$$\operatorname{dist}(f,A):=\inf_{g\in A}d(f,g).$$

Metrisessä avaruudessa funktion raja-arvon määritelmä saa muodon

$$\lim_{x\to x_{0}}f(x)=a\iff$$

$$\forall\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}:\exists\delta\in\mathbb{R}_{+}:\forall x,y\in E_{1}:d_{1}(x,y)<\delta\implies d_{2}(f(x),f(y))<\varepsilon,$$ (5.2)

missä $(E_{1},d_{1})$ ja $(E_{2},d_{2})$ ovat metrisiä avaruuksia ja $f:E_{1}\to E_{2}$ funktio, ja jonon raja-arvo saa muodon

$$\lim_{k\to\infty}x_{k}=a\iff$$

$$\forall\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}:\exists m\in\mathbb{N}:\forall k\in\mathbb{N}:k\geq m\implies d(x_{k},a)<\varepsilon,$$ (5.3)

missä $(E,d)$ on metrinen avaruus ja $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset E$.

Määritelmä 5.3.9.

Olkoon $E$ metrinen avaruus, $A\subset E$ ja $\Gamma$ joukon $A$ peite. Jos kaikkien joukkojen $G\in\Gamma$ halkaisija on pienempi kuin $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$, niin sanomme, että $\Gamma$ on joukon $A$ $\varepsilon$-peite.

Määritelmä 5.3.10.

Olkoon $E$ metrinen avaruus ja $A\subset E$. Sanomme, että $A$ on totaalisesti rajoitettu, jos jokaiselle $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$ on olemassa äärellinen joukko avoimia palloja, jotka muodostavat $\varepsilon$-peitteen joukolle $A$.

Lause 5.3.11.

Olkoon $E$ metrinen avaruus. Avaruus $E$ on kompakti, jos ja vain jos se on jonokompakti [28].

Lause 5.3.12.

Tämä lause ja todistus pohjautuvat lauseeseen 5.2.8 kirjassa [5]. Ks. myös [16, 17].

Olkoon $E$ metrinen avaruus. Avaruus $E$ on kompakti, jos ja vain jos se on täydellinen ja totaalisesti rajoitettu.

Todistus.

Oletetaan ensin, että $E$ on kompakti. Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$ ja

$$P:=\{B({E};{x},{\varepsilon})\;|\;x\in E\}.$$

Joukko $P$ on peite avaruudelle $E$, joten joukolla $P$ on äärellinen alipeite avaruudelle $E$. Siten $E$ on totaalisesti rajoitettu.

Olkoon $(x_{i})$ Cauchyn jono avaruudessa $E$. Koska $E$ on kompakti metrinen avaruus, niin se on jonokompakti, ja täten jonolla $(x_{i})$ on suppeneva osajono $(x_{n(k)})_{k=0}^{\infty}\subset E$. Olkoon

$$a=\lim_{k\to\infty}x_{n(k)}.$$

Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. On olemassa $k_{0}\in\mathbb{N}$ siten, että $d(x_{n(k)},a)<\varepsilon/2$ kaikilla $k\in\mathbb{N}$, $k\geq k_{0}$. Koska $(x_{i})$ on Cauchyn jono, voidaan valita $i_{0}\in\mathbb{N}$ siten, että $i_{0}>n_{n(k_{0})}$ ja $d(x_{i},x_{j})<\varepsilon/2$ kaikilla $i,j\in\mathbb{N}$, $i,j\geq i_{0}$. Edelleen voidaan valita $k_{1}\in\mathbb{N}$, jolle $n(k_{1})>i_{0}$. Kun $i>i_{0}$, niin

$$d(x_{i},a)\leq d(x_{i},x_{n(k_{1})})+d(x_{n(k_{1})},a)<\frac{\varepsilon}{2}+\frac{\varepsilon}{2}=\varepsilon.$$

Täten $(x_{i})$ suppenee avaruudessa $E$ (raja-arvo $a$) ja $E$ on täydellinen.

Oletetaan sitten, että $E$ on täydellinen ja totaalisesti rajoitettu. Olkoon $(x_{n})$ ääretön jono avaruudessa $E$. Koska $E$ on totaalisesti rajoitettu, on olemassa avaruuden $E$ äärellinen 1-peite. Merkitään tätä $\Gamma:=A(g_{1},\frac{1}{2}),\ldots,A(g_{N},\frac{1}{2})$. Ainakin yksi näistä palloista sisältää jonon $(x_{n})$ äärettömän osajonon, jota merkitään $(x_{n,1})$. Otetaan seuraavaksi äärellinen $\frac{1}{2}$-peite avaruudelle $E$ ja kuten aikaisemminkin muodostetaan jonon $(x_{n,1})$ ääretön osajono $(x_{n,2})$, joka sisältyy yhteen peitteen palloista. Jatkamme näin löytääksemme jokaiselle $m$ jonon $(x_{n,m-1})$ äärettömän osajonon $(x_{n,m})$ siten, että $(x_{n,m})$ sisältyy palloon, jonka halkaisija on $m^{-1}$. Kun $n,m\in\mathbb{N}$, $n<m$, niin $x_{n,n}$ ja $x_{m,m}$ kuuluvat samaan palloon, jonka halkaisija on $n^{-1}$. Täten

$$d(x_{i,i},x_{j,j})\leq\frac{1}{\min\{i,j\}}$$

kaikille $i,j\in\mathbb{N}$. Siis $(x_{n,n})$ on Cauchyn jono ja koska $E$ on täydellinen, jono $(x_{n,n})$ suppenee avaruudessa $E$, ja siten jonolla $(x_{n})$ on suppeneva osajono. Täten $E$ on jonokompakti, mistä seuraa, että se on kompakti. ∎

Seurauslause 5.3.13.

Olkoon $E$ täydellinen metrinen avaruus ja $A\subset E$. Joukko $A$ on kompakti, jos ja vain jos se on suljettu ja totaalisesti rajoitettu.

Määritelmä 5.3.14.

Olkoon $K$ kunta, jossa on määritelty itseisarvo. Funktio $(\lambda,\mu)\mapsto|{\lambda-\mu}|$ on metriikka kunnassa $K$. Varustettuna tällä metriikalla kuntaa $K$ kutsutaan arvotetuksi kunnaksi. Sanomme, että $K$ on ei-diskreetti, jos sen topologia ei ole diskreetti.

Tehtäviä:

1. Olkoot $T$ ja $U$ topologisia avaruuksia ja $f:T\to U$ funktio. Osoita, että $f$ on jatkuva, jos ja vain jos jokaisen avoimen joukon $R\subset U$ alkukuva ${f}^{-1}[U]\subset T$ on avoin.

2. Olkoot $(E_{1},d_{1})$ ja $(E_{2},d_{2})$ metrisiä avaruuksia ja $f:E_{1}\to E_{2}$ funktio. Osoita, että raja-arvon määritelmät 5.2.17 ja (5.2) ovat tässä tapauksessa ekvivalentteja.

3. Olkoon $(E,d)$ metrinen avaruus ja $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset E$. Osoita, että raja-arvon määritelmät 5.2.16 ja (5.3) ovat tässä tapauksessa ekvivalentteja.

4. Olkoon $E$ metrinen avaruus ja $B\subset E$. Osoita, että $B$ on suljettu, jos ja vain jos jokaiselle jonolle $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset B$ on

   $$x_{\alpha}\to a\in E\implies a\in B.$$

5. Todista lause 5.3.6.

Luku 6 Topologiset vektoriavaruudet

Tässä luvussa on käytetty kirjaa [10].

6.1 Yleiset topologiset vektoriavaruudet

Määritelmä 6.1.1.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $\tau$ topologia avaruudessa $V$. Sanomme, että topologia $\tau$ on translaatioinvariantti, jos funktio $x\in V\mapsto x+x_{0}$ on homeomorfismi jokaiselle $x_{0}\in V$.

Määritelmä 6.1.2.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $d$ metriikka avaruudessa $V$. Sanomme, että $d$ on translaatioinvariantti, jos $d(x,y)=d(x+a,y+a)$ kaikille $x,y,a\in V$.

Määritelmä 6.1.3.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ei-diskreetillä topologisella kerroinkunnalla $(K,U)$ (esim. $\mathbb{R}$ tai $\mathbb{C}$) ja olkoon $\tau$ topologia joukolle $V$. Sanomme, että $(V,+,\cdot,\tau)$ on topologinen vektoriavaruus, jos funktiot $+:V\times V\to V$ ja $\cdot:K\times V\to V$ ovat jatkuvia. Avaruuksissa $V\times V$ ja $K\times V$ käytetään tulotopologioita.

Määritelmä 6.1.4.

Olkoon $V$ topologinen vektoriavaruus. Sanomme pisteen $0\in V$ ympäristökantaa avaruuden $V$ 0-ympäristökannaksi.

Lause 6.1.5.

[10] Olkoon $(V,+,\cdot)$ vektoriavaruus ja $\tau$ siinä määritelty topologia. Avaruus $(V,+,\cdot,\tau)$ on topologinen vektoriavaruus, ts. operaatiot $+$ ja $\cdot$ ovat jatkuvia, jos ja vain jos $\tau$ on translaatioinvariantti ja sillä on 0-ympäristökanta $B$, joka toteuttaa seuraavat ehdot:

• Jokaiselle $W\in B$ on olemassa $U\in B$ siten, että $U+U\subset W$.

• Jokainen $W\in B$ on radiaalinen ja rengastettu.

• On olemassa $\lambda\in K$, $0<|{\lambda}|<1$ siten, että ehdosta $W\in B$ seuraa $\lambda W\in B$.

Jos $K$ on Arkhimedeen kunta, kuten esim. $\mathbb{R}$ tai $\mathbb{C}$, niin ehto (c) voidaan jättää pois.

Todistus.

Tämä todistus on otettu kirjasta [10]. Osoitetaan ensin, että vaaditunlainen 0-ympäristökanta on olemassa. Olkoon $W\subset V$ 0-ympäristö. Operaation $\cdot$ jatkuvuuden nojalla on olemassa 0-ympäristö $U$ ja reaaliluku $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että $\lambda U\subset W$ aina, kun $|{\lambda}|\leq\varepsilon$. Koska $K$ on ei-diskreetti, $V:=\cup\{\lambda U\;|\;|{\lambda}|\leq\varepsilon\}$ on rengastettu 0-ympäristö ja sisältyy joukkoon $W$. Olkoon $B$ kaikkien rengastettujen 0-ympäristöjen joukko avaruudessa $V$. Nyt $B$ on 0-ympäristökanta. Koska funktio $(\lambda,x_{0})\mapsto\lambda x_{0}$ on jatkuva pisteessä $\lambda=0$ jokaiselle $x_{0}\in V$, niin jokainen $Z\in B$ on radiaalinen. Operaation $+$ jatkuvuuden nojalla $B$ toteuttaa ehdon (a). Kohdan (c) todistamiseksi riittää huomata, että koska $K$ on ei-diskreetti, niin on olemassa $\lambda\in K$ jolle $0<\lambda<1$ ja että 0-ympäristö $\lambda Z$, $Z\in B$, on rengastettu. Lauseen [10, 1.1] nojalla $\tau$ on translaatioinvariantti.

Oletetaan sitten, että $\tau$ on translaatioinvariantti topologia avaruudessa $V$ siten, että topologialla $\tau$ on 0-ympäristökanta $B$, joka toteuttaa ehdot (a), (b) ja (c). On osoitettava, että operaatiot $+$ ja $\cdot$ ovat jatkuvia. On selvää, että $\{x_{0}+Z\;|\;Z\in B\}$ on ympäristökanta pisteessä $x_{0}\in V$. Siten jos $Z\in B$ on annettu ja $U\in B$ valitaan niin, että $U+U\subset Z$, niin

$$x-x_{0}\in U\land y-y_{0}\in U\implies x+y\in x_{0}+y_{0}+Z.$$

Täten operaatio $+$ on jatkuva.

Olkoot $\lambda_{0}\in K$ ja $x_{0}\in V$ mielivaltaisia. Jos $Z\in B$ on annettu, niin kohdan (a) nojalla on olemassa $U\in B$ siten, että $U+U\subset Z$. Kohdan (b) nojalla $U$ on radiaalinen, on olemassa reaaliluku $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että $(\lambda-\lambda_{0})x_{0}\in U$ aina, kun $|{\lambda-\lambda_{0}}|\leq\varepsilon$. Oletetaan, että $\mu\in K$ toteuttaa ehdon (c). Tällöin on olemassa $n\in\mathbb{Z}$ siten, että $|{\mu^{-n}}|=|{\mu}|^{-n}\geq|{\lambda_{0}}|+\varepsilon$. Määritellään $W\in B$ asettamalla $W:=\mu^{n}U$. Koska $U$ on rengastettu, niin relaatioista $x-x_{0}\in W$ ja $|{\lambda-\lambda_{0}}|\leq\varepsilon$ seuraa, että $\lambda(x-x_{0})\in U$. Täten

$$\lambda x=\lambda_{0}x_{0}+(\lambda-\lambda_{0})x_{0}+\lambda(x-x_{0}),$$

mistä seuraa, että $\lambda x\in\lambda_{0}x_{0}+U+U\subset\lambda_{0}x_{0}+Z$, mikä osoittaa, että operaatio $\cdot$ on jatkuva.

Oletetaan lopuksi, että $K$ on Arkhimedeen kunta. Tällöin $|{2}|>1$ alkiolle $2\in K$, mistä seuraa, että $|{2^{n}}|=|{2}|^{n}>\lambda_{0}+\varepsilon$ jollekin $n\in\mathbb{N}$ (merkinnät edellisestä kappaleesta). Kohdan (b) toistuvalla soveltamisella voidaan valita $W\in B$ siten, että $2^{n}W_{1}\subset W_{1}+\ldots+W_{1}\subset U$, missä summalla on $2^{n}$ yhteenlaskettavaa. Koska $W_{1}$ ja siten $2^{n}W_{1}$ ovat rengastettuja, $W_{1}$ voidaan sijoittaa joukon $W$ paikalle edellisen kappaleen todistuksessa (operaation $\cdot$ jatkuvuus), ja siten ehto (c) voidaan jättää pois tässä tapauksessa. ∎

Kun 0-ympäristökanta $B$ on annettu, niin määritellään topologia $\tau$ avaruudessa $V$ seuraavasti:

$$A\in\tau\iff\forall x\in A:\exists y\in V,Y\in B:x\in y+Y,$$ (6.1)

missä $y+Y:=\{y+x\;|\;x\in Y\}$.

Määritelmä 6.1.6.

Olkoot $(V,\tau)$ ja $(W,\upsilon)$ topologisia vektoriavaruuksia. Olkoon $f:V\to W$ funktio. Sanomme, että $f$ on topologinen isomorfismi, jos $f$ on algebrallinen isomorfismi vektoriavaruudelta $V$ vektoriavaruudelle $W$ ja homeomorfismi topologiselta avaruudelta $(V,\tau)$ topologiselle avaruudelle $(W,\upsilon)$. Jos on olemassa topologinen isomorfismi avaruudelta $(V,\tau)$ avaruudelle $(W,\upsilon)$, niin sanomme, että $(V,\tau)$ ja $(W,\upsilon)$ ovat topologisesti isomorfiset.

Määritelmä 6.1.7.

Kun $V$ ja $W$ ovat topologisia vektoriavaruuksia, niin merkintä $V=_{\textrm{tvs}}W$ tarkoittaa, että $V$ ja $W$ ovat samat topologisina vektoriavaruuksina, ts. $V$ ja $W$ ovat sama vektoriavaruus ja niiden topologiat ovat samat.

Määritelmä 6.1.8.

Olkoon $(V,+,\cdot,\tau)$ topologinen vektoriavaruus. Määritellään vektoriavaruuden $V$ (topologinen) duaali asettamalla

$$V^{*}:=\{\tilde{f}\in V^{\sharp}\;|\;\tilde{f}\;\textrm{on jatkuva}\}.$$

Määritelmä 6.1.9.

[34] Olkoon $V$ topologinen vektoriavaruus ja $F\subset V^{\sharp}$. Määritellään avaruuden $V$ heikko topologia joukon $F$ suhteen, merkitään $\sigma(V,F)$, siten, että se on karkein topologia, jossa kaikki joukon $F$ funktionaalit ovat jatkuvia. Topologiaa $\sigma(V,V^{*})$ sanotaan avaruuden $V$ heikoksi topologiaksi.

Olkoon $V$ topologinen vektoriavaruus, $F\subset V^{\sharp}$ ja $x_{\alpha}\in V$ verkko. Nyt $x_{\alpha}\to x$ topologiassa $\sigma(V,F)$, jos ja vain jos $a(x_{\alpha})\to a(x)$ kaikilla $a\in F$.

Jos $V$ on vektoriavaruus ja $x\in V$, niin vektori $x$ voidaan samaistaa avaruuden $V^{**}$ alkioon $T_{x}$ asettamalla $T_{x}(\tilde{y})=\tilde{y}(x)$ kaikille $\tilde{y}\in V^{*}$. Täten $V\subset V^{**}$.

Määritelmä 6.1.10.

Olkoon $V$ topologinen vektoriavaruus. Avaruuden $V^{*}$ topologiaa $\sigma(V^{*},V)$ sanotaan avaruuden $V^{*}$ heikko-*-topologiaksi.

Olkoon $V$ topologinen vektoriavaruus ja $\tilde{x}_{\alpha}\in V^{*}$ verkko. Nyt $\tilde{x}_{\alpha}\to\tilde{x}$ topologiassa $\sigma(V^{*},V)$, jos ja vain jos $\tilde{x}_{\alpha}(y)\to\tilde{x}(y)$ kaikilla $y\in V$.

Jos $V$ on topologinen vektoriavaruus kerroinkunnalla $K=\mathbb{R}$ tai $K=\mathbb{C}$ ja $F\subset V^{\sharp}$, niin $\sigma(V,F)$ on lokaalikonveksi topologia, jonka generoivat seminormit

$$\|{x}\|_{\tilde{f}}:=|{\tilde{f}(x)}|,\;\;\;\;x\in V,$$

kaikille $\tilde{f}\in F$. Erityisesti avaruuden $V^{*}$ heikko-*-topologian generoivat seminormit

$$\|{\tilde{g}}\|_{x}:=|{\tilde{g}(x)}|,\;\;\;\;\tilde{g}\in V^{*},$$

kaikille $x\in V$.

Määritelmä 6.1.11.

Olkoon $A$ vektoriavaruus ja $\tau$ topologia avaruudessa $A$. Sanomme, että $(A,\tau)$ on F-avaruus, jos se on täydellinen ja $\tau$ on translaatioinvariantti ja metrisoituva.

6.2 Lokaalikonveksit avaruudet

Tässä luvussa oletetaan, että kerroinkunta $K=\mathbb{R}$ tai $K=\mathbb{C}$.

Määritelmä 6.2.1.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $A\subset V$ absorboiva. Määritellään joukon $A$ Minkowskin funktionaali

$$\mu_{A}(x):=\inf\{t>0\;|\;t^{-1}x\in A\}.$$

Huomautus 6.2.2.

Koska edellisessä määritelmässä $A$ on absorboiva, niin $\mu_{A}(x)<\infty$ kaikille $x\in V$.

Määritelmä 6.2.3.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$. Sanomme, että funktio $\rho:V\to\mathbb{R}_{0}$ on seminormi, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $\rho(x)\geq 0$ kaikille $x\in V$.

• $\rho(ax)=|{a}|\rho(x)$ kaikille $a\in K$, $x\in V$.

• $\rho(x-y)\leq\rho(x-z)+\rho(z-y)$ kaikille $x,y,z\in V$.

Määritelmä 6.2.4.

Olkoon $P$ joukko seminormeja vektoriavaruudessa $V$. Sanomme, että $P$ on separoiva, jos jokaiselle $x\in V\setminus\{0\}$ on olemassa $p\in P$ siten, että $p(x)\not=0$.

Lause 6.2.5.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $p$ seminormi avaruudessa $V$. Nyt $|{p(x)-p(y)}|\leq p(x-y)$ kaikille $x,y\in V$.

Todistus.

Tämä todistus on otettu kirjasta [8]. Olkoon $x,y\in V$. Seminormien subadditiivisuudesta seuraa, että $p(x)=p(x-y+y)\leq p(x-y)+p(y)$, joten $p(x)-p(y)\leq p(x-y)$. Vastaavasti saadaan $p(y)-p(x)\leq p(y-x)=p(x-y)$. Täten $|{p(x)-p(y)}|\leq p(x-y)$. ∎

Lause 6.2.6.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $A\subset V$ konveksi, absorboiva ja balansoitu. Nyt $\mu_{A}$ on seminormi.

Todistus.

Tämä todistus on otettu kirjasta [8]. Olkoon $x,y\in V$ ja $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. Olkoon $t:=\mu_{A}(x)+\varepsilon$ ja $s:=\mu_{A}(y)+\varepsilon$. Nyt $x/t\in A$ ja $y/s\in A$. Siten myös niiden konveksi kombinaatio

$$\frac{x+y}{s+t}=\frac{t}{s+t}\cdot\frac{x}{t}+\frac{s}{s+t}\cdot\frac{y}{s}$$

kuuluu joukkoon $A$. Täten $\mu_{A}(x+y)\leq s+t=\mu_{A}(x)+\mu_{A}(y)+2\varepsilon$, mistä seuraa, että $\mu_{A}(x+y)\leq\mu_{A}(x)+\mu_{A}(y)$. Minkowskin funktionaalin määritelmästä 6.2.1 seuraa, että $\mu_{A}(tx)=t\mu_{A}(x)$ kaikille $x\in V$ ja $t\geq 0$. Olkoon $x\in V$ ja $s\in\mathbb{R}$. Meillä on

$$\mu_{A}(sx)=\inf\{t>0\;|\;t^{-1}sx\in A\}.$$

Oletetaan, että $s<0$- Koska $A$ on balansoitu, niin $t^{-1}sx=-t^{-1}|{s}|x\in A\iff t^{-1}|{s}|x\in A$, mistä seuraa, että $\mu_{A}(sx)=|{s}|\mu_{A}(x)$. ∎

Määritelmä 6.2.7.

Olkoon $V$ topologinen vektoriavaruus kerroinkunnalla $K$ ja topologialla $\tau$. Sanomme, että $\tau$ on lokaalikonveksi topologia jos topologialla $\tau$ on konveksi balansoitu 0-ympäristökanta. Jos lisäksi $(V,\tau)$ on Hausdorffin avaruus, niin sanomme, että $V$ on lokaalikonveksi avaruus.

Lause 6.2.8.

Olkoon $V$ topologinen vektoriavaruus topologialla $\tau$. Olkoon $P$ separoiva joukko seminormeja avaruudessa $V$. Olkoon

$$V(p,n):=\left\{x\in V\;\Big{|}\;p(x)<\frac{1}{n}\right\},$$

missä $p\in P$ ja $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Olkoon $B$ joukko kaikista joukkojen $V(p,n)$ äärellisistä leikkauksista. Nyt $V$ on lokaalikonveksi avaruus, jos ja vain jos $B$ on topologian $\tau$ 0-ympäristökanta.

Todistus.

Tässä todistuksessa on käytetty lauseiden [8, 1.36 ja 1.37] todistuksia. Oletetaan ensin, että $V$ on lokaalikonveksi avaruus. Olkoon $B$ avaruuden $V$ konveksi ja balansoitu 0-ympäristökanta. Olkoon $A\in B$. Jos $x\in A$, niin $x/t\in A$ jollakin $t<1$, koska $A$ on avoin. Täten $\mu_{A}(x)<1$. Jos $x\not\in A$, niin väitteestä $x/t\in A$ seuraa $t\geq 1$, koska $A$ on balansoitu. Täten $\mu_{A}(x)\geq 1$. Näin ollen

$$A=\{x\in V\;|\;\mu_{A}(x)<1\}.$$ (6.2)

Lauseesta 6.2.6 seuraa, että $\mu_{A}$ on seminormi. Jos $r>0$, niin yhtälöstä (6.2) ja lauseesta 6.2.5 seuraa, että

$$|{\mu_{A}(x)-\mu_{A}(y)}|\leq\mu_{A}(x-y)<r,$$

jos $x-y\in rA$. Täten $\mu_{A}$ on jatkuva. Jos $x\in V$ ja $x\not=0$, niin $x\not\in A_{1}$ jollekin $A_{1}\in B$ ja $\mu_{A_{1}}(x)\geq 1$. Siis $\{\mu_{A}\}$ on separoiva.

Oletetaan sitten, että lauseen ehdot seminormijoukolle $P$ ovat voimassa. Määritellään joukko $C\subset A$ avoimeksi, jos ja vain jos $C$ on (mahdollisesti tyhjä) unioni kannan $B$ alkioiden translaatioista. Tämä määrittelee translaatioinvariantin topologian $\tau$ avaruudessa $A$. Jokainen kannan $B$ jäsen on konveksi ja balansoitu ja $B$ on topologian $\tau$ 0-ympäristökanta.

Olkoon $x\in A$, $x\not=0$. Nyt $p(x)>0$ jollakin $p\in P$. Koska $x\not\in V(p,n)$, jos $np(x)>1$, niin $0$ ei ole pisteen $x$ ympäristössä $x-V(p,n)$, joten $x$ ei kuulu joukon $\{0\}$ sulkeumaan. Siten $\{0\}$ on suljettu joukko, ja koska $\tau$ on translaatioinvariantti jokainen joukon $A$ piste on suljettu.

Seuraavaksi näytetään, että yhteenlasku ja skalaarilla kertominen ovat jatkuvia. Olkoon $U$ pisteen $0$ ympäristö avaruudessa $A$. Nyt

$$V(p_{1},n_{1})\cap\ldots\cap V(p_{m},n_{m})\subset U$$

joillekin $p_{1},\ldots,p_{m}\in P$ ja $n_{1},\ldots,n_{m}\in\mathbb{Z}_{+}$. Asetetaan

$$V:=V(p_{1},2n_{1})\cap\ldots\cap V(p_{m},2n_{m}).$$

Koska jokainen $p\in P$ on subadditiivinen, niin $V+V\subset U$. Tämä osoittaa, että yhteenlasku on jatkuva. Oletetaan, että $x\in A$, $\alpha\in K$, ja $U$ ja $V$ ovat kuten määritelty yllä. Nyt $x\in sV$ jollekin $s>0$. Olkoon

$$t:=\frac{s}{1+|{\alpha}|s}.$$

Jos $y\in x+tV$ ja $|{\beta-\alpha}|<1/s$, niin

$$\beta y-\alpha x=\beta(y-x)+(\beta-\alpha)x$$

joka kuuluu joukkoon

$$|{\beta}|tV+|{\beta-\alpha}|sV\subset V+V\subset U,$$

koska $|{\beta}|t\leq 1$ ja $V$ on balansoitu. Tämä osoittaa, että skalaarilla kertominen on jatkuva.

Siten $A$ on lokaalikonveksi avaruus. Joukon $V(p,n)$ määritelmä osoittaa, että jokainen $p\in P$ on jatkuva pisteessä $0$, mistä seuraa, että $p$ on jatkuva avaruudessa $A$. ∎

Huomautus 6.2.9.

Ehto $P$ on separoiva on yhtäpitävä sen kanssa, että $\tau$ on Hausdorffin topologia.

Olkoon $V$ lokaalikonveksi avaruus seminormiperheellä $(\rho_{\alpha})_{\alpha\in I}$, $(x_{\gamma})_{\gamma\in G}$ verkko avaruudessa $V$ ja $x\in V$. Olkoon $y_{\alpha,\gamma}:=\rho_{\alpha}(x_{\gamma}-x)$ kaikille $\gamma\in G$ ja $\alpha\in I$. Tällöin $x_{\gamma}\to x$, jos ja vain jos verkko $(y_{\alpha,\gamma})_{\gamma\in G}$ suppenee kohti lukua 0 kaikille $\alpha\in I$.

Olkoon $V$ lokaalikonveksi avaruus seminormiperheellä $(\rho_{\alpha})_{\alpha\in I}$ ja $W$ lokaalikonveksi avaruus seminormiperheellä $(\eta_{\beta})_{\beta\in J}$. Olkoon $f:V\to W$ funktio. Lokaalikonvekseissa avaruuksissa funktion raja-arvo saadaan seuraavasti:

$$\lim_{x\to x_{0}}f(x)=a,$$

jos ja vain jos jokaiselle $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$ ja jokaiselle äärelliselle joukolle seminormeja $\eta_{\beta(1)},\ldots,\eta_{\beta(m)}$ on olemassa $\delta\in\mathbb{R}_{+}$ ja äärellinen joukko seminormeja $\rho_{\alpha(1)},\ldots,\rho_{\alpha(n)}$ siten, että

$$\rho_{\alpha(1)}(x-x_{0})<\delta\;\land\;\ldots\;\land\;\rho_{\alpha(n)}(x-x_{0})<\delta$$

$$\implies\eta_{\beta(1)}(f(x)-a)<\varepsilon\;\land\;\ldots\;\land\;\eta_{\beta(m)}(f(x)-a)<\varepsilon.$$

Määritelmä 6.2.10.

Olkoon $V$ lokaalikonveksi avaruus. Duaaliavaruuden $V^{*}$ vahva topologia määritellään seminormien

$$\|{f}\|_{B}:=\sup_{x\in B}|{f(x)}|,\;\;\;\;f\in V^{*},B\in S,$$

generoimana topologiana, missä

$$S:=\{\textrm{kaikki avaruuden}\;V\;\textrm{rajoitetut joukot}\}.$$

Avaruutta $V^{*}$ varustettuna tällä topologialla kutsutaan avaruuden $V$ vahvaksi duaaliavaruudeksi [29].

6.3 Normiavaruudet

Määritelmä 6.3.1.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K=\mathbb{R}$ tai $K=\mathbb{C}$. Olkoon $\|{\cdot}\|:V\to\mathbb{R}_{0}$ funktio. Sanomme, että $\|{\cdot}\|$ on normi ja $V$ normiavaruus, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $\|{x}\|=0\iff x=0$ kaikille $x\in V$.

• $\|{ax}\|=|{a}|\|{x}\|$ kaikille $a\in K$, $x\in V$.

• $\|{x-y}\|\leq\|{x-z}\|+\|{z-y}\|$ kaikille $x,y,z\in V$.

Aksiooma (N3) on yksi muoto kolmioepäyhtälöstä. Jo normiavaruus on täydellinen, niin sitä kutsutaan Banachin avaruudeksi.

Esimerkkejä:

1. Jatkuvien ja rajoitettujen funktioiden $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$ muodostama avaruus $C_{b}({\mathbb{R}^{n}})$ varustettuna normilla

   $$\|{f}\|:=\sup_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}|{f(\mathbf{x})}|,\;\;\;\;f\in C_{b}({\mathbb{R}^{n}}),$$

   on Banachin avaruus. Ks. luku 9.3.

2. Vektoriavaruus $(\mathbb{R},\mathbb{R},+,\cdot)$ varustettuna normille $\|{x}\|:=|{x}|$, $x\in\mathbb{R}$, on Banachin avaruus.

3. Vektoriavaruus $(\mathbb{C},\mathbb{C},+,\cdot)$ varustettuna normille $\|{x}\|:=|{x}|$, $x\in\mathbb{C}$, on Banachin avaruus.

4. Vektoriavaruus $\mathbb{R}^{n}$, $n\in\mathbb{Z}_{+}$, varustettuna normilla

   $$\|{\mathbf{x}}\|:=\sqrt{\sum_{k=1}^{n}x_{k}^{2}},\;\;\;\;\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n},$$

   on Banachin avaruus.

5. Vektoriavaruus $\mathbb{C}^{n}$, $n\in\mathbb{Z}_{+}$, varustettuna normilla

   $$\|{\mathbf{x}}\|:=\sqrt{\sum_{k=1}^{n}|{x_{k}}|^{2}},\;\;\;\;\mathbf{x}\in\mathbb{C}^{n},$$

   on Banachin avaruus.

Jokainen normiavaruus $V$ on metrinen avaruus, kun metriikka määritellään

$$d(x,y):=\|{x-y}\|,\;\;\;\;x,y\in V.$$

Määritelmä 6.3.2.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $\|{\cdot}\|_{1}$ ja $\|{\cdot}\|_{2}$ kaksi avaruudessa $V$ määriteltyä normia. Sanomme, että normit $\|{\cdot}\|_{1}$ ja $\|{\cdot}\|_{2}$ ovat ekvivalentit, jos on olemassa luvut $a,b\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että

$$a\|{x}\|_{1}\leq\|{x}\|_{2}\leq b\|{x}\|_{1}$$

kaikille $x\in V$.

Lause 6.3.3.

Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $\|{\cdot}\|_{1}$ ja $\|{\cdot}\|_{2}$ kaksi avaruudessa $V$ määriteltyä normia. Normit $\|{\cdot}\|_{1}$ ja $\|{\cdot}\|_{2}$ generoivat saman topologian, jos ja vain jos ne ovat ekvivalentit.

Todistus.

Olkoot $\tau_{1}$ ja $\tau_{2}$ normien $\|{\cdot}\|_{1}$ ja $\|{\cdot}\|_{2}$ generoimat topologiat ja avaruudet $V_{1}$ ja $V_{2}$ normiavaruuksia $V$ varustettuna kullakin topologialla.

Oletetaan ensin, että $\tau_{1}=\tau_{2}$. Oletetaan, että olisi $\lnot\exists a\in\mathbb{R}_{+}:\forall x\in V:a\|{x}\|_{1}\leq\|{x}\|_{2}$ (vastaoletus 1). Jokaisella $k\in\mathbb{N}$ on olemassa $x_{k}\in V$ siten, että $\|{x_{k}}\|_{1}=1/(k+1)$ ja $\|{x_{k}}\|_{2}\geq(k+1)\|{x_{k}}\|_{1}=1$. Nyt $x_{k}\to 0$ topologiassa $T_{1}$, mutta $x_{k}\not\to 0$ topologiassa $T_{2}$. Tämä on ristiriita, joten vastaoletus 1 on väärä.

Oletetaan, että olisi $\lnot\exists b\in\mathbb{R}_{+}:\forall x\in V:\|{x}\|_{2}\leq b\|{x}\|_{1}$ (vastaoletus 2). Jokaisella $k\in\mathbb{N}$ on olemassa $x_{k}\in V$ siten, että $\|{x_{k}}\|_{2}=1/(k+1)$ ja $\|{x_{k}}\|_{1}\geq(k+1)\|{x_{k}}\|_{2}=1$. Nyt $x_{k}\to 0$ topologiassa $\tau_{2}$, mutta $x_{k}\not\to 0$ topologiassa $\tau_{1}$. Tämä on ristiriita, joten vastaoletus 2 on väärä.

Oletetaan sitten, että kaikille $x\in V$ on $a\|{x}\|_{1}\leq\|{x}\|_{2}\leq b\|{x}\|_{1}$, missä $a,b\in\mathbb{R}_{+}$ ovat vakioita. Olkoon $A\in\tau_{1}$ ja $x\in A$. Nyt $B({V_{1}};{x},{r_{1}})\subset A$ jollakin $r_{1}\in\mathbb{R}_{+}$. Olkoon $y\in B({V_{2}};{x},{ar_{1}})$. Nyt $\|{y-x}\|_{2}<ar_{1}$ ja $\|{y-x}\|_{1}\leq\frac{1}{a}\|{y-x}\|_{2}<r_{1}$. Siis $B({V_{2}};{x},{ar_{1}})\subset B({V_{1}};{x},{r_{1}})\subset A$. Koska $x\in A$ oli mielivaltainen, niin lauseen 5.2.10 nojalla $A\in\tau_{2}$.

Oletetaan edelleen, että normit ovat ekvivalentteja. Olkoon $A\in\tau_{2}$ ja $x\in A$. Nyt $B({V_{2}};{x},{r_{2}})\subset A$ jollakin $r_{2}\in\mathbb{R}_{+}$. Olkoon $y\in B({V_{1}};{x},{r_{2}/b})$. Nyt $\|{y-x}\|_{1}<r_{2}/b$ ja $\|{y-x}\|_{2}\leq b\|{y-x}\|_{1}<r_{2}$. Siis $B({V_{1}};{x},{r_{2}/b})\subset B({V_{2}};{x},{r_{2}})\subset A$. Koska $x\in A$ oli mielivaltainen, niin lauseen 5.2.10 nojalla $A\in\tau_{1}$. ∎

Normiavaruuksille rajoitetun joukon määritelmä voidaan kirjoittaa seuraavaan muotoon:

Määritelmä 6.3.4.

Kun $V$ on normiavaruus ja $A\subset V$, $A\not=\emptyset$, niin sanomme, että $A$ on rajoitettu, jos on olemassa luku $M\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että $\|{x}\|\leq M$ kaikille $x\in A$.

Määritelmä 6.3.5.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko, $V$ normiavaruus ja $f:X\to V$ funktio. Sanomme, että $f$ on rajoitettu, jos on olemassa luku $m\in\mathbb{R}$ siten, että $\|{f(x)}\|\leq m$ kaikilla $x\in X$.

Lause 6.3.6.

Olkoot $(V,\|{\cdot}\|_{V})$ ja $(W,\|{\cdot}\|_{W})$ normiavaruuksia ja $f:V\to W$ lineaarinen funktio. Tällöin $f$ on jatkuva, jos ja vain jos se on rajoitettu.

Todistus.

Oletetaan ensin, että $f$ on rajoitettu. Nyt $\|{f(x)}\|_{W}\leq m\|{x}\|_{V}$ kaikille $x\in V$, missä $m\in\mathbb{R}_{+}$ on vakio. Oletetaan, että $(x_{k})\subset V$ ja $x_{k}\to y\in V$, kun $k\to\infty$. Nyt $\|{f(x_{k})-f(y)}\|_{W}=\|{f(x_{k}-y)}\|_{W}\leq m\|{x_{k}-y}\|_{V}\to 0$, kun $k\to\infty$. Siten lauseen 5.2.40 nojalla $f$ on jatkuva.

Oletetaan sitten, että $f$ on jatkuva. Oletetaan, että $f$ ei olisi rajoitettu (vastaoletus). Koska $f$ ei ole rajoitettu, niin jokaisella $r\in\mathbb{R}_{+}$ on olemassa $x\in V$ siten, että $\|{x}\|_{V}=1$ ja $\|{f(x)}\|_{W}>r$. Kun $k\in\mathbb{N}$, niin valitaan $x_{k}$ siten, että $\|{x_{k}}\|_{V}=1$ ja $\|{f(x_{k})}\|_{W}>k+1$. Nyt

$$\left\|{\frac{x_{k}}{k+1}}\right\|_{V}=\frac{1}{k+1}\to 0,$$

kun $k\to 0$, mutta

$$\left\|{f\left(\frac{x_{k}}{k+1}\right)}\right\|_{W}=\frac{1}{k+1}\|{f(x_{k})}\|_{W}>\frac{1}{k+1}\cdot(k+1)=1.$$

Siis

$$f\left(\frac{x_{k}}{k+1}\right)\not\to 0=f(0),$$

mikä on ristiriidassa lauseen 5.2.40 kanssa, joten vastaoletus on väärä ja f on rajoitettu. ∎

Lause 6.3.7.

[5, lause 5.2.4] Olkoon $V$ Banachin avaruus ja $A\subset V$.

• Jos $A$ on kompakti, niin se on suljettu ja rajoitettu.

• Jos $A$ on suljettu ja rajoitettu ja $V$ on äärellisulotteinen, niin $A$ on kompakti.

Määritelmä 6.3.8.

Olkoot $V$ ja $W$ normiavaruuksia. Sanomme, että funktio $\iota:V\twoheadrightarrow W$ on isometrinen isomorfismi, jos se on algebrallinen isomorfismi vektoriavaruudelta $V$ vektoriavaruudelle $W$ ja lisäksi isometria metriseltä avaruudelta $V$ metriselle avaruudelle $W$. Jos on olemassa isometrinen isomorfismi normiavaruudelta $V$ normiavaruudelle $W$, niin sanomme, että $V$ ja $W$ ovat isometrisesti isomorfiset.

Huomautus 6.3.9.

Isometrisesti isomorfiset normiavaruudet voidaan samaistaa keskenään.

Määritelmä 6.3.10.

Olkoot $V$ ja $W$ Banachin avaruuksia. Jos $V$ on isometrisesti isomorfinen jonkin avaruuden $W$ osajoukon kanssa, niin sanomme, että $V$ on isometrisesti upotettu avaruuteen $W$ ja merkitsemme tätä $V\subset_{1}W$.

Määritelmä 6.3.11.

Olkoon $V$ Banachin avaruus kerroinkunnalla $K$ ja $(e_{k})_{k=0}^{\infty}\subset V$. Sanomme, että $(e_{k})$ on avaruuden $V$ Schauderin kanta, jos $(e_{k})$ on lineaarisesti riippumaton ja kaikille $f\in V$ on olemassa skalaarit $a_{k}\in K$, $k\in\mathbb{N}$, siten, että

$$f=\sum_{k=0}^{\infty}a_{k}e_{k}.$$ (6.3)

Jos sarja (6.3) suppenee riippumatta termien järjestyksestä, ts.

$$\sum_{k=0}^{\infty}a_{k}e_{k}=\sum_{k=0}^{\infty}a_{\sigma(k)}e_{\sigma(k)}$$

kaikille bijektioille $\sigma:\mathbb{N}\twoheadrightarrow\mathbb{N}$ ja kaikille $f\in V$, niin sanomme, että $(e_{k})$ on ehdoton kanta. Muussa tapauksessa sanomme, että $(e_{k})$ on ehdollinen kanta.

Määritelmä 6.3.12.

Olkoon $p\in[1,\infty]$. Kun $p<\infty$, määritellään Banachin avaruus

$$l^{p}:=\left\{\mathbf{a}\in\mathbb{C}^{\mathbb{N}}\;\Big{|}\;\|{\mathbf{a}}\|:=\left(\sum_{k=0}^{\infty}|{{\mathbf{a}}[k]}|^{p}\right)^{\frac{1}{p}}<\infty\right\}.$$

Kun $p=\infty$, määritellään Banachin avaruus

$$l^{\infty}:=\left\{\mathbf{a}\in\mathbb{C}^{\mathbb{N}}\;\Big{|}\;\|{\mathbf{a}}\|:=\sup_{k\in\mathbb{N}}|{{\mathbf{a}}[k]}|<\infty\right\}.$$

Määritelmä 6.3.13.

Määritellään Banachin avaruus $c_{0}$ seuraavasti:

$$c_{0}:=\left\{\mathbf{a}\in\mathbb{C}^{\mathbb{N}}\;\Big{|}\;\lim_{k\to\infty}{\mathbf{a}}[k]=0\right\}$$

ja

$$\|{\mathbf{a}\;|\;c_{0}}\|:=\sup_{k\in\mathbb{N}}|{{\mathbf{a}}[k]}|.$$

6.4 Sisätuloavaruudet

Määritelmä 6.4.1.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $K=\mathbb{R}$ tai $K=\mathbb{C}$. Olkoon $\langle{\cdot},{\cdot}\rangle:V\times V\to K$ funktio. Sanomme, että $\langle{\cdot},{\cdot}\rangle$ on sisätulo ja $V$ sisätuloavaruus, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $\langle{x},{x}\rangle\in\mathbb{R}_{0}$ kaikille $x\in V$.

• $\langle{x},{x}\rangle=0\iff x=0$ kaikille $x\in V$.

• $\langle{x},{y}\rangle=\langle{y},{x}\rangle^{*}$ kaikille $x,y\in V$.

• $\langle{x},{ay}\rangle=a\langle{x},{y}\rangle$ kaikille $x,y\in V,a\in K$.

• $\langle{x},{y+z}\rangle=\langle{x},{y}\rangle+\langle{x},{z}\rangle$ kaikille $x,y,z\in V$.

Täydellistä sisätuloavaruutta kutsutaan Hilbertin avaruudeksi.

Esimerkkejä:

1. Reaalilukujen joukko $\mathbb{R}$ varustettuna sisätulolla $\langle{x},{y}\rangle:=xy$, $x,y\in\mathbb{R}$, on Hilbertin avaruus.

2. Kompleksilukujen joukko $\mathbb{C}$ varustettuna sisätulolla $\langle{x},{y}\rangle:=x^{*}y$, $x,y\in\mathbb{C}$, on Hilbertin avaruus.

3. $\mathbb{R}^{n}$ varustettuna sisätulolla

   $$\left\langle{\left(\begin{array}[]{c}{x_{1}}\\ \vdots\\ {x_{n}}\end{array}\right)},{\left(\begin{array}[]{c}{y_{1}}\\ \vdots\\ {y_{n}}\end{array}\right)}\right\rangle:=\sum_{k=1}^{n}x_{k}y_{k},\;\;\;\;\left(\begin{array}[]{c}{x_{1}}\\ \vdots\\ {x_{n}}\end{array}\right),\left(\begin{array}[]{c}{y_{1}}\\ \vdots\\ {y_{n}}\end{array}\right)\in\mathbb{R}^{n}$$

   on Hilbertin avaruus.

4. $\mathbb{C}^{n}$ varustettuna sisätulolla

   $$\left\langle{\left(\begin{array}[]{c}{x_{1}}\\ \vdots\\ {x_{n}}\end{array}\right)},{\left(\begin{array}[]{c}{y_{1}}\\ \vdots\\ {y_{n}}\end{array}\right)}\right\rangle:=\sum_{k=1}^{n}x_{k}^{*}y_{k},\;\;\;\;\left(\begin{array}[]{c}{x_{1}}\\ \vdots\\ {x_{n}}\end{array}\right),\left(\begin{array}[]{c}{y_{1}}\\ \vdots\\ {y_{n}}\end{array}\right)\in\mathbb{C}^{n}$$

   on Hilbertin avaruus.

5. $L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$ koostuu Borel-mitallisten funktioiden $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$ määräämistä ekvivalenssiluokista: funktiot, jotka eroavat vain 0-mitallisessa joukossa, samaistetaan. Ks. luvut 9.2 ja 8. Avaruudessa $L^{2}({\mathbb{R}^{n}})$ sisätulo määritellään

   $$\langle{f},{g}\rangle:=\int_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}f(\mathbf{x})^{*}g(\mathbf{x})d\mu$$

   missä $f,g\in L^{2}({\mathbb{R}^{n}})$. Avaruus $L^{2}({\mathbb{R}^{n}})$ on Hilbertin avaruus.

Kun $S$ on sisätuloavaruus, määritellään

$$\|{x}\|:=\sqrt{\langle{x},{x}\rangle},\;\;\;\;x\in S.$$ (6.4)

Myöhemmin osoitetaan, että tämä on normi avaruudessa $S$.

Lause 6.4.2.

Schwartzin epäyhtälö. [5, lause 1.5.5]

Olkoon $V$ sisätuloavaruus ja $f,g\in V$. Tällöin $|{\langle{f},{g}\rangle}|\leq\|{f}\|\|{g}\|$.

Todistus.

[5, lause 1.5.5] Jos $g=0$, niin väite on tosi. Oletetaan jatkossa, että $g\not=0$. Riittää osoittaa, että

$$|{\langle{f},{\frac{g}{\|{g}\|}}\rangle}|\leq\|{f}\|$$

kaikille $g\not=0$, mikä on yhtäpitävää sen kanssa, että $|{\langle{f},{h}\rangle}|\leq\|{f}\|$ kaikille yksikkövektoreille $h$. Nyt

$$0 \leq\|{f-\langle{f},{h}\rangle h}\|^{2}=\langle{f-\langle{f},{h}\rangle h},{f-\langle{f},{h}\rangle h}\rangle$$

$$=\langle{f},{f}\rangle-\langle{f},{h}\rangle\langle{f},{h}\rangle-\langle{f},{h}\rangle\langle{h},{f}\rangle+\langle{f},{h}\rangle^{2}\langle{h},{h}\rangle$$

$$=\langle{f},{f}\rangle-\langle{f},{h}\rangle\langle{h},{f}\rangle$$

$$=\|{f}\|^{2}-|{\langle{f},{h}\rangle}|^{2}.$$

∎

Lause 6.4.3.

Kaava (6.4) määrittelee normin avaruudessa $V$.

Todistus.

[5, lause 1.5.6] Kolmioepäyhtälöä lukuunottamatta normin aksioomat ovat ilmiselviä. Kolmioepäyhtälö todistetaan seuraavasti:

$$\|{f+g}\|^{2} =\langle{f+g},{f+g}\rangle$$

$$=\|{f}\|^{2}+\langle{f},{g}\rangle+\langle{g},{f}\rangle+\|{g}\|^{2}$$

$$\leq\|{f}\|^{2}+2\|{f}\|\|{g}\|+\|{g}\|^{2}$$

$$=(\|{f}\|+\|{g}\|)^{2}.$$

∎

On olemassa myös normiavaruuksia, jotka eivät ole sisätuloavaruuksia.

Määritelmä 6.4.4.

[5, määritelmä 1.5.7] Olkoon $V$ sisätuloavaruus ja $A\subset V$. Määritellään

$$x\bot y\iff\langle{x},{y}\rangle=0,\;\;\;\;x,y\in V.$$

Jos $x\bot y$, niin sanomme, että $x$ ja $y$ ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Sanomme, että $A$ on ortogonaalinen, jos $x\bot y$ kaikille $x,y\in A$, $x\not=y$. Jos lisäksi $\langle{x},{x}\rangle=1$ kaikille $x\in A$, niin sanomme, että $A$ on ortonormaali. Määritellään joukon $A$ ortogonaalinen komplementti asettamalla

$$A^{\bot}:=\{x\in V\;|\;\forall y\in A:x\bot y\}.$$

Siis joukon ortogonaalinen komplementti koostuu niistä vektoreista, jotka ovat kohtisuorassa kaikkia joukon vektoreita vastaan.

Lause 6.4.5.

[5, lause 1.5.11] Olkoon $V$ Hilbertin avaruus, $M$ sen suljettu aliavaruus ja $f\in V$. Tällöin on olemassa yksikäsitteinen avaruuden $M$ piste lähimpänä pistettä $f$.

Todistus.

[5, lause 1.5.11] Olkoon $d:=\operatorname{dist}(f,M)$ ja muodostetaan jono $(g_{n})\subset M$ siten, että $\lim\|{f-g_{n}}\|=d$. Suunnikassäännöstä

$$2\|{a}\|^{2}+2\|{b}\|^{2}=\|{a-b}\|^{2}+\|{a+b}\|^{2}$$

seuraa, että

$$\|{g_{n}-g_{m}}\|^{2} =\|{(g_{n}-f)-(g_{m}-f)}\|^{2}$$

$$=2\|{g_{n}-f}\|^{2}+2\|{g_{m}-f}\|^{2}-4\left\|{\frac{1}{2}(g_{n}+g_{m})-f}\right\|^{2}.$$

Koska $(g_{n}+g_{m})/2\in M$, niin viimeisen termin itseisarvo ei ole vähemmän kuin $4d^{2}$. Siten

$$\lim_{m,n\to\infty}\|{g_{n}-g_{m}}\|\leq 2d^{2}+2d^{2}-4d^{2}=0,$$

joten $(g_{n})$ on Cauchyn jono. Koska $M$ on suljettu, niin $g_{n}\to g$ jollekin $g\in M$. Koska $\lim\|{f-g_{n}}\|=d$, niin $\|{f-g}\|=d$.

Oletetaan, että olisi toinen alkio $g^{\prime}\in M$ siten, että $\|{f-g^{\prime}}\|=d$. Suunnikassäännöstä seuraa, että

$$\left\|{f-\frac{1}{2}(g+g^{\prime})}\right\|^{2}=d^{2}-\|{g-g^{\prime}}\|^{2}.$$

Koska $(g+g^{\prime})/2\in M$, niin tämän yhtälön vasen puoli ei ole vähemmän kuin $d^{2}$. Siten $g=g^{\prime}$. ∎

Lause 6.4.6.

[5, lause 1.5.12] Olkoon $V$ Hilbertin avaruus ja $M$ sen suljettu aliavaruus. Tällöin $M^{\bot}$ on myös avaruuden $H$ suljettu aliavaruus, $M\cap M^{\bot}=\{0\}$ ja

$$V=M\oplus M^{\bot}.$$

Edelleen kehitelmässä $f=g+h$, $g\in M$, $h\in M^{\bot}$, on $g$ joukon $M$ alkio, joka on lähimpänä alkiota $f$.

Todistus.

[5, lause 1.5.12] Olkoon $(x_{k})\subset M^{\bot}$ ja $x_{k}\to y\in H$. Olkoon $m\in M$ mielivaltainen. Nyt $\langle{m},{x_{k}}\rangle=0$ kaikille $k\in\mathbb{N}$. Toisaalta $\langle{m},{x_{k}}\rangle\to\langle{m},{y}\rangle$, joten $\langle{m},{y}\rangle=0$. Koska $m\in M$ oli mielivaltainen, niin $y\in M^{\bot}$. Olkoon $z\in M\cap M^{\bot}$. Koska $z\in M^{\bot}$, niin $z$ on kohtisuorassa kaikkia avaruuden $M$ vektoreita vastaan, erityisesti vektoria $z\in M$. Siis $\langle{z},{z}\rangle=0$, joten $z=0$. Täten $M^{\bot}$ on suljettu ja $M\cap M^{\bot}=\{0\}$.

Riittää osoittaa, että $V=M+M^{\bot}$. Jos $f\in M$, niin tulos on ilmiselvä. Oletetaan, että $f\not\in M$. Olkoon $g\in M$ avaruuden $M$ lähinnä alkiota $f$ oleva piste. Tällainen piste on olemassa lauseen 6.4.5 nojalla. Nyt on osoitettava, että $f-g\in M^{\bot}$. Mille tahansa $h\in M$ ja $\alpha>0$, on $g+\alpha h\in M$, ja siten

$$\|{f-g}\|^{2}\leq\|{f-g-\alpha h}\|^{2}=\|{f-g}\|^{2}-2\operatorname{Re}\alpha\langle{h},{f-g}\rangle+\alpha^{2}\|{h}\|^{2}.$$

Tästä seuraa, että $2\operatorname{Re}\alpha\langle{h},{f-g}\rangle\leq\alpha^{2}\|{h}\|^{2}$ ja edelleen $2\operatorname{Re}\langle{h},{f-g}\rangle\leq\alpha\|{h}\|^{2}$. Koska $\alpha>0$ oli mielivaltainen, niin $\operatorname{Re}\langle{h},{f-g}\rangle\leq 0$. Toistamalla sama päättely kun $\alpha<0$ saadaan $\operatorname{Re}\langle{h},{f-g}\rangle\geq 0$. Siten $\operatorname{Re}\langle{h},{f-g}\rangle=0$ ja samoin $\operatorname{Im}\langle{h},{f-g}\rangle=0$. Siten $\langle{h},{f-g}\rangle=0$ kaikille $h\in M$, joten $f-g\in M^{\bot}$. ∎

Lause 6.4.7.

[5, lemma 1.5.15] Olkoon $V$ Hilbertin avaruus. Olkoon $(\varphi_{n})\subset H$ ortonormaali vektorijoukko ja $(\alpha_{n})\subset\mathbb{C}$. Tällöin $\sum\alpha_{n}\varphi_{n}$ suppenee, jos ja vain jos $\sum|{\alpha_{n}}|^{2}$ suppenee. Jos sarja suppenee, niin sen summa on riippumaton termien järjestyksestä ja

$$\left\|{\sum_{n=0}^{\infty}\alpha_{n}\varphi_{n}}\right\|=\sqrt{\sum_{n=0}^{\infty}|{\alpha_{n}}|^{2}}.$$ (6.5)

Todistus.

Koska $(\varphi_{n})$ on ortonormaali, niin

$$\left\|{\sum_{n=i}^{j}\alpha_{n}\varphi_{n}}\right\|=\sqrt{\sum_{n=i}^{j}|{\alpha_{n}}|^{2}}.$$ (6.6)

Siis jos $\sum|{\alpha_{n}}|^{2}$ suppenee, niin jono $(\sum_{n=0}^{m}\alpha_{n}\varphi_{n})_{m=0}^{\infty}$ on Cauchyn jono, ja koska $V$ on täydellinen, jono suppenee. Asettamalla $i=0$ ja antamalla $j\to\infty$ kaavassa (6.6) saadaan kaava (6.5).

Olkoon $f:=\sum\alpha_{m_{n}}\varphi_{m_{n}}$ sarjan $g:=\sum\alpha_{n}\varphi_{n}$ uudelleenjärjestely. Nyt

$$\|{f}\|^{2} =\|{g}\|^{2}=\sum|{\alpha_{n}}|^{2}$$ (6.7)

$$\|{f-g}\|^{2} =\|{f}\|^{2}-2\operatorname{Re}\langle{f},{g}\rangle+\|{g}\|^{2}$$ (6.8)

Toisaalta

$$\langle{f},{g}\rangle=\lim_{j\to\infty}\left\langle{\sum\alpha_{m_{n}}\varphi_{m_{n}}},{\sum\alpha_{n}\varphi_{n}}\right\rangle=\sum|{\alpha_{n}}|^{2}.$$

Siten kaavojen (6.7) ja (6.8) nojalla $\|{f-g}\|=0$. ∎

Määritelmä 6.4.8.

Olkoon $V$ Hilbertin avaruus ja $L=(\varphi_{n})$ ortonormaali joukko. Sanomme, että $L$ on Hilbertin avaruuden $V$ ortonormaali kanta, jos jokaiselle $f\in V$ on

$$f=\sum_{n=0}^{\infty}\langle{\varphi_{n}},{f}\rangle\varphi_{n}.$$ (6.9)

Huomautus 6.4.9.

Ortonormaali kanta ei yleisesti ole Hamelin kanta.

Lause 6.4.10.

[5, lause 1.5.18] Olkoon $V$ separoituva Hilbertin avaruus ja olkoon $L=(\varphi_{n})$ ortonormaali joukko avaruudessa $V$. Tällöin seuraavat ehdot ovat yhtäpitäviä:

• $L^{\bot}=\{0\}$ ,

• $\operatorname{clos}\operatorname{span}L=V$ ,

• $V$ on ortonormaali kanta ja

• (Parsevalin kaava) Jokaiselle $f\in V$ on

  $$\|{f}\|^{2}=\sum|{\langle{\varphi_{n}},{f}\rangle}|^{2}.$$

Todistus.

(i) $\implies$ (ii). Jos $\operatorname{clos}\operatorname{span}L\not=V$, niin on olemassa piste $f\in V$, $f\not\in\operatorname{clos}\operatorname{span}L$. Siten $f=g+h$ joillekin $g\in\operatorname{clos}\operatorname{span}L$ ja $h\in(\operatorname{clos}\operatorname{span}L)^{\bot}$, $h\not=0$. Tästä seuraa, että $L^{\bot}=(\operatorname{clos}\operatorname{span}L)^{\bot}\not=\{0\}$, mikä on ristiriidassa ehdon (i) kanssa.

(ii) $\implies$ (iii). Sarja $\sum\langle{\varphi_{n}},{f}\rangle$ suppenee kohti funktion $f$ ortogonaalista projektiota avaruudelle $\operatorname{clos}\operatorname{span}L=V$.

(iii) $\implies$ (iv). Tämä seuraa yhtälöstä

$$\left\|{f-\sum_{n=0}^{\infty}\langle{\varphi_{n}},{f}\rangle\varphi_{n}}\right\|^{2}=\|{f}\|^{2}-\sum_{n=0}^{\infty}|{\langle{\varphi_{n}},{f}\rangle}|^{2}.$$

(iv) $\implies$ (i). Jos $f\in L^{\bot}$, niin jokainen termi summassa (6.9) on 0, mistä seuraa, että $f=0$. ∎

Huomautus 6.4.11.

Jokaisella separoituvalla Hilbertin avaruudella on ortonormaali kanta.

Määritelmä 6.4.12.

[27] Olkoon $V$ Hilbertin avaruus ja $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset V$. Sanomme, että $(x_{k})_{k=0}^{\infty}$ on Rieszin jono, jos on olemassa vakiot $c,d\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että

$$c\sum_{k=0}^{\infty}|{a_{k}}|^{2}\leq\left\|{\sum_{k=0}^{\infty}a_{k}x_{k}}\right\|^{2}\leq d\sum_{k=0}^{\infty}|{a_{k}}|^{2}$$

kaikille jonoille $(a_{k})_{k=0}^{\infty}\in l^{2}$. Jos $\operatorname{clos}\operatorname{span}\{x_{k}\}=V$, niin sanomme, että $(x_{k})_{k=0}^{\infty}$ on avaruuden $V$ Rieszin kanta.

Määritelmä 6.4.13.

Olkoon $V$ sisätuloavaruus ja $A:V\to V$ lineaarinen funktio. Määritellään funktion $A$ transpoosi yhtälöllä

$$\langle{x},{Ay}\rangle=\langle{A^{T}x},{y}\rangle^{*}$$

kaikille $x,y\in V$ ja funktion $A$ Hermiten konjugaatti yhtälöllä

$$\langle{x},{Ay}\rangle={\langle{A^{\dagger}x},{y}\rangle}$$

kaikille $x,y\in V$.

Vertaa vastaavaan määritelmään matriiseille, määritelmä 4.1.10. Kuin matriisit tulkitaan lineaarisiksi kuvauksiksi ja pystyvektorien välinen sisätulo määritellään

$$\langle{x},{y}\rangle:=x^{\dagger}y,\;\;\;\;x,y\in\mathbb{C}^{Z(n)\times Z(1)},$$

niin molemmat määritelmät ovat ekvivalentteja (harjoitustehtävä).

Määritelmä 6.4.14.

. Olkoon $V$ vektoriavaruus ja $f:V\to V$ lineaarinen funktio. Sanomme, että

• $f$ on symmetrinen, jos $f=f^{T}$.

• $f$ on hermiittinen, jos $f=f^{\dagger}$.

• $f$ on ortogonaalinen, jos $f^{-1}=f^{T}$.

• $f$ on unitaarinen, jos $f^{-1}=f^{\dagger}$.

Vertaa vastaavaan määritelmään matriiseille, määritelmä 4.1.11.

6.5 Topologisiin vektoriavaruuksiin liittyviä lauseita

Määritelmä 6.5.1.

Olkoon $V$ vektoriavaruus kerroinkunnalla $\mathbb{C}$. Olkoon $f$ funktio avaruudelta $V$ joukkoon $\mathbb{C}$ siten, että $f(z+w)=f(z)+f(w)$ kaikille $z,w\in V$. Sanomme, että $f$ on reaalilineaarinen, jos $f(\alpha z)=\alpha f(z)$ kaikille $\alpha\in\mathbb{R}$ ja $z\in V$. Sanomme, että $f$ on kompleksilineaarinen, jos $f(\alpha z)=\alpha f(z)$ kaikille $\alpha\in\mathbb{C}$ ja $z\in V$.

Nimitystä “Hahn-Banachin lause” käytetään useammalle eri lauseelle, mukaanlukien tässä esitetyt seuraavat kolme lausetta.

Lause 6.5.2.

Tämä lause ja todistus pohjautuvat lauseeseen 3.2 viitteessä [8]. Oletetaan, että

• $V$ on vektoriavaruus kerroinkunnalla $\mathbb{R}$ ja $M$ on avaruuden $V$ aliavaruus.

• Funktio $p:V\to\mathbb{R}$ täyttää ehdot

  1. $p(x+y)\leq p(x)+p(y)$ ja

  2. $p(tx)=tp(x)$

  kaikille $x,y\in V$ ja $t\in\mathbb{R}_{0}$.

• Funktio $f:M\to\mathbb{R}$ on lineaarinen ja $f(x)\leq p(x)$ kaikille $x\in M$.

Tällöin on olemassa lineaarinen funktio $g:V\to\mathbb{R}$ siten, että $g(x)=f(x)$ kaikille $x\in M$ ja $-p(-x)\leq g(x)\leq p(x)$ kaikille $x\in V$.

Todistus.

Jos $M\not=V$ valitaan $x_{1}\in V$, $x_{1}\not\in V$, ja määritellään

$$M_{1}:=\{x+tx_{1}\;|\;x\in M,t\in\mathbb{R}\}.$$

Nyt $M_{1}$ on vektoriavaruus. Koska

$$f(x)+f(y)=f(x+y)\leq p(x+y)\leq p(x-x_{1})+p(x_{1}+y),$$

niin

$$f(x)-p(x-x_{1})\leq p(y+x_{1})-f(y)$$

kaikille $x,y\in M$. Olkoon

$$\alpha:=\sup_{x\in M}(f(x)-p(x-x_{1})).$$

Nyt

$$f(x)-\alpha\leq p(x-x_{1})$$ (6.10)

kaikille $x\in M$ ja

$$f(y)+\alpha\leq p(y+x_{1})$$ (6.11)

kaikille $x\in M$. Olkoon $t\in\mathbb{R}_{0}$. Määritellään $f_{1}:M_{1}\to\mathbb{R}$ yhtälöllä

$$f_{1}(x+tx_{1})=f(x)+t\alpha,$$

missä $x\in M$. Epäyhtälöstä (6.10) seuraa

$$f(t^{-1}x)-\alpha\leq p(t^{-1}x-x_{1}),$$

joten

$$f(x)-\alpha t\leq p(x-tx_{1}).$$

Vastaavasti epäyhtälöstä (6.11) seuraa

$$f(y)+\alpha t\leq p(y+tx_{1})$$

kaikille $y\in M$. Edelleen

$$f_{1}(x-tx_{1})=f(x)-t\alpha\leq p(x-tx_{1})$$

ja

$$f_{1}(y+tx_{1})=f(y)+t\alpha\leq p(y+tx_{1}).$$

Jos $t=0$, niin meillä on $f(x)\leq p(x)$ kaikille $x\in M$. Täten

$$f_{1}(z+ux_{1})\leq p(z+ux_{1})$$

kaikille $u\in\mathbb{R}$ ja $z\in M$. Siis $f_{1}\leq p$ avaruudessa $M_{1}$.

Olkoon $P$ joukko kaikista järjestetyistä pareista $(M^{\prime},f^{\prime})$, missä $M^{\prime}$ on avaruuden $V$ aliavaruus, joka sisältää avaruuden $M$, ja $f^{\prime}:M\to\mathbb{R}$ lineaarinen funktio, joka on funktion $f$ laajennus ja joka toteuttaa epäyhtälön $f^{\prime}(x)\leq p(x)$ kaikille $x\in M^{\prime}$. Järjestetään $P$ osittain asettamalla $(M^{\prime},f^{\prime})\leq(M^{\prime\prime},f^{\prime\prime})$, jos ja vain jos $M^{\prime}\subset M^{\prime\prime}$ ja $f^{\prime\prime}(x)=f^{\prime}(x)$ kaikilla $x\in M^{\prime}$. Hausdorffin maksimaalisuusteoreeman nojalla on olemassa joukon $P$ maksimaalinen totaalisesti järjestetty osajoukko $\Omega$.

Olkoon $\Phi$ joukko kaikista $M^{\prime}$ siten, että $(M^{\prime},f^{\prime})\in\Omega$. Nyt $\Phi$ on totaalisesti järjestetty osajoukkorelaatiolla, ja siten kaikkien joukon $\Phi$ jäsenten unioni $\tilde{M}$ on avaruuden $V$ aliavaruus. Jos $x\in\tilde{M}$, niin $x\in M^{\prime}$ jollekin $M^{\prime}\in\Phi$ ja määritellään $g(x):=f^{\prime}(x)$, missä $f^{\prime}$ on parin $(M^{\prime},f^{\prime})\in\Omega$ jälkimmäinen jäsen.

Nyt $g$ on hyvin määritelty joukossa $\tilde{M}$, $g$ on lineaarinen ja $g(x)\leq f^{\prime}(x)$ kaikille $x\in\tilde{M}$. Jos $\tilde{M}$ olisi avaruuden $V$ aito aliavaruus, niin tämän todistuksen ensimmäinen osa antaisi uuden laajennuksen funktiolle $g$, mikä olisi ristiriidassa joukon $\Omega$ maksimaalisuuden kanssa. Siten $\tilde{M}=V$.

Edelleen epäyhtälöstä $g\leq p$ seuraa, että

$$-p(-x)\leq-g(-x)=g(x)$$

kaikille $x\in V$. ∎

Lause 6.5.3.

Tämä lause ja todistus on otettu viitteestä [8, lause 3.3]. Olkoon $V$ on vektoriavaruus kerroinkunnalla $K=\mathbb{R}$ tai $K=\mathbb{C}$, $M$ avaruuden $V$ aliavaruus, $p$ seminormi avaruudessa $V$, $f:M\to K$ lineaarinen funktio siten, että $|{f(x)}|\leq p(x)$ kaikille $x\in M$. Tällöin $f$ voidaan laajentaa lineaariseksi funktionaaliksi $g:V\to K$, jolle $|{g(x)}|\leq p(x)$ kaikille $x\in V$.

Todistus.

Jos $K=\mathbb{R}$, niin tämä lause seuraa lauseesta 6.5.2, koska nyt $p(-x)=p(x)$. Oletetaan, että $K=\mathbb{C}$. Määritellään $u=\operatorname{Re}f$. Lauseen 6.5.2 nojalla on olemassa reaalilineaarinen $U:V\to\mathbb{R}$ siten, että $U(x)=u(x)$ kaikilla $x\in M$ ja $U(y)\leq p(y)$ kaikilla $y\in V$. Olkoon $g$ kompleksilineaarinen funktio avaruudessa $V$ siten, että $\operatorname{Re}g=U$. Nyt $g(x)=f(x)$ kaikilla $x\in M$. Jokaiselle $x\in V$ on olemassa $\alpha\in\mathbb{C}$, $|{\alpha}|=1$ siten, että $\alpha g(x)=|{g(x)}|$. Täten

$$|{g(x)}|=g(\alpha x)=U(\alpha x)\leq p(\alpha x)=p(x).$$

∎

Seurauslause 6.5.4.

Ks. [10, luku II.3.2]. Olkoon $V$ normiavaruus, $M$ avaruuden $V$ normialiavaruus ja $f\in M^{*}$, jolle $|{f(x)}|\leq\|{x}\|$ kaikille $x\in M$. Tällöin funktionaalilla $f$ on lineaarinen laajennus $f_{1}$ avaruudelle $V$ siten, että $|{f_{1}(x)}|\leq\|{x}\|$ kaikille $x\in V$.

Lause 6.5.5.

Avoimen kuvauksen lause. Tämä lause ja todistus pohjautuvat lauseeseen I.2.11 viitteessä [8].

Oletetaan, että

• $V$ on F-avaruus,

• $W$ on topologinen vektoriavaruus,

• $f:V\to W$ on jatkuva ja lineaarinen ja

• $f[V]$ on toista kategoriaa avaruudessa $W$.

Tällöin

• $f[V]=W$,

• $f$ on avoin ja

• $W$ on F-avaruus.

Todistus.

Kohdasta (ii) seuraa (i), koska $W$ on itsensä ainoa epätyhjä avoin aliavaruus. Kohdan (ii) todistamiseksi olkoon $V$ pisteen $0$ ympäristö avaruudessa $V$. On osoitettava, että $f[V]$ sisältää pisteen $0$ ympäristön avaruudessa $W$. Olkoon $d$ translaatioinvariantti metriikka avaruudessa $V$ siten, että $d$ on yhteensopiva avaruuden $V$ topologian kanssa. Olkoon

$$V_{n}:=\{x\in V\;|\;d(x,0)<2^{-n}r\},\;\;\;\;n\in\mathbb{N},$$

missä $r>0$ on niin pieni, että $V_{0}\subset V$. Osoitamme, että pisteen $0$ eräs ympäristö $W$ avaruudessa $W$ toteuttaa ehdon

$$f[V]\subset\operatorname{clos}f[V_{1}]\subset W.$$ (6.12)

Koska $V_{2}-V_{2}\subset V_{1}$, niin

$$(\operatorname{clos}f[V_{2}])-(\operatorname{clos}f[V_{2}])\subset\operatorname{clos}(f[V_{2}]-f[V_{2}])\subset\operatorname{clos}f[V_{1}].$$

Väitteen (6.12) ensimmäisen osan todistamiseksi riittää, että joukolla $\operatorname{clos}f[V_{2}]$ on epätyhjä sisäpuoli. Mutta

$$f[V]=\bigcup_{k=1}kf[V_{2}]$$

koska $V_{2}$ on pisteen $0$ ympäristö. Ainakin yksi $kf[V_{2}]$ on siten toista kategoriaa avaruudessa $W$. Koska $y\mapsto ky$ on homeomorfismi avaruudelta $W$ avaruudelle $W$, niin $f[V_{2}]$ on toista kategoriaa avaruudessa $W$, joten joukolla $f[V_{2}]$ on epätyhjä sisäpuoli.

Todistaaksemme toisen osan väitteestä (6.12) kiinnitetään $y_{1}\in\operatorname{clos}f[V_{1}]$. Oletetaan, että $n\geq 1$ ja $y_{n}\in\operatorname{clos}f[V_{n}]$ on valittu. Edellä oleva todistus joukolle $V_{1}$ pätee yhtä hyvin joukolle $V_{n+1}$, joten $\operatorname{clos}f[V_{n+1}]$ sisältää pisteen $0$ ympäristön. Täten

$$\left(y_{n}-\operatorname{clos}f[V_{n+1}]\right)\cap f[V_{n}]\not=\emptyset.$$

Siten olemassa $x_{n}\in V_{n}$ siten, että

$$f(x_{n})\in y_{n}-\operatorname{clos}f[V_{n+1}].$$

Asetetaan $y_{n+1}:=y_{n}-f(x_{n})$. Nyt $y_{n+1}\in\operatorname{clos}f[V_{n+1}]$. Koska $d(x_{n},0)<2^{-n}r$ kaikille $n\in\mathbb{Z}_{+}$, summat $x_{1}+\ldots+x_{n}$ muodostavat Cauchyn jonon joka avaruuden $V$ täydellisyyden nojalla suppenee kohti jotakin $x\in V$, missä $d(x,0)<r$. Täten $x\in V$. Koska

$$\sum_{n=1}^{m}f(x_{n})=\sum_{n=1}^{m}(y_{n}-y_{n+1})=y_{1}-y_{m+1},$$

ja koska funktion $f$ jatkuvuuden nojalla $y_{m+1}\to 0$ kun $m\to\infty$, niin $y_{1}=f(x)\in f[V]$. Tämä osoittaa toisen osan väitteestä (6.12), joten (ii) on todistettu.

Olkoon $N:=\ker f$. Voidaan osoittaa, että $V/N$ on F-avaruus. Siten kohdan (iii) todistamiseksi riittää, jos löydämme isomorfismin $g:V/N\twoheadrightarrow W$, joka on myös homeomorfismi. Määritellään

$$g(x+N):=f(x),\;\;\;\;x\in V.$$

Nyt $g$ on isomorfismi ja $f(x)=g(\pi(x))$, missä $\pi:V\to V/N$ on jäännösluokkafunktio $\pi(x)=x+N$, $x\in V$.

Jos $V$ on avoin avaruudessa $W$, niin

$$g^{-1}[V]=\pi[f^{-1}[V]]$$

on avoin, koska $f$ on jatkuva ja $\pi$ on avoin. Täten $g$ on jatkuva. Jos $E$ on avoin avaruudessa $V/N$, niin

$$g[E]=f[\pi^{-1}[E]]$$

on avoin, koska $\pi$ on jatkuva ja $f$ on avoin. Täten $g$ on homeomorfismi. ∎

Määritelmä 6.5.6.

Jos $V$ ja $W$ ovat epätyhjiä joukkoja ja $f$ on funktio joukolta $V$ joukkoon $W$, niin määrittelemme funktion $f$ kuvaajan joukoksi

$$\{(x,f(x))\;|\;x\in V\ \}\subset V\times W.$$

Lause 6.5.7.

Tämä lause ja todistus on otettu lauseesta I.2.14 viitteessä [8].

Jos $V$ on topologinen avaruus, $W$ on Hausdorffin avaruus ja $f:V\to W$ on jatkuva, niin funktion $f$ kuvaaja on suljettu.

Todistus.

Olkoon $G$ funktion $f$ kuvaaja ja $\Omega:=\left({V}\times{W}\right)\setminus G$. Olkoon $(x_{0},y_{0})\in\Omega$. Nyt $y_{0}\not=f(x_{0})$. Täten pisteillä $y_{0}$ ja $f(x_{0})$ on erilliset ympäristöt $V$ ja $W$ avaruudessa $W$. Koska $f$ on jatkuva, pisteellä $x_{0})$ on ympäristö $U$ siten, että $f[U]\subset W$. Pisteen $(x_{0},y_{0})$ ympäristö $U\times V$ sisältyy siten joukkoon $\Omega$. Tämä osoittaa, että $\Omega$ on avoin. ∎

Lause 6.5.8.

Suljetun kuvaajan lause. Tämä lause ja todistus on otettu lauseesta I.2.15 viitteessä [8].

Oletetaan, että

• $V$ ja $W$ ovat F-avaruuksia,

• $f:V\to W$ on lineaarinen ja

• $G:=\{(x,f(x))\;|\;x\in V\}$ on suljettu avaruudessa $V\times W$.

Tällöin $f$ on jatkuva.

Todistus.

Joukko $V\times W$ on vektoriavaruus, kun yhteenlasku ja skalaarilla kertominen määritellään alkioittain:

$$\alpha(x_{1},y_{1})+\beta(x_{2},y_{2})=(\alpha x_{1}+\beta x_{2},\alpha y_{1}+\beta y_{2}).$$

On olemassa täydelliset translaatioinvariantit metriikat $d_{V}$ ja $d_{W}$ avaruuksissa $V$ ja $W$, siten että nämä metriikat generoivat joukkojen $V$ ja $W$ topologiat. Asetetaan

$$d((x_{1},y_{1}),(x_{2},y_{2})):=d_{V}(x_{1},x_{2})+d_{W}(y_{1},y_{2}).$$

Nyt $d$ on translaatioinvariantti metriikka avaruudessa $V\times W$, $d$ ja avaruuden $V\times W$ tulotopologia ovat yhteensopivia, ja $d$ tekee avaruudesta $V\times W$ F-avaruuden.

Koska $f$ on lineaarinen, niin $G$ on avaruuden $V\times W$ aliavaruus. Täydellisen metrisen avaruuden suljetut osajoukot ovat täydellisiä. Siten $G$ on F-avaruus. Määritellään $\pi_{1}:G\to V$ ja $\pi_{2}:V\times W\to W$ asettamalla $\pi_{1}(x,f(x)):=x$ ja $\pi_{2}(x,y):=y$. Nyt $\pi_{1}$ on jatkuva lineaarinen bijektio F-avaruudelta $G$ F-avaruuteen $V$. Avoimen kuvauksen lauseen perusteella $\pi_{1}^{-1}:V\to G$ on jatkuva. Nyt $f=\pi_{2}\circ\pi_{1}^{-1}$ ja $\pi_{2}$ on jatkuva, joten $f$ on jatkuva. ∎

6.6 Differentiaalilaskentaa

Määritelmä 6.6.1.

Olkoon $A\subset\mathbb{R}$, $A\not=\emptyset$ ja $f:A\to\mathbb{R}$ funktio. Funktion $f$ derivaatta pisteessä $x\in A$ määritellään

$$f^{\prime}(x):=\lim_{h\to 0}\frac{f(x+h)-f(x)}{h}.$$

Jos yllä oleva raja-arvo on olemassa, niin sanomme, että $f$ on derivoituva pisteessä $x$. Jos $f$ on derivoituva kaikilla $x\in A$, niin sanomme, että $f$ on derivoituva. Tällöin derivaattafunktio $f^{\prime}$ on funktio joukolta $A$ joukkoon $\mathbb{R}$.

Avaruuden $\mathbb{N}^{n}$, $n\in\mathbb{Z}_{+}$, alkioita kutsutaan multi-indekseiksi. Kun $\alpha\in\mathbb{N}^{n}$, niin määritellään

$$|{\alpha}|=|{(\alpha_{1},\ldots,\alpha_{n})}|:=\sum_{k=1}^{n}\alpha_{k}.$$

Määritelmä 6.6.2.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$, $A\subset\mathbb{R}^{n}$, $A\not=\emptyset$ ja $f:A\to\mathbb{C}$ funktio. Kun $k\in Z(n)$, niin määritellään funktion $f$ osittaisderivaatta pisteessä $\mathbf{x}\in A$ asettamalla

$$(\partial^{k}f)(\mathbf{x})=\frac{\partial f}{\partial x_{k}}\left(\mathbf{x}\right):=\lim_{h\to 0}\frac{f(\mathbf{x}+h\mathbf{e}^{[n]}_{k})-f(\mathbf{x})}{h}.$$

Määritellään lisäksi

$$\partial^{\alpha}f:=\frac{\partial^{|{\alpha}|}f}{\partial_{x_{1}}^{\alpha_{1}}\cdots\partial_{x_{n}}^{\alpha_{n}}}=\frac{\partial^{\alpha_{1}}}{\partial x_{1}^{\alpha_{1}}}\cdots\frac{\partial^{\alpha_{n}}}{\partial x_{n}^{\alpha_{n}}}f$$

kaikille $\alpha\in\mathbb{N}^{n}$ ja $\mathbf{x}\in A$. Tässä asetetaan

$$\frac{\partial^{0}}{\partial x_{k}^{0}}f=f.$$

Määritellään lisäksi funktion $f$ gradientti pisteessä $\mathbf{x}\in A$ kaavalla

$$(\nabla f)(\mathbf{x}):=\begin{pmatrix}\left(\frac{\partial f}{\partial x_{1}}\right)\left(\mathbf{x}\right)\\ \vdots\\ \left(\frac{\partial f}{\partial x_{n}}\right)\left(\mathbf{x}\right)\end{pmatrix}.$$

Määritelmä 6.6.3.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $U\subset\mathbb{R}^{n}$, $U\not=\emptyset$. Sanomme, että funktion $f:U\to\mathbb{C}$ on sileä, jos $f$ on äärettömän monta kertaa derivoituva.

Oletetaan, että funktio $f:[{x_{0}},{x}]\to\mathbb{R}$, missä $x_{0},x\in\mathbb{R}$, ja sen $m+1$ ensimmäistä derivaattaa ovat jatkuvia välillä $[{x_{0}},{x}]$. Tällöin on voimassa Taylorin kehitelmä [4]

$$f(x)=f(x_{0})+\sum_{k=1}^{m}\frac{f^{(k)}(x_{0})}{k!}(x-x_{0})^{k}+R_{m}(x)$$ (6.13)

missä jäännöstermi on

$$R_{m}(x)=\frac{f^{(m+1)}(c)}{(m+1)!}(x-x_{0})^{m+1}$$

jollekin $c\in[{x_{0}},{x}]$.

Määritelmä 6.6.4.

Kun $\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n}$ niin määritellään pisteitä $\mathbf{x}$ ja $\mathbf{y}$ yhdistävä viivasegmentti kaavalla

$$V(\mathbf{x},\mathbf{y}):=\{\mathbf{z}\in\mathbb{R}^{n}\;|\;\mathbf{z}=\mathbf{x}+t(\mathbf{y}-\mathbf{x}),t\in[{0},{1}]\}.$$

Olkoon $\Omega\subset\mathbb{R}^{n}$ on epätyhjä ja avoin, $m\in\mathbb{Z}_{+}$, $\mathbf{x}_{0},\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}$ ja $V(\mathbf{x}_{0},\mathbf{x})\subset\Omega$. Olkoon $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{R}$ jatkuva funktio, jonka kaikki korkeintaan $m+1$ kertaluvun osittaisderivaatat ovat jatkuvia. Tällöin on voimassa Taylorin kehitelmä [4]

$$f(\mathbf{x})=f(\mathbf{x}_{0})+\sum_{k=1}^{m}\sum_{i_{1},\ldots,i_{k}=1}^{n}\frac{\partial}{\partial x_{i_{1}}}\cdots\frac{\partial}{\partial x_{i_{k}}}f(\mathbf{x}_{0})\cdot\prod_{\alpha=1}^{k}\left(x_{i_{\alpha}}-x^{(0)}_{i_{\alpha}}\right)+R_{m}(\mathbf{x})$$ (6.14)

missä jäännöstermi on

$$R_{m}(\mathbf{x})=\frac{1}{(m+1)!}\sum_{i_{1},\ldots,i_{m+1}=1}^{n} \frac{\partial}{\partial x_{i_{1}}}\cdots\frac{\partial}{\partial x_{i_{m+1}}}f\left(\mathbf{x}_{0}+c(\mathbf{x}-\mathbf{x}_{0})\right)$$ (6.15)

$$\cdot\prod_{\alpha=1}^{m+1}\left(x_{i_{\alpha}}-x^{(0)}_{i_{\alpha}}\right)$$ (6.16)

jollekin $c\in]{0},{1}[$.

Taylorin kehitelmien voimassaolo on todistettu kirjassa [4].

6.7 Hilbertin ja Banachin avaruuksien tensoritulot

Tässä luvussa on käytetty kirjaa [9] ja viitettä [33]. Kun $X$ ja $Y$ ovat vektoriavaruuksia kerroinkunnalla $K$, niin määritellään

$$\operatorname{bil}({X}\times{Y}):=\{\text{kaikki bilineaariset funktiot}\;X\times Y\to K\}$$

ja alkioiden välinen tensoritulo $x\otimes y\in\operatorname{bil}({X}\times{Y})^{\sharp}$ asettamalla

$$(x\otimes y)(A):=\langle A,x\otimes y\rangle:=A(x,y)$$

kaikille $A\in\operatorname{bil}({X}\times{Y})$. Määritellään vektoriavaruuksien $X$ ja $Y$ välinen algebrallinen tensoritulo kaavalla

$$X\otimes Y:=\operatorname{span}\{x\otimes y\;|\;x\in X,y\in Y\}$$

Kun $u\in X\otimes Y$, $u=\sum_{k=1}^{n}a_{k}x_{k}\otimes y_{k}$, $a_{k}\in K$, niin $u=0$, jos ja vain jos

$$\sum_{k=1}^{n}a_{k}\varphi(x_{k})\psi(y_{k})=0$$

kaikille $\varphi\in X^{\sharp}$ ja $\psi\in Y^{\sharp}$.

Olkoot $H_{1}$ ja $H_{2}$ Hilbertin avaruuksia sisätuloilla $\langle{\cdot},{\cdot}\rangle_{1}$ ja $\langle{\cdot},{\cdot}\rangle_{2}$ [30]. Voimme saada edellä määritellystä algebrallisesta tensoritulosta sisätuloavaruuden määrittelemällä

$$\langle{\varphi_{1}\otimes\varphi_{2}},{\psi_{1}\otimes\psi_{2}}\rangle:=\langle{\varphi_{1}},{\psi_{1}}\rangle_{1}\langle{\varphi_{2}},{\psi_{2}}\rangle_{2}$$

kaikille $\varphi_{1},\psi_{1}\in H_{1}$ ja $\varphi_{2},\psi_{2}\in H_{2}$ ja laajentamalla määrittely lineaarisuuden nojalla koko avaruuteen $H_{1}\otimes H_{2}$. Muodostamalla täydellistymä näin saadusta sisätuloavaruudesta saadaan Hilbertin avaruuksien $H_{1}$ ja $H_{2}$ välinen tensoritulo, jota merkitään myös $H_{1}\otimes H_{2}$.

Olkoot $A$ ja $B$ Banachin avaruuksia [33]. Järkevä ristinormi $\alpha$ on normi algebrallisessa tensoritulossa $A\otimes B$ siten, että

• $\alpha(a\otimes b)=\|{a}\|\|{b}\|$.

• Kaikille $\varphi\in X^{*}$ ja $\psi\in Y^{*}$ lineaarinen funktionaali $\varphi\otimes\psi$ normiavaruudessa $(A\otimes B,\alpha)$ on rajoitettu, ja $\|{\varphi\otimes\psi}\|=\|{\varphi}\|\|{\psi}\|$.

Normiavaruutta, joka saadaan varustamalla vektoriavaruus $A\otimes B$ normilla $\alpha$ merkitään $A\otimes_{\alpha}B$. On olemassa suurin järkevä ristinormi $\pi$, jota kutsutaan projektiiviseksi ristinormiksi ja joka määritellään

$$\pi(x):=\inf\left\{\sum_{i=1}^{n}\|{a_{i}}\|\|{b_{i}}\|\;\Big{|}\;x=\sum_{i=1}^{n}a_{i}\otimes b_{i}\right\}$$

missä $x\in A\otimes B$. On olemassa pienin järkevä ristinormi $\varepsilon$, jota kutsutaan injektiiviseksi ristinormiksi, ja joka määritellään

$$\varepsilon(x):=\sup\{(\varphi\otimes\psi)(x)\;|\;\varphi\in A^{*},\psi\in B^{*},\|{\varphi}\|=\|{\psi}\|=1\}$$

missä $x\in A\otimes B$. Albegrallisten tensoritulojen täydellistymiä näiden kahden normin suhteen kutsutaan projektiiviseksi ja injektiiviseksi tensorituloksi ja merkitään $A\hat{\otimes}_{\pi}B$ ja $A\hat{\otimes}_{\varepsilon}B$. Jos $A$ ja $B$ ovat Hilbertin avaruuksia, niin Hilbertin avaruuksien tensoritulon normi ei yleisesti ole kumpikaan normeista $\pi$ tai $\varepsilon$. Hilbertin avaruuksien tensoritulon normia merkitään joskus $\sigma$.

Tasainen ristinormi $\alpha$ liittää jokaiseen pariin $(X,Y)$ Banachin avaruuksia järkevän ristinormin $\alpha_{X,Y}$ avaruudessa $X\otimes Y$ siten, että seuraava ehto täyttyy: Olkoot $X$, $W$, $Y$ ja $Z$ Banachin avaruuksia. Tällöin kaikille jatkuville lineaarisille funktioille $S:X\to W$ ja $T:Y\to Z$ funktio $S\otimes T:X\otimes_{\alpha}Y\to W\otimes_{\alpha}Z$ on jatkuva ja $\|{S\otimes T}\|\leq\|{S}\|\|{T}\|$. Vektoriavaruutta $X\otimes Y$ varustettuna normilla $\alpha_{X,Y}$ merkitään $X\otimes_{\alpha}Y$ ja sen täydellistymää $X\hat{\otimes}_{\alpha}Y$. Sanomme, että tasainen ristinormi $\alpha$ on äärellisesti generoitu, jos jokaiselle parille $(X,Y)$ Banachin avaruuksia ja jokaiselle $u\in X\otimes Y$ on

$$\alpha_{X,Y}(u)=\inf\{\alpha_{M,N}(u)\;|\;u\in M\otimes N,\dim M<\infty,\dim N<\infty\}.$$

Sanomme, että tasainen ristinormi $\alpha$ on kofiniittisesti generoitu, jos jokaiselle parille $(X,Y)$ Banachin avaruuksia ja jokaiselle $u\in X\otimes Y$ on

$$\alpha_{X,Y}(u)=\sup\{\alpha_{(X/E)\otimes(Y/F)}\left(\left(Q_{E}\otimes Q_{F}\right)u\right)\;|\;\dim X/E<\infty,\dim Y/F<\infty\},$$

missä $Q_{E}:X\to X/E$ ja $Q_{F}:Y\to Y/F$ ovat jäännösluokkaoperaattoreita. Tensorinormi määritellään äärellisesti generoiduksi tasaiseksi ristinormiksi. Projektiivinen ja injektiivinen ristinormi ovat molemmat tensorinormeja, ja niitä kutsutaan projektiiviseksi ja injektiiviseksi tensorinormiksi.

Jos $E$ ja $F$ ovat äärellisulotteisia Banachin avaruuksia ja $\alpha$ tensorinormi, niin

$$E\otimes_{\alpha^{\prime}}F=(E^{*}\otimes_{\alpha}F^{*})^{*},$$

missä

$$\alpha^{\prime}(u)=\sup\{|{\langle u,v\rangle}|\;|\;v\in E^{*}\otimes F^{*},\alpha(v)\leq 1\}$$

Ääretönulotteisessa tapauksessa avaruus $X\otimes Y$ ei ole enää sama kuin $(X^{*}\otimes_{\alpha}Y^{*})^{*}$, mutta on olemassa kanoninen algebrallinen upotus siihen avaruudelta $X\otimes Y$. Siten avaruuden $(X^{*}\otimes_{\alpha}Y^{*})^{*}$ duaalinormi määrittelee normin avaruudessa $X\otimes Y$, jota kutsumme Schattenin duaalinormiksi ja merkitsemma $\alpha^{s}$. Siis meillä on upotus

$$X\otimes_{\alpha^{s}}Y\subset_{1}(X^{*}\otimes_{\alpha}Y^{*})^{*}$$

ja

$$\alpha^{s}(u)=\sup\{|{\langle u,v\rangle}|\;|\;v\in X^{*}\otimes Y^{*},\alpha(v)\leq 1\}.$$

Meillä on $\pi^{s}=\varepsilon$, mutta $\varepsilon^{s}<\pi$. Ongelma Schattenin duaalissa on, että se ei ole äärellisesti generoitu. Tämän ratkaisemiseksi määritellään duaalinormi

$$\alpha^{\prime}(u):=\inf\{\alpha^{\prime}_{E,F}(u)\;|\;u\in E\otimes F,\dim E<\infty,\dim F<\infty\}$$

missä $E$ ja $F$ käyvät läpi kaikki avaruuksien $X$ ja $Y$ äärellisulotteiset aliavaruudet joille $u\in E\otimes F$. Nyt meillä on $\pi^{\prime}=\varepsilon$, $\varepsilon^{\prime}=\pi$, ja yleisesti $(\alpha^{\prime})^{\prime}=\alpha$ jokaiselle tensorinormille $\alpha$.

Neliöjärjestys ${\sigma_{\mathrm{sq}}}$ määritellään kuten kirjoissa [9] ja [11] seuraavassa:

Määritelmä 6.7.1.

Määritellään funktio ${\sigma_{\mathrm{sq}}}:\mathbb{N}\to\mathbb{N}^{2}$ asettamalla

$${{\sigma_{\mathrm{sq}}}({0})}:=(0,0)$$

ja

$${{\sigma_{\mathrm{sq}}}({k})}:=\left\{\begin{array}[]{ll}(i,n);&k=n^{2}+1\;\land\;i\in\{0,\ldots,n\}\;\land\;n\in\mathbb{N}\\ (n,n-i);&k=n^{2}+n+i\;\land\;i\in\{1,\ldots,n\}\;\land\;n\in\mathbb{N}.\end{array}\right.$$

Funktio ${\sigma_{\mathrm{sq}}}$ on bijektio joukolta $\mathbb{N}$ joukolle $\mathbb{N}^{2}$. Tensoritulokanta määritellään kuten kirjassa [9]:

Määritelmä 6.7.2.

Olkoot $E$ ja $F$ Banachin avaruuksia, joilla on Schauderin kannat $(a_{k})_{k=0}^{\infty}$ ja $(b_{k})_{k=0}^{\infty}$, vastaavasti. Jonoa $(a_{{{\sigma_{\mathrm{sq1}}}({k})}}\otimes b_{{{\sigma_{\mathrm{sq2}}}({k})}})_{k=0}^{\infty}\subset E\otimes F$ sanotaan kantojen $(a_{k})_{k=0}^{\infty}$ ja $(b_{k})_{k=0}^{\infty}$ generoimaksi tensoritulokannaksi.

Tensoritulokanta on Schauderin kanta sekä avaruudelle $E\otimes_{\varepsilon}F$ että $E\otimes_{\pi}F$.

Tehtäviä:

1. Osoita, että kun matriisit tulkitaan lineaarisiksi funktioksi, Hermiten konjugaatin määritelmät 6.4.13 ja 4.1.10 ovat ekvivalentteja.

2. Määritellään funktio $f:l^{1}\to l^{\infty}$, $f(\mathbf{x}):=\mathbf{x}$ kaikille $\mathbf{x}\in l^{1}$. Osoita, että $f$ on jatkuva lineaarinen injektio, mutta käänteisfunktio $f^{-1}:f[l^{1}]\to l^{1}$ ei ole jatkuva.

3. Kirjoita auki yhden muuttujan Taylorin kehitelmä (6.13), kun $m=4$.

4. Kirjoita auki monen muuttujan Taylorin kehitelmä (6.14), kun muuttujien lukumäärä $n=3$ ja $m=4$.

Luku 7 Distribuutiot

7.1 Fourier-muunnos ja Fourier’n sarjat

Olkoot $a_{k},b_{k}\in\mathbb{R}$, $k\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $a_{0}\in\mathbb{R}$. Sarjaa

$$S(x):=a_{0}+\sum_{k=1}\left(a_{k}\cos(x)+b_{k}\sin(x)\right)$$

kutsutaan Fourier’n sarjaksi.

Vektorien $\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n}$ skalaaritulo määritellään kaavalla

$$\mathbf{x}\cdot\mathbf{y}:=\sum_{k=1}^{n}x_{k}y_{k}.$$

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $f\in L^{1}({\mathbb{R}^{n}})$. Määritellään funktion $f$ Fourier-muunnos asettamalla [12, luku 1.2.1]

$$(\mathbf{F}f)(\mathbf{y}):=\left(2\pi\right)^{-\frac{n}{2}}\int_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}e^{-\mathsf{i}\mathbf{y}\cdot\mathbf{x}}f(\mathbf{x})d\mu$$

ja Fourier-käänteismuunnos

$$(\mathbf{F}^{-1}f)(\mathbf{x}):=\left(2\pi\right)^{-\frac{n}{2}}\int_{\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n}}e^{\mathsf{i}\mathbf{x}\cdot\mathbf{y}}f(\mathbf{y})d\mu.$$

7.2 Tavalliset distribuutiot

Tämä luku pohjautuu viitteeseen [20]. Tässä luvussa oletetaan, että $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $U\subset\mathbb{R}^{n}$, $U\not=\emptyset$, $U$ avoin.

Määritelmä 7.2.1.

Sanomme, että $\varphi:U\to\mathbb{R}$ on testifunktio, jos se on äärettömän monta kertaa derivoituva ja kompaktikantajainen. Määritellään testifunktioavaruus

$$\mathcal{D}({U}):=\{f:U\to\mathbb{R}\;|\;f\;\text{on testifunktio}\}.$$

Testifunktioavaruuden kerroinkunta on $\mathbb{R}$.

Määritelmä 7.2.2.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko. Kun $f\in\mathbb{R}^{X}$, määritellään

$$\|{f}\|_{\infty}:=\sup_{x\in X}|{f(x)}|.$$

Kun $(f_{k})_{k=0}^{\infty}\subset\mathbb{R}^{X}$, sanomme, että $f_{k}\to g\in\mathbb{R}^{X}$ tasaisesti, jos

$$\lim_{k\to\infty}\|{g-f_{k}}\|_{\infty}=0.$$

Määritellään topologia avaruudessa $\mathcal{D}({U})$ seuraavasti: Kun $(\varphi_{k})_{k=0}^{\infty}\subset\mathcal{D}({U})$ niin $\varphi_{k}\to\varphi\in\mathcal{D}({U})$, jos ja vain jos

1. On olemassa $K\subset U$, $K$ kompakti siten, että

   $$\bigcup_{k\in\mathbb{N}}\operatorname{supp}\varphi_{k}\subset K.$$

2. Jokaiselle $\alpha\in\mathbb{N}^{n}$

   $$\partial^{\alpha}\varphi_{k}\to\partial^{\alpha}\varphi\;\;\text{tasaisesti}.$$

$\mathcal{D}({U})$ on täydellinen lokaalikonveksi avaruus.

Yhtäpitävästi avaruuden $\mathcal{D}({U})$ topologia voidaan määritellä seuraavasti: Olkoon

$$U=\bigcup_{i\in\mathbb{N}}U_{i},$$

missä $U_{i}\in\mathbb{R}^{n}$ avoin, $K_{i}:=\operatorname{clos}U_{i}$ kompakti, $i\in\mathbb{N}$. Nyt meillä on

$$\mathcal{D}({U})=\bigcup_{i\in\mathbb{N}}D_{K_{i}},$$

missä

$$D_{k_{i}}:=\{f:U\to\mathbb{R}\;|\;f\;\text{on sileä ja}\;\operatorname{supp}f\subset K_{i}\}.$$

Jokaisessa $D_{K_{i}}$ määritellään topologia seminormeilla

$$\|{\varphi}\|_{\alpha}:=\max_{x\in K_{i}}|{\partial^{\alpha}\phi}|,\;\;\;\;\alpha\in\mathbb{N}^{n},$$

ts. mielivaltaisen asteisten derivaattojen tasaisen suppenemisen topologia. Jokainen $D_{K_{i}}$ on Fréchet’n avaruus. Olkoon $\iota_{i}:D_{K_{i}}\to\mathcal{D}({U})$ funktio $x\in D_{K_{i}}\mapsto x\in\mathcal{D}({U})$. Induktiivinen rajatopologia $\tau$ avaruudessa $\mathcal{D}({U})$ on hienoin lokaalikonveksin vektoriavaruuden topologia, jossa kaikki funktiot $\iota_{i}$, $i\in\mathbb{N}$, ovat jatkuvia.

Määritellään distribuutioavaruus $\mathcal{D}^{\prime}({U}):=(\mathcal{D}({U}))^{*}$. Avaruuden $\mathcal{D}^{\prime}({U})$ alkioita kutsutaan distribuutioiksi. Siis kun $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$, niin $T$ on jatkuva, jos ja vain jos

$$\lim_{k\to\infty}T(\varphi_{k})=T\left(\lim_{k\to\infty}\varphi_{k}\right)$$

Riippumatta distribuutioavaruuteen valitusta topologiasta jono distribuutioita suppenee, jos ja vain jos se suppenee pisteittäin. Tämän takia distribuutioavaruuden topologiaksi valitaan joskus heikko-*-topologia, mutta usein käytetään myös rajoitetun suppenemisen topologiaa, joka tässä tapauksessa on sama kuin tasaisen suppenemisen topologia kompakteissa joukoissa. Merkitään

$$\langle{T},{\varphi}\rangle:=T(\varphi)$$

kaikille $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$ ja $\varphi\in\mathcal{D}({U})$.

Määritelmä 7.2.3.

Olkoon $f:U\to\mathbb{R}$ funktio. Sanomme, että $f$ on lokaalisti integroituva, jos se on Lebesgue-integroituva kaikilla $K\subset U$, $K$ kompakti.

Kaikki jatkuvat funktiot, kaikki testifunktiot ja kaikki $L^{p}$-funktiot (ks. luku 9.2) ovat lokaalisti integroituvia. Lokaalisti integroituva funktio $f$ määrittelee distribuution $T_{f}$, jolle

$$\langle{T_{f}},{\varphi}\rangle:=\int_{\mathbf{x}\in U}f(\mathbf{x})\varphi(\mathbf{x})d\mu$$

kaikille $\varphi\in\mathcal{D}({U})$. Usein merkitään

$$\langle{f},{\varphi}\rangle:=\langle{T_{f}},{\varphi}\rangle.$$

Jos $f$ ja $g$ ovat lokaalisti integroituvia funktioita, niin $T_{f}=T_{g}$, jos ja vain jos $f=g$ melkein kaikkialla. Jos $R\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$ ja $R=T_{h}$ jollekin lokaalisti integroituvalle funktiolle $h$, niin sanomme, että distribuutio $T$ on säännöllinen. Avaruus $\mathcal{D}({U})$ on tiheä avaruudessa $\mathcal{D}^{\prime}({U})$. Jokaiselle $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$ on olemassa $(\varphi_{k})\subset\mathcal{D}({U})$ siten, että

$$\langle{\varphi_{k}},{\psi}\rangle\to\langle{T},{\psi}\rangle$$

kaikille $\psi\in\mathcal{D}({U})$. Tämä seuraa Hahn-Banachin lauseesta, koska avaruuden $\mathcal{D}^{\prime}({U})$ duaali sen heikko-*-topologialla on avaruus $\mathcal{D}({U})$.

Esimerkkejä:

1. Jos $0\in U$, niin Diracin delta määritellään

   $$\delta(\varphi):=\varphi(0),\;\;\;\;\varphi\in\mathcal{D}({U}).$$

   Diracin delta on distribuutio.

2. Cauchyn pääarvo määritellään kaavalla

   $$\left(\text{p.v.}\frac{1}{x}\right)(\varphi):=\lim_{\varepsilon\to 0+}\int_{|{x}|\geq\varepsilon}\frac{\varphi(x)}{x}d\mu,\;\;\;\;\varphi\in\mathcal{D}({U}).$$

   Cauchyn pääarvo on distribuutio.

Jos $A:\mathcal{D}({U})\to\mathcal{D}({U})$ on lineaarinen funktio, joka on jatkuva heikko-*-topologiassa, niin $A$ on mahdollista laajentaa funktioksi $A:\mathcal{D}^{\prime}({U})\to\mathcal{D}^{\prime}({U})$. Jos $A:\mathcal{D}({U})\to\mathcal{D}({U})$ on lineaarinen ja jatkuva, niin sen transpoosi määritellään funktioksi $A^{t}:\mathcal{D}({U})\to\mathcal{D}({U})$, jolle

$$\int_{\mathbf{x}\in U}A\varphi(\mathbf{x})\cdot\psi(\mathbf{x})d\mu=\int_{\mathbf{x}\in U}\varphi(\mathbf{x})\cdot A^{t}\psi(\mathbf{x})d\mu$$

kaikille $\varphi,\psi\in\mathcal{D}({U})$. Jos $A^{t}$ on olemassa ja jatkuva avaruudessa $\mathcal{D}({U})$, niin $A$ voidaan laajentaa avaruudelle $\mathcal{D}^{\prime}({U})$ määrittelemällä

$$\langle{AT},{\varphi}\rangle:=\langle{T},{A^{t}\varphi}\rangle$$

kaikille $\varphi\in\mathcal{D}({U})$.

Olkoon $A:\mathcal{D}({U})\to\mathcal{D}({U})$,

$$A\varphi:=\frac{\partial\varphi}{\partial x_{k}}.$$

Jos $\varphi,\psi\in\mathcal{D}({U})$, niin osittaisintegrointi antaa

$$\int_{U}\frac{\partial\varphi}{\partial x_{k}}\psi d\mu=-\int_{U}\varphi\frac{\partial\psi}{\partial x_{k}}d\mu,$$

joten $A^{t}=-A$. Siis jos $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$, niin distribuution $T$ osittaisderivaatta koordinaatin $x_{k}$ suhteen määritellään kaavalla

$$\left\langle{\frac{\partial T}{\partial x_{k}}},{\varphi}\right\rangle:=-\left\langle{T},{\frac{\partial\varphi}{\partial x_{k}}}\right\rangle$$

kaikille $\varphi\in\mathcal{D}({U})$. Yleisesti, jos $\alpha\in\mathbb{N}^{n}$, niin distribuution $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$ osittaisderivaatta $\partial^{\alpha}T$ määritellään

$$\langle{\partial^{\alpha}T},{\varphi}\rangle:=(-1)^{|{\alpha}|}\langle{T},{\partial^{\alpha}\varphi}\rangle$$

kaikille $\varphi\in\mathcal{D}({U})$. Jokainen distribuutio on äärettömän monta kertaa derivoituva, ja osittaisderivointi $\partial^{\alpha}$ on lineaarinen ja jatkuva operaatio avaruudessa $\mathcal{D}^{\prime}({U})$. Useimmat muut derivaatan määritelmät eivät ole jatkuvia.

Jos $m:U\to\mathbb{R}$ on äärettömän monta kertaa derivoituva funktio ja $T$ distribuutio, niin määritellään

$$\langle{mT},{\varphi}\rangle:=\langle{T},{m\varphi}\rangle$$

kaikille $\varphi\in\mathcal{D}({U})$. Sileillä funktioilla kertomisen suhteen $\mathcal{D}^{\prime}({U})$ on moduuli yli renkaan $C^{\infty}(U)$.

Määritelmä 7.2.4.

Olkoot $U,V\subset\mathbb{R}^{n}$, $U$ ja $V$ epätyhjiä ja avoimia. Olkoon $F:V\to U$ funktio. Sanomme, että $F$ on submersio, jos Jacobin derivaatta $dF(x)$ on lineaarinen surjektio jokaiselle $x\in V$.

Olkoot $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$, $U,V\in\mathbb{R}^{n}$, $U$ ja $V$ epätyhjiä ja avoimia ja $F:V\to U$ submersio. Nyt voidaan määritellä $T\circ F\in\mathcal{D}^{\prime}({V})$. Joskus merkitään

$$F^{\sharp}:T\mapsto F^{\sharp}T=T\circ F.$$

Olkoot $U,V\subset\mathbb{R}^{n}$, $U$ ja $V$ epätyhjiä ja avoimia ja $V\subset U$. Määritellään funktio $E_{VU}:\mathcal{D}({V})\to\mathcal{D}({U})$ asettamalla

$$\left(E_{VU}(f)\right)\left(\mathbf{x}\right):=\left\{\begin{array}[]{ll}f(\mathbf{x});&\mathbf{x}\in V\\ 0;&\mathbf{x}\in U\setminus V\end{array}\right.$$

kaikille $\mathbf{x}\in U$. Määritellään $\rho_{VU}:=(E_{VU})^{t}$. Jokaiselle $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$ rajoittuma $\rho_{VU}(T)$ on distribuutio avaruudessa $\mathcal{D}^{\prime}({V})$:

$$\langle{\rho_{VU}(T)},{\varphi}\rangle=\langle{T},{E_{VU}(\varphi)}\rangle$$

kaikille $\varphi\in\mathcal{D}({V})$.

Määritelmä 7.2.5.

Olkoon $U\subset\mathbb{R}^{n}$, $U$ epätyhjä ja avoin. Olkoon $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$. Sanomme, että $T$ häviää avoimessa joukossa $V\subset U$, jos

$$T\in\ker\rho_{VU}.$$

Toisin sanoen, $T$ häviää joukossa $V$, jos ja vain jos

$$\langle{T},{\varphi}\rangle=0$$

kaikilla $\varphi\in\mathcal{D}({U})$ joille $\operatorname{supp}\varphi\subset V$.

Määritelmä 7.2.6.

Olkoon $U\subset\mathbb{R}^{n}$, $U$ epätyhjä ja avoin. Olkoon $T\in\mathcal{D}^{\prime}({U})$. Määritellään distribuution $T$ kantaja kaavalla

$$\operatorname{supp}T:=U\setminus\{V\;|\;\rho_{VU}(T)=0\}.$$

Jos $\operatorname{supp}T$ on kompakti, niin sanomme, että $T$ on kompaktikantajainen.

Määritelmä 7.2.7.

Olkoot $a\in\mathbb{R}_{+}$, $b\in\mathbb{R}^{n}$ ja $T\in\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$. Distribuution $T$ $a$-dilataatio ja $b$-translaatio, jota merkitään $T(a\cdot-b)$, määritellään [2]

$$\langle{T(a\cdot-b)},{f}\rangle:=\frac{1}{a^{n}}\left\langle{T},{f\left(\frac{\cdot+b}{a}\right)}\right\rangle$$

kaikille $f\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$.

7.3 Temperoidut distribuutiot

Tämä jakso pohjautuu kirjaan [12] ja viitteeseen [20]. Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Olkoon

$$p_{\alpha,\beta}(\varphi)=\sup_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}|{x^{\alpha}\partial^{\beta}\varphi(\mathbf{x})}|,\;\;\;\;\alpha,\beta\in\mathbb{N}^{n},$$

missä $\varphi:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{R}$ on äärettömän monta kertaa derivoituva. Määritellään Schwartzin avaruus

$$S(\mathbb{R}^{n})=\{\varphi:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{R}\;|\; \varphi\;\text{on äärettömän monta kertaa derivoituva ja}$$

$$p_{\alpha,\beta}(\varphi)<\infty\;\text{kaikille}\;\alpha,\beta\in\mathbb{N}^{n}\}.$$

Schwartzin avaruuden alkioita sanotaan Schwartzin funktioiksi. Seminormiperhe $p_{\alpha,\beta}$ määrittelee lokaalikonveksin topologian avaruudessa $S(\mathbb{R}^{n})$. Schwartzin avaruus on metrisoituva ja täydellinen. Fourier-muunnos on bijektio avaruudelta $S(\mathbb{R}^{n})$ avaruudelle $S(\mathbb{R}^{n})$.

Olkoon $S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ avaruuden $S(\mathbb{R}^{n})$ topologinen duaali varustettuna vahvalla topologialla, ks. määritelmä 6.2.10. Avaruuden $S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ alkioita sanotaan temperoiduiksi distribuutioiksi.

Huomautus 7.3.1.

Avaruuden $S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ alkiot eivät välttämättä ole funktioita.

Nyt $S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})\subset\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$. Kaikilla temperoiduilla distribuutioilla on Fourier-muunnos, mutta kaikilla avaruuden $\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ ei ole.

Distribuutio $T$ on temperoitu distribuutio, jos ja vain jos

$$\lim_{k\to\infty}T(\varphi_{k})=0$$

on tosi aina, kun

$$\lim_{k\to\infty}p_{\alpha,\beta}(\varphi_{k})=0$$

kaikille $(\varphi_{k})\subset S(\mathbb{R}^{n})$ ja $\alpha,\beta\in\mathbb{N}^{n}$.

Temperoidun distribuution derivaatta on temperoitu distribuutio. Kaikki kompaktikantajaiset distribuutiot ja kaikki neliöllisesti integroituvat funktiot ovat temperoituja distribuutioita. Kaikki funktiot $P(\mathbf{x})f(\mathbf{x})$, missä $P(\mathbf{x})$ on polynomi ja $f\in L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$, $p\geq 1$, ovat temperoituja distribuutioita.

Laskettaessa Fourier-muunnoksia on parasta tarkastella kompleksiarvoisia testifunktioita ja kompleksisia lineaarisia distribuutioita. Kun $T\in S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$, niin määritellään temperoidun distribuution $T$ Fourier-muunnos asettamalla

$$(\mathbf{F}T)(\psi):=T(\mathbf{F}\psi)$$

kaikille $\psi\in S(\mathbb{R}^{n})$. Meillä on

$$\mathbf{F}\frac{dT}{dx}=\mathsf{i}x\mathbf{F}T.$$

Fourier-muunnos on bijektio avaruudelta $S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ avaruudelle $S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$.

7.4 Konvoluutio

Määritelmä 7.4.1.

Olkoon $\psi\in\S(\mathbb{R}^{n})$. Sanomme, että $\psi$ on hitaasti kasvava, jos kaikki funktion $\psi$ derivaatat kasvavat korkeintaan yhtä nopeasti kuin polynomit.

Olkoon $T\in S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ ja olkoon $\psi:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$ hitaasti kasvava äärettömän monta kertaa derivoituva funktio joukossa $\mathbb{R}^{n}$. Nyt $\psi T\in S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ ja

$$\mathbf{F}(\psi T)=(\mathbf{F}\psi)*(\mathbf{F}T),$$

mikä on distribuutioiden $\mathbf{F}T$ ja $\mathbf{F}\psi$ (mahdollisesti funktio) konvoluutio.

Meillä on $\mathbf{F}1=\delta$, missä $1$ on vakiofunktio $f(\mathbf{x})=1$ ja $\delta$ on Diracin $\delta$-distribuutio. Kun $f\in\mathbb{C}^{\mathbb{R}^{n}}$, niin määritellään

$$\check{f}(\mathbf{x}):=f(-\mathbf{x}),\;\;\;\;\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n},$$

ja konvoluutio

$$\langle{f*T},{\varphi}\rangle:=\langle{T},{\check{f}*\varphi}\rangle,\;\;\;\;f,\varphi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}}).$$

On myös mahdollista määritellä kahden distribuution (avaruudella $\mathbb{R}^{n}$) konvoluutio, jos toinen niistä on kompaktikantajainen. Olkoot $S,T\in\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ ja olkoon $T$ kompaktikantajainen. Määritellää konvoluutio

$$(S*T)*\varphi:=S*(T*\varphi),\;\;\;\;\varphi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}}).$$

Määritellään

$$(\tau_{\mathbf{x}}\varphi)(\mathbf{y}):=\varphi(\mathbf{y}-\mathbf{x}),\;\;\;\;\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n}\;\text{ja}\;\varphi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$$

ja

$$\psi(\mathbf{x}):=\langle{T},{\tau_{-\mathbf{x}}\varphi}\rangle,\;\;\;\;\varphi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}}).$$

Vaihtoehtoinen määritelmä konvoluutiolle on

$$\langle{S*T},{\varphi}\rangle:=\langle{S},{\psi}\rangle.$$

Olkoot $f\in\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$ ja $K\subset\mathbb{R}^{n}$ kompakti. On olemassa jatkuva ja kompaktikantajainen funktio $F:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{R}$ ja multi-indeksi $\alpha\in\mathbb{N}^{n}$ siten, että $f=\partial^{\alpha}F$ on sileä ja kompaktikantajainen. Jos $\operatorname{supp}f$ sisältää vain yhden pisteen $x$, niin

$$f=\sum_{|{\alpha}|\leq m}a_{\alpha}\partial^{\alpha}(\tau_{x}\delta).$$

Tehtäviä:

1. Olkoot $a,c\in\mathbb{R}_{+}$ ja $\mathbf{b},\mathbf{d}\in\mathbb{R}^{n}$. Kun $T\in\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$, määritellään $\tau_{a,\mathbf{b}}T:=T(a\cdot-\mathbf{b})$. Osoita, että $\tau_{a,\mathbf{b}}(\tau_{c,\mathbf{d}}T)=\tau_{ac,c\mathbf{b}+\mathbf{d}}T$.

2. Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Määritellään $\delta:\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})\to\mathbb{R}$ (Diracin delta) asettamalla $\delta(\varphi):=\varphi(0)$ kaikille $\varphi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$. Osoita, että $\delta\in\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$.

Luku 8 Mittateoriaa

Tässä luvussa on käytetty lähteitä [6, 14, 22].

8.1 $\sigma$-algebra ja $\sigma$-rengas

Määritelmä 8.1.1.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko. Sanomme, että joukko $\mathcal{A}\subset 2^{X}$ on joukkoalgebra, jos seuraavat aksioomat ovat voimassa:

• $\emptyset\in\mathcal{A}$ ja $X\in\mathcal{A}$.

• Jos $E,F\in\mathcal{A}$, niin $E\cup F\in\mathcal{A}$.

• Jos $E\in\mathcal{A}$, niin $X\setminus E\in\mathcal{A}$.

Määritelmä 8.1.2.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $\mathcal{A}\subset 2^{X}$ joukkoalgebra. Sanomme, että $\mathcal{A}$ on $\sigma$-algebra, jos

$$\bigcup_{k=0}^{\infty}J_{k}\in\mathcal{A}$$

kaikille $\{J_{k}\;|\;k\in\mathbb{N}\}\subset\mathcal{A}$.

Määritelmä 8.1.3.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $\mathcal{R}\subset 2^{X}$. Sanomme, että $\mathcal{R}$ on rengas, jos

• $\cup_{k=1}^{n}A_{k}\in\mathcal{R}$ kaikille $A_{1},\ldots,A_{n}\in\mathcal{R}$, $n\in\mathbb{N}$.

• Jos $A,B\in\mathcal{R}$, niin $A\setminus B\in\mathcal{R}$.

Jos lisäksi

• $\cup_{k=0}^{\infty}A_{k}\in\mathcal{R}$ kaikille numeroituville kokoelmille $A_{k}\in\mathcal{R}$, $k\in\mathbb{N}$, niin sanomme, että $\mathcal{R}$ on $\sigma$-rengas.

Seuraavissa esimerkeissä $X$ oletetaan epätyhjäksi joukoksi.

Esimerkkejä:

1. $\mathcal{A}:=\{\emptyset,X\}$ on $\sigma$-algebra.

2. $2^{X}$ on $\sigma$-algebra.

3. Kaikki joukon $X$ äärelliset osajoukot muodostavat $\sigma$-algebran.

4. Kun $X$ on ääretön joukko, kaikki joukon $X$ korkeintaan numeroituvat osajoukot muodostavat $\sigma$-renkaan. Jos näiden joukkojen komplementit otetaan mukaan, niin saadaan $\sigma$-algebra.

5. Jos $\mathcal{B}\subset 2^{X}$, niin on olemassa yksikäsitteinen pienin joukkoalgebra $\mathcal{A}$ joka sisältää joukon $\mathcal{B}$.

8.2 Mitta

Määritelmä 8.2.1.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $\mathcal{R}\subset 2^{X}$ rengas. Sanomme, että funktio $\rho:\mathcal{R}\to\mathbb{R}_{*}$ on joukkofunktio. Määritellään, että

• $\rho$ on ei-negatiivinen, jos $\rho(E)\geq 0$ kaikilla $E\in\mathcal{R}$.

• $\rho$ on additiivinen, jos $\rho(\emptyset)=0$ ja $\rho(E\cup F)=\rho(E)+\rho(F)$ kaikille $E,F\in\mathcal{R}$, $E\cap F=\emptyset$.

• $\rho$ on täysin additiivinen, jos $\rho(\emptyset)=0$ ja

  $$\rho\left(\bigcup_{k=0}^{\infty}E_{k}\right)=\sum_{k=0}^{\infty}\rho(E_{k})$$

  aina, kun

  • $E_{k}\in\mathcal{R},\;k\in\mathbb{N}$.

  • $E_{i}\cap E_{j}=\emptyset$ kaikille $i,j\in\mathbb{N}$, $i\not=j$.

  • $\cup_{k=0}^{\infty}E_{k}\in\mathcal{R}$.

Huomautus 8.2.2.

Täysin additiivisuudesta seuraa additiivisuus, koska $\rho(\emptyset)$ = 0.

Määritelmä 8.2.3.

Olkoon $E$ joukko ja $(E_{k})_{k=0}^{\infty}\subset E$. Sanomme, että $(E_{k})_{k=0}^{\infty}$ on kasvava, jos $E_{k}\subset E_{l}$ kaikille $k,l\in\mathbb{N},\;k<l$. Sanomme, että $(E_{k})_{k=0}^{\infty}$ on vähenevä, jos $E_{k}\subset E_{l}$ kaikille $k,l\in\mathbb{N},\;k>l$.

Lause 8.2.4.

[6, lause 5.2] Olkoon $\rho$ additiivinen joukkofunktio joukkorenkaassa $\mathcal{R}$. Jos $\rho$ on täysin additiivinen, niin

$$\rho(E)=\lim_{k\to\infty}\rho(E_{k})$$

aina kun $(E_{k})_{k=0}^{\infty}$ on kasvava jono renkaan $\mathcal{R}$ alkioita siten, että

$$E=\bigcup_{k=0}^{\infty}E_{k}\in\mathcal{R}.$$

Kääntäen, jos

$$\rho(E)=\lim_{k\to\infty}\rho(E_{k})$$

kaikille tällaisille jonoille $(E_{k})_{k=0}^{\infty}$, niin $\rho$ on täysin additiivinen.

Todistus.

[6, lause 5.2] Oletetaan ensin, että $\rho$ on täysin additiivinen. Määritellään $F_{0}:=E_{0}$ ja $F_{k}=E_{k}\setminus E_{k-1}$ kun $k\in\mathbb{Z}_{+}$. Nyt

$$E_{n}:=\sum_{k=0}^{n}F_{k}$$

ja joukot $F_{k}$ ovat erillisiä. Additiivisuuden nojalla

$$\rho(E_{n})=\bigcup_{k=0}^{n}\rho(F_{k}).$$

Edelleen

$$E=\bigcup_{k=0}^{\infty}F_{k}$$

ja täysin additiivisuudesta seuraa

$$\rho(E)=\sum_{k=0}^{\infty}F_{k}=\lim_{n\to\infty}\sum_{k=0}^{n}\rho(F_{k})=\lim_{n\to\infty}E_{n}.$$

Oletetaan sitten, että $(F_{n})$ on erillinen jono renkaan $\mathcal{R}$ alkioita ja $\cup_{n=0}^{\infty}F_{n}\in\mathcal{R}$. Määritellään

$$E_{n}:=\bigcup_{k=0}^{n}F_{k},\;\;\;\;n\in\mathbb{N}.$$

Nyt $(E_{n})$ on kasvava jono renkaan $\mathcal{R}$ alkioita ja

$$F:=\bigcup_{n=0}^{\infty}E_{n}\in\mathcal{R}.$$

Oletuksen nojalla $\rho(F)=\lim_{n\to\infty}\rho(E_{n})$ ja

$$\rho(E_{n})=\sum_{k=0}^{n}\rho(F_{k})$$

kaikille $n\in\mathbb{N}$. Täten

$$\rho(F)=\sum_{k=0}^{\infty}\rho(F_{k}).$$

∎

Seurauslause 8.2.5.

[6, seurauslause 5.3] Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $\mathcal{A}\subset 2^{X}$ joukkoalgebra. Olkoon $\rho:\mathcal{A}\to\mathbb{R}_{*}$ additiivinen joukkofunktio, jolle $\rho(X)<+\infty$. Jos $\rho$ on täysin additiivinen, niin

$$\rho(E)=\lim_{k\to\infty}\rho(E_{k})$$

aina, kun $(E_{k})_{k=0}^{\infty}$ on vähenevä ja

$$\bigcap_{k=0}^{\infty}E_{k}\in\mathcal{A}.$$

Kääntäen, jos

$$\lim_{k\to\infty}\rho(E_{k})=\rho(E)$$

kaikille tällaisille jonoille $(E_{k})_{k=0}^{\infty}$, niin $\rho$ on täysin additiivinen.

Määritelmä 8.2.6.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $\mathcal{R}\subset 2^{X}$ $\sigma$-rengas. Sanomme, että joukkofunktio $\rho:\mathcal{R}\to\mathbb{R}_{*}$ on mitta, jos $\rho$ on ei-negatiivinen ja täysin additiivinen.

Kun mittoja käytetään integraalien kanssa työskentelyyn, niin $\sigma$-rengas $\mathcal{R}$ oletetaan $\sigma$-algebraksi. Jos integrointi määriteltäisiin $\sigma$-renkaassa, joka ei ole $\sigma$-algebra, niin nollasta eroavat vakiofunktiot eivät olisi mitallisia. Oletus, että $\mathcal{R}$ on $\sigma$-algebra, ei vähennä tulosten yleisyyttä: on olemassa kanoninen tapa laajentaa mitta $\sigma$-renkaasta pienimmälle $\sigma$-algebralle, joka sisältää ko. $\sigma$-renkaan.

Todennäköisyyskenttä määritellään mitta-avaruutena [26] $(\Omega,F,P)$, missä $\Omega$ on otosavaruus, $\sigma$-rengas $F\subset 2^{\Omega}$ on tapahtuma-avaruus ja $P:F\to[{0},{1}]$ on todennäköisyysmitta. Todennäköisyysmitan on täytettävä ehto $P(\Omega)=1$.

8.3 Borelin joukot

Olkoon $X$ metrinen avaruus. Kun $T\subset 2^{X}$, määritellään

• $T_{\sigma}$: kaikki joukon $T$ alkioiden korkeintaan numeroituvat unionit

• $T_{\delta}$: kaikki joukon $T$ alkioiden korkeintaan numeroituvat leikkaukset

• $T_{\delta\sigma}:=(T_{\delta})_{\sigma}$

Nyt määritellään transfiniittisella induktiolla jono $G^{m}$, missä $m$ on ordinaaliluku, seuraavasti:

• Olkoon $G^{0}$ kaikkien avaruuden $X$ avointen joukkojen joukko.

• Jos $i$ ei ole rajaordinaali, niin ordinaalilla $i$ on välittömästi edeltävä ordinaali $i-1$. Asetetaan

  $$G^{i}:=(G^{i-1})_{\delta\sigma}.$$

• Jos $i$ on rajaordinaali, asetetaan

  $$G^{i}:=\bigcup_{j<i}G^{j}.$$

Nyt Borelin algebra määritellään joukoksi $G^{\omega_{1}}$, missä $\omega_{1}$ on ensimmäinen ylinumeroituva ordinaaliluku. Siis Borelin algebra voidaan generoida avointen joukkojen joukolta iteroimalla operaatiota $G\mapsto G_{\delta\sigma}$ ensimmäiseen ylinumeroituvaan ordinaalilukuun asti. Borelin algebran alkioita sanotaan Borelin joukoiksi.

Esimerkkejä:

1. Borelin algebra reaalilukujen joukossa on pienin $\sigma$-algebra, joka sisältää kaikki reaalilukuvälit.

Määritelmä 8.3.1.

Jos $X$ on epätyhjä joukko ja $\mathcal{A}$ on $\sigma$-algebra joukossa $X$, niin sanomme paria $(X,\mathcal{A})$ mitalliseksi avaruudeksi.

Määritelmä 8.3.2.

Olkoon $E$ metrinen avaruus ja $B$ sen Borelin joukkojen joukko. Sanomme paria $(E,B)$ Borelin avaruudeksi.

Määritelmä 8.3.3.

Sanomme täydellistä, separoituvaa ja metrisoituvaa topologista avaruutta puolalaiseksi avaruudeksi.

Lause 8.3.4.

Olkoon $X$ puolalainen avaruus. Tällöin $X$ on Borelin avaruutena isomorfinen jollekin seuraavista:

• $\mathbb{R}$

• $\mathbb{Z}$ tai

• äärelliseen avaruuteen.

Määritelmä 8.3.5.

Kutsumme puolalaiseen avaruuteen liittyvää Borelin avaruutta standardiksi Borelin avaruudeksi.

8.4 Mitalliset funktiot ja Lebesguen integraali

Määritelmä 8.4.1.

Olkoot $(X,\Sigma)$ ja $(Y,T)$ mitallisia avaruuksia. Sanomme, että funktio $f:X\to Y$ on mitallinen, jos ${f}^{-1}[E]\in\Sigma$ jokaiselle $E\in T$.

Mitallisuus riippuu $\sigma$-algebroista $\Sigma$ ja $T$. Jos $(X,\Sigma)$ ja $(Y,T)$ ovat Borelin avaruuksia, mitallista funktiota $f:X\to Y$ kutsutaan myös Borelin funktioksi tai Borel-mitalliseksi funktioksi.

Lebesgue-mitallinen funktio on funktio $f:(\mathbb{R},\mathcal{L})\to(\mathbb{C},\mathcal{B}_{\mathbb{C}})$, missä $\mathcal{L}$ on Lebesgue-mitallisten joukkojen muodostama $\sigma$-algebra ja $\mathcal{B}_{\mathbb{C}}$ on kompleksilukujen $\mathbb{C}$ Borelin algebra. Lebesgue-mitalliset funktiot ovat kiinnostavia analyysissä, koska niitä voidaan integroida. Tapauksessa $f:X\to\mathbb{R}$ funktio $f$ on Lebesgue-mitallinen, jos ja vain jos joukko $\{f>\alpha\}$ on mitallinen kaikille $\alpha\in\mathbb{R}$. Tämä on yhtäpitävää sen kanssa, että jokin joukoista $\{f\geq\alpha\}$, $\{f<\alpha\}$ tai $\{f\leq\alpha\}$ on mitallinen kaikilla $\alpha\in\mathbb{R}$. Jatkuvat funktiot, monotoniset funktiot, porrasfunktiot ja Riemann-integroituvat funktiot ovat kaikki Lebesgue-mitallisia. Funktio $f:X\to\mathbb{C}$ on mitallinen, jos ja vain jos $\operatorname{Re}f$ ja $\operatorname{Im}f$ ovat mitallisia.

Määritelmä 8.4.2.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $E\subset X$. Määritellään joukon $E$ karakteristinen funktio asettamalla

$$\chi_{E}(x):=\left\{\begin{array}[]{rr}1;&x\in E\\ 0;&x\not\in E\end{array}\right.$$

Määritelmä 8.4.3.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko. Sanomme funktiota $s:X\to\mathbb{R}_{*}$ yksinkertaiseksi funktioksi, jos $s[X]\subset\mathbb{R}$ on äärellinen.

Jokaisella yksinkertaisella funktiolla $s$ on kanoninen kehitelmä

$$s=\sum_{k=1}^{n}c_{k}\chi_{E_{k}},$$

missä reaaliluvut $c_{k},\;k=1,\ldots,n$ ovat keskenään erisuuria ja joukot $E_{k},\;k=1,\ldots,n$ ovat epätyhjiä ja erillisiä. Itse asiassa $s[X]=\{c_{k}\;|\;k=1,\ldots,n\}$ ja $E_{k}$ on se joukko, jossa $s$ saa arvon $c_{k}$. Olkoon $V:=\left]c,+\infty\right]$. Joukko ${s}^{-1}[V]$ on unioni joukoista $E_{k}$, joille $c<c_{k}$, mistä seuraa, että $s$ on mitallinen funktio, jos ja vain jos kaikki joukot $E_{k}$ kanonisessa kehitelmässä ovat mitallisia.

Seuraavassa $(X,\mathcal{A})$ on mitallinen avaruus ja $\mu:\mathcal{A}\to\mathbb{R}_{*}$ mitta. Olkoon $s$ yksinkertainen funktio ja $s(x)\geq 0$ kaikilla $x\in X$. Olkoon $E$ mitallinen joukko ja

$$s=\sum_{k=1}^{n}c_{k}\chi_{A_{k}}$$

funktion $s$ kanoninen kehitelmä. Määritellään

$$\mathcal{I}_{E}(s):=\sum_{k=1}^{n}c_{k}\mu(A_{k}\cap E).$$

Kun $f:X\to\mathbb{R}$ ja $g:X\to\mathbb{R}$ ovat funktioita, niin merkitään $f\leq g$, jos ja vain jos $f(x)\leq g(x)$ kaikilla $x\in X$. Määritellään vastaavasti $f\geq g$.

Määritelmä 8.4.4.

Kun $f:E\to\mathbb{R}$ on mitallinen funktio, $0\leq f$ ja $E\subset X$ on mitallinen joukko, määritellään funktion $f$ Lebesguen integraali joukossa $E$ mitan $\mu$ suhteen asettamalla

$$\int_{E}fd\mu = \int_{E}f(x)d\mu(x)$$

$$:= \sup\{\mathcal{I}_{E}(s)\;|\;s\;\textrm{on yksinkertainen funktio ja}\;0\leq s\leq f\}\in\mathbb{R}_{*}.$$

Yleiselle mitalliselle funktiolle $f:E\to\mathbb{R}$, joka ei välttämättä ole ei-negatiivinen, integraali voidaan tai ei voida määritellä. Kirjoitetaan $f=f^{+}-f^{-}$, missä $f^{+}\geq 0$ ja $f^{-}\geq 0$. Funktiot $f^{+}$ ja $f^{-}$ ovat mitallisia, joten $\int_{E}f^{+}d\mu$ ja $\int_{E}f^{-}d\mu$ ovat hyvin määriteltyjä joukon $\mathbb{R}_{*}$ alkioita. Jos $\int_{E}f^{+}d\mu$ ja $\int_{E}f^{-}d\mu$ eivät ole molemmat äärettömiä, määritellään

$$\int_{E}fd\mu=\int_{E}f(x)d\mu(x):=\int_{E}f^{+}d\mu-\int_{E}f^{-}d\mu.$$

Tämä määrittely on yhteensopiva erikoistapauksen $f\geq 0$ kanssa, koska sellaiselle $f$ on $f^{-}=0$ ja siten $\int_{E}f^{-}d\mu=0$. Sanomme, että $f:E\to\mathbb{R}$ on integroituva, jos $\int_{E}f^{+}d\mu$ ja $\int_{E}f^{-}d\mu$ ovat molemmat äärellisiä.

Määritelmä 8.4.5.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$, $E$ Borelin avaruus ja $f:E\to\mathbb{R}$ Borel-mitallinen funktio. Määritellään

$$\operatorname{ess\;sup}_{x\in E}f(x):=\inf\{r\in\mathbb{R}\;|\;\mu(\{f(x)\;|\;f(x)>r\})=0\}$$

ja

$$\operatorname{ess\;inf}_{x\in E}f(x):=\sup\{r\in\mathbb{R}\;|\;\mu(\{f(x)\;|\;f(x)<r\})=0\}.$$

Määritelmä 8.4.6.

Olkoon $(X,\mathcal{A})$ mitallinen avaruus ja $\mu:\mathcal{A}\to\mathbb{R}_{*}$ mitta. Olkoon $P(x)$, $x\in X$, predikaatti. Sanomme, että $P(x)$ on tosi melkein kaikkialla, jos

$$\mu(\{x\in X\;|\;\lnot P(x)\})=0.$$

Tehtäviä:

1. Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $\mathcal{R}\subset 2^{X}$ joukkorengas. Olkoon $\rho:\mathcal{R}\to\mathbb{R}_{*}$ täysin additiivinen joukkofunktio. Osoita, että $\rho$ on additiivinen.

2. Olkoon $\mathcal{A}:=2^{\mathbb{N}}$ ja

   $$\mu(A)=\#A,\;\;\;\;A\in\mathcal{A}.$$

   Osoita, että $\mu$ on mitta.

Luku 9 Yleisiä funktioavaruuksia

9.1 Tarvittavia määritelmiä

Määritelmä 9.1.1.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$ funktio. Kun $m\in\mathbb{Z}_{+}$, $m\geq 2$, määritellään differenssit

$$(\Delta_{\mathbf{h}}f)(x) := (\Delta^{1}_{\mathbf{h}}f)(\mathbf{x}):=f(\mathbf{x}+\mathbf{h})-f(\mathbf{x})$$

$$(\Delta^{m}_{\mathbf{h}}f)(\mathbf{x}) := (\Delta_{\mathbf{h}}(\Delta^{m-1}_{\mathbf{h}}f))(\mathbf{x})$$

kaikille $\mathbf{h},\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}$. Jos $f$ on Borel-mitallinen, määritellään jatkuvuusmoduuli

$$\omega^{m}_{p}({f},{t}):=\sup\{\|{\Delta^{m}_{\mathbf{h}}f}\|_{p}\;|\;\mathbf{h}\in\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{t})\}.$$

Määritellään edelleen

$$\omega({f},{t}):=\omega^{1}_{\infty}({f},{t}),\;\;\;\;t\in\mathbb{R}_{0}.$$

Merkitsemme jatkuvaa Fourier-muunnosta $\mathbf{F}$ ja Fourier-käänteismuunnosta $\mathbf{F}^{-1}$. Ks. luku 7.1.

9.2 $L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $\operatorname{bor}(\mathbb{R}^{n},\mathbb{C})$ kaikkien Borel-mitallisten funktioiden $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$ joukko. Määritellään ekvivalenssirelaatio $\sim$ joukossa $\operatorname{bor}(\mathbb{R}^{n},\mathbb{C})$ asettamalla

$$f\sim g\iff\mu(\{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}\;|\;f(\mathbf{x})\not=g(\mathbf{x})\})=0.$$

Kun $p\in[1,\infty[$, määritellään

$$\|{C}\|_{p}:=\|{f}\|_{p}:=\left(\int_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}|{f(\mathbf{x})}|^{p}d\mu\right)^{\frac{1}{p}},$$ (9.1)

missä $C\in\operatorname{bor}(\mathbb{R}^{n},\mathbb{C})/\sim$ ja $f\in C$. Kun $p=\infty$, määritellään

$$\|{C}\|_{\infty}:=\|{f}\|_{\infty}:=\operatorname{ess\;sup}_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}|{f(\mathbf{x})}|$$ (9.2)

missä $C\in\operatorname{bor}(\mathbb{R}^{n},\mathbb{C})/\sim$ ja $f\in C$.

Huomautus 9.2.1.

Kaavojen (9.1) ja (9.2) arvo ei riipu funktion $f\in C$ valinnasta.

Kun $p\in[1,\infty]$, määritellään Banachin avaruus

$$L^{p}({\mathbb{R}^{n}}):=\{C\in\operatorname{bor}(\mathbb{R}^{n},\mathbb{C})/\sim\;|\;\|{C}\|_{p}<\infty\}$$

Joukko $L^{2}({\mathbb{R}^{n}})$ on myös Hilbertin avaruus, kun sisätulo määritellään

$$\langle{C},{D}\rangle:=\int_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}f(\mathbf{x})^{*}g(\mathbf{x})d\mu$$

missä $C,D\in L^{2}({\mathbb{R}^{n}})$, $f\in C$ ja $g\in D$.

Esimerkkejä:

1. Vakiofunktio $f(\mathbf{x})=c\in\mathbb{C}$, $\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}$, kuuluu avaruuteen $L^{\infty}({\mathbb{R}^{n}})$.

2. Jokainen jatkuva ja kompaktikantajainen funktio kuuluu kaikkiin avaruuksiin $L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$, $p\in[{1},{\infty}]$.

3. Kohdan 1 vakiofunktio ei kuulu mihinkään avaruuteen $L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$, $p<\infty$.

9.3 $C_{b}({T})$

Määritelmä 9.3.1.

Olkoon $X$ epätyhjä joukko ja $f:X\to\mathbb{C}$ funktio. Sanomme, että f on rajoitettu, jos on olemassa luku $M\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että $|{f(x)}|\leq M$ kaikilla $x\in X$.

Määritelmä 9.3.2.

Olkoon $T$ topologinen avaruus. Määritellään Banachin avaruus

$$C_{b}({T}):=\{f\;|\;f\;\textrm{on jatkuva ja rajoitettu funktio avaruudelta}\;T\;\textrm{joukolle}\;\mathbb{C}\}$$

normilla

$$\|{{f}\;|\;{C_{b}({T})}}\|:=\sup_{x\in T}|{f(x)}|.$$

9.4 $C_{0}({T})$

Ks. myös [7].

Määritelmä 9.4.1.

Olkoon $T$ lokaalisti kompakti Hausdorffin avaruus. Sanomme, että funktio $f:T\to\mathbb{C}$ häviää äärettömyydessä, jos joukko $\{t\in T\;|\;|{f(t)}|\geq\varepsilon\}$ on kompakti jokaiselle $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. Määritellään Banachin avaruus

$$C_{0}({T}):=\{f:T\to\mathbb{C}\;|\;f\;\textrm{häviää äärettömyydessä}\}$$

normilla

$$\|{{f}\;|\;{C_{0}({T})}}\|:=\sup_{x\in T}|{f(x)}|.$$

9.5 $C_{\textrm{u}}({E})$

Määritelmä 9.5.1.

Olkoon $(E,d)$ metrinen avaruus ja $f:E\to\mathbb{C}$ funktio. Sanomme, että $f$ on tasaisesti jatkuva, jos

$$\forall\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}:\exists\delta\in\mathbb{R}_{+}:\forall x,y\in E:\left(d(x,y)<\delta\implies|{f(x)-f(y)}|<\varepsilon\right).$$

Määritelmä 9.5.2.

Olkoon $E$ metrinen avaruus. Määritellään Banachin avaruus

$$C_{\textrm{u}}({E}):=\{f:E\to\mathbb{C}\;|\;f\;\textrm{on rajoitettu ja tasaisesti jatkuva}\}$$

normilla

$$\|{{f}\;|\;{C_{\textrm{u}}({E})}}\|:=\sup_{x\in E}|{f(x)}|.$$

9.6 $C_{\textrm{com}}({T})$

Olkoon $T$ lokaalisti kompakti Hausdorffin avaruus. Määritellään

$$C_{\textrm{com}}({T}):=\{f\in C_{b}({T})\;|\;\operatorname{supp}f\;\textrm{on kompakti}\}$$

normilla

$$\|{{f}\;|\;{C_{\textrm{com}}({T})}}\|:=\sup_{x\in T}|{f(x)}|.$$

$C_{\textrm{com}}({T})$ ei ole täydellinen ja se on tiheä avaruudessa $C_{0}({T})$ [3].

9.7 $C^{m}(\mathbb{R}^{n})$

Tässä $m\in\mathbb{N}$. Ks. [10, luku 2.2.2].

$$C^{m}(\mathbb{R}^{n}):=\{f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}\;|\;\partial^{\alpha}f\in C_{\textrm{u}}({\mathbb{R}^{n}})\;\textrm{kaikille}\;|{\alpha}|\leq m\}$$

$$\|{{f}\;|\;{C^{m}(\mathbb{R}^{n})}}\|:=\sum_{|{\alpha}|\leq m}\|{{\partial^{\alpha}f}\;|\;{L^{\infty}({\mathbb{R}^{n}})}}\|,\;\;\;\;f\in C^{m}(\mathbb{R}^{n})$$

Huomautus 9.7.1.

$C^{0}(\mathbb{R}^{n})=_{\textrm{tvs}}C_{u}(\mathbb{R}^{n})$.

9.8 Hölderin avaruus $C^{s}({\mathbb{R}^{n}})$

Ks. [10, luku 2.2.2]. Tässä $s>0$ ja $s\not\in\mathbb{Z}$. Asetetaan

$$s=[s]+\{s\},$$

missä $[s]\in\mathbb{Z}$ ja $0\leq\{s\}<1$ ja määritellään Hölderin avaruus

$$C^{s}({\mathbb{R}^{n}}):=\left\{f\in C^{[s]}(\mathbb{R}^{n})\;\Big{|}\;\|{{f}\;|\;{C^{s}({\mathbb{R}^{n}})}}\|<\infty\right\},$$

missä normi määritellään

$$\|{{f}\;|\;{C^{s}({\mathbb{R}^{n}})}}\|:=\|{{f}\;|\;{C^{[s]}(\mathbb{R}^{n})}}\|+\sum_{|{\alpha}|=[s]}\sup\left\{\frac{|{(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{x})-(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{y})}|}{\|{\mathbf{x}-\mathbf{y}}\|^{\{s\}}}\;\Big{|}\;\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n},x\not=y\right\}.$$

9.9 Zygmundin avaruus $\mathcal{Z}^{s}({\mathbb{R}^{n}})$

Ks. [10, luku 2.2.2]. Tässä $s>0$. Asetetaan

$$s=[s]^{-}+\{s\}^{+},$$

missä $[s]^{-}\in\mathbb{Z}$ ja $0<\{s\}^{+}\leq 1$ ja määritellään Zygmundin avaruus

$$\mathcal{Z}^{s}({\mathbb{R}^{n}}):=\left\{f\in C^{[s]^{-}}(\mathbb{R}^{n})\;\Big{|}\;\|{{f}\;|\;{\mathcal{Z}^{s}({\mathbb{R}^{n}})}}\|<\infty\right\},$$

missä normi määritellään

$$\|{{f}\;|\;{\mathcal{Z}^{s}({\mathbb{R}^{n}})}}\|:= \|{{f}\;|\;{C^{[s]^{-}}(\mathbb{R}^{n})}}\|$$

$$+\sum_{|{\alpha}|=[s]^{-}}\sup\left\{\|{\mathbf{h}}\|^{-\{s\}^{+}}\|{{\Delta^{2}_{\mathbf{h}}\partial^{\alpha}f}\;|\;{C_{\textrm{u}}({\mathbb{R}^{n}})}}\|\;\Big{|}\;\mathbf{h}\in\mathbb{R}^{n}\setminus\{0\}\right\}.$$

Huomautus 9.9.1.

Kun $s\not\in\mathbb{Z}$, niin $\mathcal{Z}^{s}({\mathbb{R}^{n}})=_{\textrm{tvs}}C^{s}({\mathbb{R}^{n}})$ [12, huomautus 2.2.2/3].

9.10 Sobolevin avaruus $W^{m}_{p}({\mathbb{R}^{n}})$

Ks. [10, luku 2.2.2]. Kun $1<p<\infty$ ja $m\in\mathbb{Z}_{+}$, määritellään Sobolevin avaruus

$$W^{m}_{p}({\mathbb{R}^{n}}):=\left\{f\in L^{p}({\mathbb{R}^{n}})\;|\;\|{{f}\;|\;{W^{m}_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|<\infty\right\},$$

missä normi määritellään

$$\|{{f}\;|\;{W^{m}_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|:=\sum_{|{\alpha}|\leq m}\|{{\partial^{\alpha}f}\;|\;{L^{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|.$$

Asetetaan lisäksi $W^{0}_{p}({\mathbb{R}^{n}}):=L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$. Tässä derivaatta $\partial^{\alpha}f$ on distribuutioderivaatta.

9.11 Slobodeckij’n avaruus $W^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})$

Ks. [10, luku 2.2.2]. Kun $1\leq p<\infty$ ja $s>0$, $s\not\in\mathbb{Z}$, määritellään Slobodeckij’n avaruus

$$W^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}}):=\left\{f\in W^{[s]}_{p}({\mathbb{R}^{n}})\;|\;\|{{f}\;|\;{W^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|<\infty\right\},$$

missä normi määritellään

$$\|{{f}\;|\;{W^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|:= \|{{f}\;|\;{W^{[s]}_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|$$

$$+\sum_{|{\alpha}|=[s]}\left(\int_{(\mathbf{x},\mathbf{y})\in\mathbb{R}^{n}\times\mathbb{R}^{n}}\frac{|{(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{x})-(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{y})}|^{p}}{\|{\mathbf{x}-\mathbf{y}}\|^{n+\{s\}p}}d\mu\right)^{\frac{1}{p}}.$$

Tässä derivaatta $\partial^{\alpha}f$ on distribuutioderivaatta.

9.12 Bessel-potentiaaliavaruus $H^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})$

Ks. [10, luku 2.2.2]. Kun $s\in\mathbb{R}$ ja $1<p<\infty$ määritellään Bessel-potentiaaliavaruus

$$H^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}}):=\{f\in S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})\;|\;\|{{f}\;|\;{H^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|<\infty\}$$

missä normi määritellään

$$\|{{f}\;|\;{H^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|:=\|{{\mathbf{F}^{-1}\left(1+\|{\mathbf{x}}\|^{2}\right)^{s/2}\mathbf{F}f}\;|\;{L^{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|.$$

9.13 Paikallinen Hardyn avaruus $h_{p}({\mathbb{R}^{n}})$

Ks. [10, luku 2.2.2]. Olkoon $0<p<\infty$ ja $\varphi$ testifunktio, jolle $\varphi(0)=1$. Määritellään $\varphi_{t}(x):=\varphi(tx)$ kaikille $x\in\mathbb{R}^{n}$ ja $t>0$. Määritellään paikallinen Hardyn avaruus asettamalla

$$h_{p}({\mathbb{R}^{n}}):=\left\{f\in S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})\;|\;\|{{f}\;|\;{h_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}<\infty\right\}$$

missä normi määritellään

$$\|{{f}\;|\;{h_{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}:=\left\|{{\sup_{0<t<1}|{\mathbf{F}^{-1}\varphi_{t}\mathbf{F}f}|}\;\Big{|}\;{L^{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\right\|.$$

9.14 $\mathrm{bmo}({\mathbb{R}^{n}})$

Ks. [10, luku 2.2.2].

Määritelmä 9.14.1.

Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Olkoot $a_{k},b_{k}\in\mathbb{R}$, $a_{k}<b_{k}$, $k=1,\ldots,n$. Sanomme joukkoa

$$Q:=\{(x_{1},\ldots,x_{n})\in\mathbb{R}^{n}\;|\;a_{k}\leq x_{k}\leq b_{k},k=1,\ldots,n\}$$

kuutioksi. Määritellään lisäksi

$$|{Q}|:=\prod_{k=1}^{n}(b_{k}-a_{k}).$$

Jos $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$ on Lebesgue-integroituva funktio ja $Q$ on kuutio avaruudessa $\mathbb{R}^{n}$, niin asetetaan

$$f_{Q}:=\frac{1}{|{Q}|}\int_{\mathbf{x}\in Q}f(\mathbf{x})d\mu.$$

Määritellään

$$\mathrm{bmo}({\mathbb{R}^{n}}):=\left\{f\;|\;f\;\textrm{on paikallisesti Lebesgue-integroituva joukossa}\;\mathbb{R}^{n},\|{{f}\;|\;{\mathrm{bmo}({\mathbb{R}^{n}})}}\|<\infty\right\},$$

missä normi määritellään

$$\|{{f}\;|\;{\mathrm{bmo}({\mathbb{R}^{n}})}}\|:=\sup_{|{Q}|\leq 1}\left(\frac{1}{|{Q}|}\int_{\mathbf{x}\in Q}|{f(\mathbf{x})-f_{Q}}|d\mu\right)+\sup_{|{Q}|>1}\left(\frac{1}{|{Q}|}\int_{\mathbf{x}\in Q}|{f(\mathbf{x})}|d\mu\right).$$

9.15 Besovin ja Triebel-Lizorkinin avaruudet

Määritelmä 9.15.1.

[10, luku 1.2.2] Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $p,q\in]{0},{\infty}]$. Olkoon $(f_{k})_{k=0}^{\infty}$ jono Borel-mitallisia funktioita $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$. Määritellään

$$\|{f_{k}\;|\;L^{p}(l^{q})}\|:=\big{\|}{\|{f_{k}(\cdot)|l^{q}}\|\big{|}L^{p}}\big{\|}=\left(\int_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}\left(\sum_{k=0}^{\infty}|{f_{k}(\mathbf{x})}|^{q}\right)^{p/q}d\mu\right)^{1/p}$$

ja

$$\|{f_{k}\;|\;l^{q}(L^{p})}\|:=\big{\|}{\|{f_{k}(\cdot)|L^{p}}\|\big{|}l^{q}}\big{\|}=\left(\sum_{k=0}^{\infty}\left(\int_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}|{f_{k}(\mathbf{x})}|^{p}d\mu\right)^{q/p}\right)^{1/q}$$

Huomautus 9.15.2.

Yllä oleviin integraalikaavoihin tulee muutoksia, jos $p=\infty$ tai $q=\infty$.

Määritelmä 9.15.3.

[10, luku 1.2.2] Olkoon $A$ (reaalinen tai kompleksinen) vektoriavaruus. Funktiota $\|{{\cdot}\;|\;{A}}\|$ sanotaan kvasinormiksi, jos se toteuttaa tavalliset normin aksioomat (N1), (N2) ja (N3) lukuunottamatta kolmioepäyhtälöä (N4), joka korvataan aksioomalla

$$\|{{a_{1}+a_{2}}\;|\;{A}}\|\leq c(\|{{a_{1}}\;|\;{A}}\|+\|{{a_{2}}\;|\;{A}}\|)$$

jollekin vakiolle $c\in\mathbb{R}_{+}$, joka ei riipu vektoreista $a_{1}$ ja $a_{2}$.

Määritelmä 9.15.4.

[10, luku 2.3.1]. Olkoon $\Phi(\mathbb{R}^{n})$ kaikkien sellaisten systeemien $\varphi:=(\varphi_{j})_{j=0}^{\infty}\subset S(\mathbb{R}^{n})$ joukko, joille

• $\operatorname{supp}\varphi_{0}\subset\{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}\;|\;\|{\mathbf{x}}\|\leq 2\}$.

• $\operatorname{supp}\varphi_{j}\subset\{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}\;|\;2^{j-1}\leq\|{\mathbf{x}}\|\leq 2^{j+1}\},\;\;\;\;j\in\mathbb{Z}_{+}$.

Määritelmä 9.15.5.

[10, luku 2.3.1]. Olkoon $s\in\mathbb{R}$ ja $0<q\leq\infty$. Olkoon $\varphi:=(\varphi_{j})_{j=0}^{\infty}\in\Phi(\mathbb{R}^{n})$.

• Jos $0<p\leq\infty$, niin määritellään Besovin avaruus

  $$B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}}):=\{f\in S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})\;|\;\|{{f}\;|\;{B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}<\infty\}$$

  missä

  $$\|{{f}\;|\;{B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}:=\|{{2^{sj}\mathbf{F}^{-1}\varphi_{j}\mathbf{F}{}f}\;|\;{l^{q}(L^{p}(\mathbb{R}^{n}))}}\|.$$

• Jos $0<p<\infty$, niin määritellään Triebel-Lizorkinin avaruus

  $$F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}}):=\{f\in S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})\;|\;\|{{f}\;|\;{F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}<\infty\}$$

  missä

  $$\|{{f}\;|\;{F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}:=\|{{2^{sj}\mathbf{F}^{-1}\varphi_{j}\mathbf{F}{}f}\;|\;{L^{p}(\mathbb{R}^{n},l^{q})}}\|.$$

Huomautus 9.15.6.

$\mathbf{F}^{-1}\varphi_{j}\mathbf{F}f=\mathbf{F}^{-1}(\varphi_{j}\mathbf{F}f)$ on analyyttinen funktio avaruudessa $\mathbb{R}^{n}$. Kvasinormit $\|{{f}\;|\;{B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}$ ja $\|{{f}\;|\;{F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})}}\|^{\varphi}$ riippuvat tietysti valitusta systeemistä $\varphi\in\Phi(\mathbb{R}^{n})$, mutta ne ovat kaikki ekvivalentteja kvasinormeja kvasinormiavaruuksissa $B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})$ ja $F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})$. Jos $p,q\in[1,\infty]$, niin $B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})$ Banachin avaruus. Jos $p\in[1,\infty[$ ja $q\in[1,\infty]$, niin $F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})$ on Banachin avaruus [12, theorem 2.3.3].

Jos $A_{1}$ ja $A_{2}$ ovat kvasinormiavaruuksia, niin $A_{1}\subset_{\textrm{c}}A_{2}$ tarkoittaa, että avaruus $A_{1}$ on jatkuvasti upotettu avaruuteen $A_{2}$, ts. on olemassa vakio $t\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että $\|{{a}\;|\;{A_{1}}}\|\leq t\|{{a}\;|\;{A_{2}}}\|$ kaikille $a\in A_{1}$ [10, luku 2.3.2].

Lause 9.15.7.

[12, lause 2.3.2/2]

• Olkoon $0<q_{0}\leq q_{1}\leq\infty$, $0<p\leq\infty$ ja $s\in\mathbb{R}$. Tällöin

  $$B^{s}_{p,q_{0}}({\mathbb{R}^{n}})\subset_{\textrm{c}}B^{s}_{p,q_{1}}({\mathbb{R}^{n}}).$$

• Olkoon $0<q_{0}\leq\infty$, $0<q_{1}\leq\infty$, $0<p\leq\infty$, $s\in\mathbb{R}$ ja $\varepsilon>0$. Tällöin

  $$B^{s+\varepsilon}_{p,q_{0}}({\mathbb{R}^{n}})\subset_{\textrm{c}}B^{s}_{p,q_{1}}({\mathbb{R}^{n}}).$$

• Olkoon $0<q\leq\infty$, $0<p<\infty$ ja $s\in\mathbb{R}$. Tällöin

  $$B^{s}_{p,\min\{p,q\}}({\mathbb{R}^{n}})\subset_{\textrm{c}}F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})\subset_{\textrm{c}}B^{s}_{p,\max\{p,q\}}({\mathbb{R}^{n}}).$$

Lause 9.15.8.

[12, lause 2.3.3] Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Kun $p,q\in]{0},{\infty}],s\in\mathbb{R}$ niin meillä on voimassa jatkuvat upotukset

$$S(\mathbb{R}^{n})\subset_{\textrm{c}}B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})\subset_{\textrm{c}}S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}}).$$

Kun $p,q\in]{0},{\infty}[,s\in\mathbb{R}$ niin meillä on voimassa jatkuvat upotukset

$$S(\mathbb{R}^{n})\subset_{\textrm{c}}F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})\subset_{\textrm{c}}S^{\prime}({\mathbb{R}^{n}}).$$

Kun $s\in\mathbb{R}$ ja $p,q\in]{0},{\infty}[$, niin $S(\mathbb{R}^{n})$ on tiheä avaruuksissa $B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})$ ja $F^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}})$.

Kun $s\in]{0},{\infty}]$ ja $p,q\in[1,\infty]$, niin Besovin avaruudelle on voimassa ekvivalentti määritelmä

$$B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}}):=\{f\in L^{p}({\mathbb{R}^{n}})\;|\;\|{{f}\;|\;B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}});{m}}\|<\infty\}$$

missä $m\in\mathbb{Z}_{+}$, $m>s$, ja ekvivalentti normi on

$$\|{{f}\;|\;B^{s}_{p,q}({\mathbb{R}^{n}});{m}}\|:=\|{{f}\;|\;{L^{p}({\mathbb{R}^{n}})}}\|+\|{{t\in]{0},{1}]\mapsto t^{-s-1/q}\omega^{m}_{p}({f},{t})}\;|\;{L^{q}({]{0},{1}]})}}\|$$

Monet yleisesti käytetyt funktioavaruudet voidaan esittää Besovin ja Triebel-Lizorkinin avaruuksien avulla. Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$. Meillä on [12, huomautus 2.2.2/3 ja luku 2.3.5]

$$\begin{array}[]{llll}\mathcal{Z}^{s}({\mathbb{R}^{n}})&=_{\textrm{tvs}}&B^{s}_{\infty,\infty}({\mathbb{R}^{n}}),&\textrm{jos}\;s>0,\\ W^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})&=_{\textrm{tvs}}&B^{s}_{p,p}({\mathbb{R}^{n}}),&\textrm{jos}\;1\leq p<\infty,s>0\;\textrm{ja}\;s\not\in\mathbb{Z},\\ H^{s}_{p}({\mathbb{R}^{n}})&=_{\textrm{tvs}}&F^{s}_{p,2}({\mathbb{R}^{n}}),&\textrm{jos}\;1<p<\infty,s\in\mathbb{R},\\ h_{p}({\mathbb{R}^{n}})&=_{\textrm{tvs}}&F^{0}_{p,2}({\mathbb{R}^{n}}),&0<p<\infty,\\ \mathrm{bmo}({\mathbb{R}^{n}})&=_{\textrm{tvs}}&F^{0}_{\infty,2}({\mathbb{R}^{n}}).&\end{array}$$

Tehtäviä:

1. Olkoon $n,m\in\mathbb{Z}_{+}$, $f\in\mathbb{C}^{\mathbb{R}^{n}}$, $a\in\mathbb{R}\setminus\{0\}$ ja $\mathbf{b}\in\mathbb{R}^{n}$. Olkoon $g(x)=f(a\mathbf{x}-\mathbf{b})$, $\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}$. Osoita, että

   $$\left(\Delta^{m}_{\mathbf{h}}g\right)\left(\mathbf{x}\right)=\left(\Delta^{m}_{a\mathbf{h}}f\right)\left(a\mathbf{x}-\mathbf{b}\right)$$

   kaikille $\mathbf{x},\mathbf{h}\in\mathbb{R}^{n}$.

2. Olkoon $n,m\in\mathbb{Z}_{+}$, $p\in[{1},{\infty}]$, $f\in L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$, $a\in\mathbb{R}\setminus\{0\}$, $\mathbf{b}\in\mathbb{R}^{n}$ ja $t\in\mathbb{R}_{+}$. Olkoon $g(\mathbf{x})=f(a\mathbf{x}-\mathbf{b})$, $\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}$. Osoita, että

   $$\omega^{m}_{p}({g},{t})=|{a}|^{-\frac{n}{p}}\omega^{m}_{p}({f},{|{a}|t}).$$

3. Olkoon $n\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{C}$ Borel-mitallinen. Osoita, että $f$ on tasaisesti jatkuva, jos ja vain jos

   $$\lim_{t\to 0}\omega({f},{t})=0.$$

4. Olkoon $E$ metrinen avaruus. Osoita, että $C_{\textrm{com}}({E})\subset C_{\textrm{u}}({E})$.

5. Olkoon $E$ metrinen avaruus. Osoita, että $C_{0}({E})\subset C_{\textrm{u}}({E})$.

6. Olkoon $n,m\in\mathbb{Z}_{+}$. Osoita, että $C^{m}(\mathbb{R}^{n})\subset\mathcal{Z}^{m}({\mathbb{R}^{n}})$.

7. Olkoon $p\in[{1},{\infty}[$ ja $f_{k}\in L^{p}({\mathbb{R}^{n}})\cap L^{\infty}({\mathbb{R}^{n}})$ kaikille $k\in\mathbb{N}$. Olkoon $g\in L^{p}({\mathbb{R}^{n}})$ ja $h\in L^{\infty}({\mathbb{R}^{n}})$ siten, että $\|{f_{k}-g}\|_{p}\to 0$ ja $\|{f_{k}-h}\|_{\infty}\to 0$, kun $k\to\infty$. Osoita, että $g=h$ melkein kaikkialla.

Liite A Tehtävien ratkaisut

Ratkaisu tehtävään 1.1:

• 1. refleksiivisyys:

     $$x\sim x\iff x^{2}=x^{2}$$

     tosi kaikilla $x\in\mathbb{R}$.

  2. symmetrisyys:

     $$x\sim y\iff x^{2}=y^{2}\iff y^{2}=x^{2}\iff y\sim x$$

     kaikilla $x,y\in\mathbb{R}$.

  3. transitiivisuus:

     $$x\sim y\land y\sim z \iff x^{2}=y^{2}\land y^{2}=z^{2}$$

     $$\implies x^{2}=z^{2}$$

     $$\iff x\sim z$$

     kaikilla $x,y,z\in\mathbb{R}$.

• jäännösluokka-avaruus: $x^{2}=y^{2}\iff x=\pm y$, joten

  $${\mathbb{R}}\;/{\sim}=\{\{-a,a\}\;|\;a\in\mathbb{R}\}.$$

• $1\sim 1$ ja $1\sim-1$, joten $\sim$ ei ole funktio.

Ratkaisu tehtävään 2.1: Olkoon $G$ ryhmä ja $a\in G$. Oletetaan, että $e^{\prime}\circ a=a$ jollekin $e^{\prime}\in G$. Nyt $e\circ a=e^{\prime}\circ a$, mistä seuraa, että $e=e\circ a\circ a^{-1}=e^{\prime}\circ a\circ a^{-1}=e^{\prime}$.

Ratkaisu tehtävään 2.2: Olkoon $G$ ryhmä ja $a\in G$. Oletetaan, että $a\circ b=a\circ c=a$ joillekin $b,c\in G$. Nyt $b=a^{-1}\circ a\circ b=a^{-1}\circ a\circ c=c$.

Ratkaisu tehtävään 2.3: Olkoon $p,q\in P_{n}$ ja $k\in\{1,\ldots,n\}$. Nyt $(p\circ q)(k)=p(q(k))$. Koska $k\in\{1,\ldots,n\}$, niin $q(k)\in\{1,\ldots,n\}$, mistä seuraa, että $p(q(k))\in\{1,\ldots,n\}$.

Olkoot $p,q,r\in P_{n}$. Nyt

$$\left(\left(p\circ q\right)\circ r\right)\left(k\right) = \left(p\circ q\right)\left(r\left(k\right)\right)=p\left(q\left(r\left(k\right)\right)\right)=p\left(\left(q\circ r\right)\left(k\right)\right)$$

$$= \left(p\circ\left(q\circ r)\right)\right)\left(k\right)$$

kaikille $k\in\{1,\ldots,n\}$.

Identtinen kuvaus $\mathrm{id}_{P_{n}}$ on neutraalialkio joukossa $P_{n}$. Koska $p:\{1,\ldots,n\}\twoheadrightarrow\{1,\ldots,n\}$ on bijektio, niin sillä on olemassa käänteisfunktio $p^{-1}:\{1,\ldots,n\}\twoheadrightarrow\{1,\ldots,n\}\in P_{n}$.

Ratkaisu tehtävään 2.4: Jos $A$ on ryhmän $G$ aliryhmä, niin $A$ on itsekin ryhmä, joten $a\circ b\in A$ ja $a^{-1}\in A$ kaikille $a,b\in A$.

Oletetaan sitten, että $A$ on suljettu operaatioiden $a\circ b$ ja $a^{-1}$ suhteen. Aksiooma (G1) on ilmiselvä. Olkoon $a$ jokin joukon $A$ mielivaltainen alkio. Nyt oletuksen nojalla $a^{-1}\in A$ ja $e=a^{-1}\circ a\in A$.

Ratkaisu tehtävään 3.1: Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{Q}_{+}$. Asetetaan

$$n:=\max\left\{\left\lceil{}{\frac{3}{\varepsilon}}\right\rceil,1\right\}.$$

Nyt

$$n\geq\frac{3}{\varepsilon}\implies\frac{3}{n}\leq\varepsilon.$$

Olkoot $j,k\in\mathbb{N}$, $j,k>n$ ja $j<k$. Nyt

$$\left|{\frac{1}{j+1}-\frac{1}{k+1}}\right|\leq\frac{1}{j+1}+\frac{1}{k+1}\leq\frac{1}{j}+\frac{1}{k}\leq\frac{1}{n}+\frac{1}{n}=\frac{2}{n}<\varepsilon.$$

Ratkaisu tehtävään 3.2: $(a,b)=(a,0)+(b,0)\cdot(0,1)=a+b\mathsf{i}$.

Ratkaisu tehtävään 4.1:

$$\begin{pmatrix}-50\\ 8\\ -6\end{pmatrix}$$

Ratkaisu tehtävään 4.2:

$$\begin{pmatrix}-20&12\\ -5&179\\ -5&92\end{pmatrix}$$

Ratkaisu tehtävään 4.3: Olkoon $x,y\in\ker f$. Nyt $f(x)=f(y)=0$. Koska $f$ on lineaarinen, niin $f(x+y)=f(x)+f(y)=0$, mistä seuraa, että $x+y\in\ker f$. Olkoon $a\in K$ ja $z\in\ker f$. Nyt $f(z)=0$ ja koska $f$ on lineaarinen, niin $f(az)=af(z)=0$, joten $az\in\ker f$. Lauseen 4.2.6 nojalla $\ker f\subset_{\textrm{v.s.}}V$.

Ratkaisu tehtävään 4.4: Olkoon $x,y\in\operatorname{im}f$. Nyt $x=f(a)$ jollekin $a\in V$ ja $y=f(b)$ jollekin $b\in V$. Funktion $f$ lineaarisuudesta seuraa, että $x+y=f(a)+f(b)=f(a+b)\in\operatorname{im}f$. Olkoon $a\in K$ ja $z\in\ker f$. Nyt $z=f(c)$ jollekin $c\in V$. Funktion $f$ lineaarisuudesta seuraa, että $az=af(c)=f(ac)\in\operatorname{im}f$. Lauseen 4.2.6 nojalla $\operatorname{im}f\subset_{\textrm{v.s.}}W$.

Ratkaisu tehtävään 4.5: Olkoon $\mathbf{v}\in\mathbb{C}^{Z(m)\times{}Z(1)}$.

$$(g(\mathbf{v}))_{k}=(B\mathbf{v})_{k}=\sum_{j=1}^{m}B_{k,j}{\mathbf{v}}[j]$$

ja

$$(f(g(\mathbf{v})))_{q} = \sum_{i=1}^{p}A_{q,i}(B\mathbf{v})_{i}=\sum_{j=1}^{m}\sum_{i=1}^{p}A_{q,i}B_{i,j}{\mathbf{v}}[j]=\sum_{j=1}^{m}(AB)_{q,j}{\mathbf{v}}[j]$$

$$= (AB\mathbf{v})_{q}.$$

Ratkaisu tehtävään 4.6:

• Olkoon $v\in V$. Nyt $0_{K}+0_{K}=0_{K}$, joten $(0_{K}+0_{K})v=0_{K}v$. Toisaalta (V6):n nojalla $(0_{K}+0_{K})v=0_{K}v+0_{K}v$. Siten $0_{K}v+0_{K}v=0_{K}v$. Lisäämällä puolittain $-(0_{K}v)$ saadaan $0_{K}v+0_{V}=0_{V}$. (V3):n nojalla $0_{K}v=0_{V}$.

• Olkoon $v\in V$. Nyt (i)-kohdan nojalla $v+(-1_{K})v=(1_{K}+(-1_{K}))v=0_{K}v=0_{V}$ ja (V4):n nojalla $v+(-v)=0_{V}$. Siis $v+(-1_{K})v=v+(-v)$. Lisäämällä puolittain $-v$ saadaan $(-1_{K})v=-v$.

Ratkaisu tehtävään 5.1: Oletetaan ensin, että $f$ on jatkuva. Olkoon $R\subset U$ avoin. Jos ${f}^{-1}[R]=\emptyset$, niin se on avoin. Oletetaan, että ${f}^{-1}[R]\not=\emptyset$. Olkoon $x\in{f}^{-1}[R]$. Nyt $f(x)\in R$ ja $R$ on pisteen $f(x)$ avoin ympäristö. Koska $f$ on jatkuva, niin on olemassa pisteen $x$ avoin ympäristö $P$ siten, että $f[P]\subset R$, mistä seuraa, että $P\subset{f}^{-1}[R]$. Lauseen 5.2.10 nojalla ${f}^{-1}[R]$ on avoin.

Oletetaan sitten, että

$$\forall R\subset U:(R\;\text{on avoin}\;\implies{f}^{-1}[R]\;\text{on avoin}).$$

Olkoon $x\in T$, $y:=f(x)$, ja $R$ pisteen $y$ avoin ympäristö. Nyt $x\in{f}^{-1}[R]$ ja oletuksen nojalla ${f}^{-1}[R]$ on avoin. Joukko ${f}^{-1}[R]$ on pisteen $x$ avoin ympäristö, ja $f[{f}^{-1}[R]]=R\subset R$. Piste $x$ ja ympäristö $R$ olivat mielivaltaisia, joten $f$ on jatkuva.

Ratkaisu tehtävään 5.2: Oletetaan ensin, että määritelmä 5.2.17 toteutuu. Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$ ja $x\in E_{1}$ ja olkoon $Y$ pisteen $f(x)$ ympäristö siten, että $B({E_{2}};{f(x)},{\varepsilon})\subset Y$. Oletuksen nojalla on olemassa pisteen $x$ ympäristö $Z\subset E_{1}$, jolle $f[Z]\subset B({E_{2}};{f(x)},{\varepsilon})$ Nyt $B({E};{x},{\delta})\subset Z$ jollekin $\delta\in\mathbb{R}_{+}$ ja

$$d_{1}(y,x)<\delta\implies y\in Z\implies d_{2}(f(y),f(x))<\varepsilon,$$

missä $y\in E_{1}$ on mielivaltainen. Koska myös $x\in E_{1}$ oli mielivaltainen, niin ehto (5.2) toteutuu.

Oletetaan sitten, että ehto (5.2) toteutuu. Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$ ja $x\in E_{1}$. Olkoon $Y$ pisteen $f(x)$ ympäristö siten, että $B({E_{2}};{f(x)},{\varepsilon})\subset Y$. Olkoon $y\in E_{1}$ siten, että $d_{1}(x,y)<\delta$. Oletuksen nojalla $d_{2}(f(x),f(y))<\varepsilon$, joten $f(y)\in B({E_{2}};{f(x)},{\varepsilon})$. Siis

$$f[B({E_{1}};{x},{\delta})]\subset B({E_{2}};{f(x)},{\varepsilon}),$$

ja $B({E_{1}};{x},{\delta})$ on pisteen $x$ ympäristö. Piste $x$ oli mielivaltainen, joten määritelmä 5.2.17 toteutuu.

Ratkaisu tehtävään 5.3: Oletetaan ensin, että ehto (5.3) toteutuu. Olkoon $Y$ pisteen $a$ jokin ympäristö. Nyt $B({E};{a},{\varepsilon})\subset Y$ jollakin $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. Oletuksen nojalla on olemassa $m\in\mathbb{N}$ siten, että $k\geq m\implies d(x_{k},a)<\varepsilon$, ts. $k\geq m\implies x_{k}\in B({E};{a},{\varepsilon})\subset Y$.

Oletetaan sitten, että määritelmän 5.2.16 ehdot ovat voimassa. Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. Nyt $Y:=B({E};{y},{\varepsilon})$ on pisteen $y$ ympäristö. Oletuksen nojalla on olemassa $m\in\mathbb{N}$ siten, että $x_{k}\in Y$ kaikilla $k\geq m$. Ts. $k\geq m\implies d(x_{k},y)<\varepsilon$.

Ratkaisu tehtävään 5.4: Jos $B=\emptyset$ or $B=E$, niin väite on tosi. Oletetaan, että $B\not=\emptyset$ ja $B\not=E$. Jos oletetaan, että $B$ on suljettu, niin oikeanpuoleinen väite seuraa lauseesta 5.2.15, koska jono on verkon erikoistapaus.

Oletetaan sitten, että

$$x_{k}\to a\in E\implies a\in B.$$

jokaiselle verkolle $(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset B$. Olkoon $x\in E\setminus B$. Ei ole olemassa jonoa $(x_{k})\subset B$ siten, että $x_{k}\to x$. Oletetaan, että $Y\cap B\not=\emptyset$ jokaiselle pisteen $x$ ympäristölle $Y$ (avaruudessa $E$). Olkoon

$$V_{k}:=B\left({E};{x},{\frac{1}{k+1}}\right),\;\;\;\;k\in\mathbb{N}.$$

Kun $k\in\mathbb{N}$ niin valitaan $V_{k}\in Y\cap B$. Nyt $x_{k}\to x$, mikä on ristiriita, joten pisteellä $x$ on ympäristö $Y_{0}$ siten, että $Y_{0}\cap B=\emptyset$. Piste $x$ oli mielivaltainen, joten lauseen 5.2.10 nojalla $A\setminus B$ on avoin, ja siten $B$ on suljettu.

Ratkaisu tehtävään 5.5: Oletetaan ensin, että $E$ on täydellinen. Olkoon $Z$ avaruuden $E$ sellainen tasainen struktuuri, että se generoi avaruuden $E$ normaalin topologian. Olkoon $\mathbf{x}:=(x_{k})_{k=0}^{\infty}\subset E$ Cauchyn jono. Jonon $\mathbf{x}$ viipalefiltterikannan muodostavat viipaleet $\{x_{n}\;|\;n\geq n_{0}\}$, missä $n_{0}\in\mathbb{N}$ vaihtelee. Olkoon $x\in E$ ja $W\in Z$. Koska $\{B({E};{x},{r})\;|\;r\in\mathbb{R}_{+}\}$ on ympäristökanta pisteessä $x$ ja $Y(W,x)$ on pisteen $x$ ympäristö, niin $B({E};{x},{r_{0}})\subset Y(W,x)$ jollekin $r_{0}\in\mathbb{R}_{+}$. Nyt

$$d(x,y)<r_{0}\implies y\in Y(W,x)\iff(x,y)\in W$$ (A.1)

Olkoon $\varepsilon\in]{0},{r_{0}}[$. Koska $\mathbf{x}$ on Cauchyn jono, on olemassa $N\in\mathbb{N}$ siten, että $d(x_{n},x_{m})<\varepsilon$ kaikile $n,m\geq N$. Kun $F=\{x_{n}\;|\;n\geq N\}$ on jokin viipalefiltterikannan alkio, niin $F\times F=\{(x_{n},x_{m})\;|\;n\geq N,m\geq N\}$. Kun $(x,y)\in F\times F$, niin $d(x,y)<\varepsilon$, joten yhtälön (A.1) nojalla $(x,y)\in W$. Täten jonon $(x_{n})$ viipalefiltteri on Cauchyn filtteri, ja oletuksen nojalla se suppenee.

Oletetaan sitten, että jokainen Cauchyn jono suppenee avaruudessa $E$. Olkoon $(F)$ Cauchyn filtteri avaruudessa $E$. Olkoon $x\in E$ ja $r\in\mathbb{R}_{+}$. Koska $x$-keskiset pallot ovat ympäristökanta pisteessä $x$, niin voidaan valita $W$ siten, että $B({E};{x},{r})\subset Y(W,x)$. Merkitään tätä ympäristöä $W_{r}(x)$. Valitaan $F_{r}$ siten, että $F_{r}\times F_{r}\subset W_{r}$. Nyt $x,y\in F_{r}\implies d(x,y)<r$. Valitaan $z_{m}\in F_{1/(m+1)}$ jokaiselle $m\in\mathbb{N}$. Jono $(z_{m})$ on Cauchyn jono, joten oletuksen nojalla se suppenee kohti jotakin avaruuden $E$ alkiota $z$. On osoitettava että $(F)$ suppenee kohti pistettä $z$. Avoimet $z$-keskiset pallot ovat ympäristökanta pisteessä $z$, joten on osoitettava, että jokaiselle $z$-keskiselle avoimelle pallolle on olemassa filtterin alkio, joka sisältyy palloon. Olkoon $\varepsilon\in]{0},{2}[$. Voidaan valita $m_{0}\in\mathbb{N}$ siten, että $d(z,z_{m})<\frac{\varepsilon}{2}$ kaikilla $m\in\mathbb{N}$ ja $m\geq m_{0}$, missä $m_{0}\in\mathbb{N}$. Olkoon

$$m:=\max\left\{m_{0},\left\lceil\frac{2-\varepsilon}{\varepsilon}\right\rceil\right\}+1.$$

Nyt $d(x,z_{m})<\frac{1}{m+1}<\frac{\varepsilon}{2}$, mistä seuraa, että $d(x,z)\leq d(x,z_{m})+d(z_{m},z)<\frac{\varepsilon}{2}+\frac{\varepsilon}{2}=\varepsilon$ . Siis $x\in B({E};{z},{\varepsilon})$. Täten $F_{1/(m+1)}\subset B({E};{z},{\varepsilon})$ ja filtteri $(F)$ suppenee kohti pistettä $z$.

Ratkaisu tehtävään 6.1: Olkoon $f:\mathbb{R}^{n}\to\mathbb{R}^{n}$ lineaarinen funktio ja $M(f)$ sen matriisi. Olkoot $\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{C}^{n}$. Nyt $\langle{\mathbf{x}},{f(\mathbf{y})}\rangle=\mathbf{x}^{\dagger}M(f)\mathbf{y}=(\mathbf{y}^{\dagger}(M(f))^{\dagger}\mathbf{x})^{*}=\langle{\mathbf{y}},{(M(f))^{\dagger}\mathbf{x}}\rangle^{*}=\langle{(M(f))^{\dagger}\mathbf{x}},{\mathbf{y}}\rangle$. Toisaalta $\langle{\mathbf{x}},{f(\mathbf{y})}\rangle=\langle{f^{\dagger}(\mathbf{x})},{\mathbf{y}}\rangle$. Siten $M(f^{\dagger})=(M(f))^{\dagger}$.

Ratkaisu tehtävään 6.2: Funktio $f$ on määritelmän nojalla lineaarinen injektio. Olkoon $x\in l^{1}$. Nyt $\|{x}\|_{1}\geq\|{x}\|_{\infty}$, joten $\|{f(x)}\|_{\infty}\leq\|{x}\|_{1}$. Siis $f$ on jatkuva.

Olkoon

$${\mathbf{y}_{n}}[k]:=\left\{\begin{array}[]{ll}1;&k<n\\ 0;&k\geq n\end{array}\right.$$

missä $k,n\in\mathbb{N}$. Nyt $\|{\mathbf{y}_{n}}\|_{1}=n$ ja $\|{\mathbf{y}_{n}}\|_{\infty}=1$ kaikille $n\in\mathbb{N}$. Edelleen

$$\sup\{\|{f^{-1}(z)}\|\;|\;\mathbf{z}\in l^{\infty}\land\|{\mathbf{z}}\|\leq 1\}=\sup\{\|{\mathbf{z}}\|_{1}\;|\;\mathbf{z}\in l^{\infty}\land\|{\mathbf{z}}\|_{\infty}\leq 1\}=\infty.$$

Siis $f^{-1}$ ei ole rajoitettu eikä siten myöskään jatkuva.

Ratkaisu tehtävään 6.3:

$$f(x)= f(x_{0})+\frac{f^{\prime}(x_{0})}{1!}(x-x_{0})+\frac{f^{\prime\prime}(x_{0})}{2!}(x-x_{0})^{2}$$

$$+\frac{f^{(3)}(x_{0})}{3!}(x-x_{0})^{3}+\frac{f^{(4)}(x_{0})}{4!}(x-x_{0})^{4}+R_{4}(x)$$

Ratkaisu tehtävään 6.4:

$$f(\mathbf{x})= f(\mathbf{x}_{0})$$

$$+\sum_{i_{1}=1}^{3}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{1}}}f(\mathbf{x}_{0})(x_{i_{1}}-x^{(0)}_{i_{1}})$$

$$+\sum_{i_{1},i_{2}=1}^{3}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{1}}}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{2}}}f(\mathbf{x}_{0})(x_{i_{1}}-x^{(0)}_{i_{1}})(x_{i_{2}}-x^{(0)}_{i_{2}})$$

$$+\sum_{i_{1},i_{2},i_{3}=1}^{3}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{1}}}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{2}}}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{3}}}f(\mathbf{x}_{0})(x_{i_{1}}-x^{(0)}_{i_{1}})(x_{i_{2}}-x^{(0)}_{i_{2}})(x_{i_{3}}-x^{(0)}_{i_{3}})$$

$$+\sum_{i_{1},i_{2},i_{3},i_{4}=1}^{3}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{1}}}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{2}}}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{3}}}\frac{\partial}{\partial{}x_{i_{4}}}f(\mathbf{x}_{0})(x_{i_{1}}-x^{(0)}_{i_{1}})(x_{i_{2}}-x^{(0)}_{i_{2}})(x_{i_{3}}-x^{(0)}_{i_{3}})(x_{i_{4}}-x^{(0)}_{i_{4}})$$

$$+R_{4}(\mathbf{x})$$

Ratkaisu tehtävään 7.1: Olkoon $\varphi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$. Olkoon

$$g:=\varphi\left(\frac{\cdot+\mathbf{b}}{a}\right).$$

Nyt

$$\langle{\tau_{a,\mathbf{b}}\tau_{c,\mathbf{d}}T},{\varphi}\rangle = \frac{1}{|{a}|^{n}}\langle{\tau_{c,\mathbf{d}}T},{g}\rangle$$

$$= \frac{1}{|{a}|^{n}}\frac{1}{|{c}|^{n}}\left\langle{T},{g\left(\frac{\cdot+\mathbf{d}}{c}\right)}\right\rangle$$

ja

$$g\left(\frac{\mathbf{x}+\mathbf{d}}{c}\right)=\varphi\left(\frac{\frac{\mathbf{x}+\mathbf{d}}{c}+\mathbf{b}}{a}\right)=\varphi\left(\frac{\mathbf{x}+\mathbf{d}+c\mathbf{b}}{ac}\right),\;\;\;\;\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}.$$

Siis

$$\langle{\tau_{a,\mathbf{b}}\tau_{c,\mathbf{d}}T},{\varphi}\rangle=\frac{1}{|{a}|^{n}}\frac{1}{|{c}|^{n}}\left\langle{T},{\varphi\left(\frac{\cdot+\mathbf{d}+c\mathbf{b}}{ac}\right)}\right\rangle=\langle{\tau_{ac,c\mathbf{b}+\mathbf{d}}T},{\varphi}\rangle.$$

Ratkaisu tehtävään 7.2: Kun $\varphi,\psi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$, niin

$$\delta(\varphi+\psi)=\left(\varphi+\psi\right)\left(0\right)=\varphi(0)+\psi(0)=\delta(\varphi)+\delta(\psi).$$

Kun $a\in\mathbb{R}$ ja $\varphi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$, niin

$$\delta(a\varphi)=\left(a\varphi\right)(0)=a\varphi(0)=a\delta(\varphi).$$

Siis $\delta$ on lineaarinen.

Oletetaan, että $(\varphi_{k})_{k=0}^{\infty}\subset\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$ ja $\varphi_{k}\to\psi\in\mathcal{D}({\mathbb{R}^{n}})$. Nyt $\varphi_{k}\to\psi$ tasaisesti, eli

$$\lim_{k\to\infty}\|{\psi-\varphi_{k}}\|_{\infty}=0.$$ (A.2)

Edelleen

$$|{\psi(0)-\varphi_{k}(0)}|\leq\sup_{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}}|{\psi(\mathbf{x})-\varphi_{k}(\mathbf{x})}|=\|{\psi-\varphi_{k}}\|_{\infty}$$ (A.3)

kaikille $k\in\mathbb{N}$. Yhtälöistä (A.2) ja (A.3) seuraa, että

$$\lim_{k\to\infty}|{\psi(0)-\varphi_{k}(0)}|=0,$$

eli

$$\lim_{k\to\infty}|{\delta(\psi)-\delta(\varphi_{k})}|=0,$$

mistä seuraa, että

$$\delta(\varphi_{k})\to\delta(\psi),\;\;\;\;k\to\infty.$$

Siis

$$\lim_{k\to\infty}\delta(\varphi_{k})=\delta(\psi)=\delta\left(\lim_{k\to\infty}\varphi_{k}\right),$$

joten $\delta\in\mathcal{D}^{\prime}({\mathbb{R}^{n}})$.

Ratkaisu tehtävään 8.1: Olkoot $E,F\in\mathcal{R}$ ja $E\cap F=\emptyset$. Määritellään

• $E_{0}:=E$.

• $E_{1}:=F$.

• $E_{k}:=\emptyset$ kaikille $k\in\mathbb{N}$, $k\geq 2$.

Nyt

$$\rho\left(\bigcup_{k=0}^{\infty}E_{k}\right)=\rho(E\cup F)=\rho(E)+\rho(F).$$

Ratkaisu tehtävään 8.2: $\mathcal{A}$ on $\sigma$-algebra, ja $\mu$ on joukkofunktio. Funktio $\mu$ on määritelmänsä nojalla ei-negatiivinen. Meillä on $\mu(\emptyset)=\#\emptyset=0$.

Oletetaan, että

1. $E_{k}\in\mathcal{A}$ kaikille $k\in\mathbb{N}$.

2. $E_{i}\cap E_{j}=\emptyset$ kaikille $i,j\in\mathbb{N}$, $i\not=j$.

3. $\cup_{k=0}^{\infty}E_{k}\in\mathcal{A}$.

Olkoon

$$F:=\bigcup_{k=0}^{\infty}E_{k}.$$

Jos $F$ on äärellinen, niin

$$F:=\bigcup_{k=0}^{n}E_{K(k)},$$

missä $n\in\mathbb{N}$, $K(k)\in\mathbb{N}$ kaikille $k=1,\ldots,n$. Koska $F$ on äärellinen ja joukot $E_{k}$ ovat erillisiä, niin

$$\left(\forall k\in\{1,\ldots,n\}:i\not=K(k)\right)\implies E_{i}=\emptyset.$$

Oletetaan sitten, että $F$ on ääretön. Olkoon

$$G_{k}:=\bigcup_{i=1}^{k}E_{i},\;\;\;\;k\in\mathbb{N}.$$

Nyt

$$F=\bigcup_{k=0}^{\infty}G_{k}.$$

Olkoon $m\in\mathbb{N}$. Koska $F$ on ääretön, niin on olemassa $k_{0}\in\mathbb{N}$ siten, että

$$\mu\left(G_{k_{0}}\right)=\#G_{k_{0}}>m.$$

Nyt $\mu(G_{k})>m$ kaikille $k\geq k_{0}$. Täten lauseen 8.2.4 nojalla

$$\infty=\mu(F)=\lim_{k\to\infty}\mu\left(G_{k}\right).$$

Siis $\mu$ on ei-negatiivinen ja täysin additiivinen ja siten mitta.

Ratkaisu tehtävään 9.1: Todistetaan induktiolla. Nyt

$$(\Delta_{\mathbf{h}}g)(\mathbf{x}) = g(\mathbf{x}+\mathbf{h})-g(\mathbf{x})=f(a\mathbf{x}+a\mathbf{h}-\mathbf{b})-f(a\mathbf{x}-\mathbf{b})$$

$$= (\Delta^{1}_{a\mathbf{h}})(a\mathbf{x}-\mathbf{b}),$$

kaikille $\mathbf{x},\mathbf{h}\in\mathbb{R}^{n}$. Siis väite on tosi, kun $m=1$.

Oletetaan, että lause on tosi jollakin $m_{1}\in\mathbb{Z}_{+}$. Nyt

$$(\Delta^{m_{1}+1}_{\mathbf{h}}g)(\mathbf{x}) = \left(\Delta^{1}_{\mathbf{h}}\left(\Delta^{m_{1}}_{\mathbf{h}}g\right)\right)(\mathbf{x})=(\Delta^{m_{1}}_{\mathbf{h}}g)(\mathbf{x}+\mathbf{h})-(\Delta^{m_{1}}_{\mathbf{h}}g)(\mathbf{x})$$

$$= (\Delta^{m_{1}}_{a\mathbf{h}}f)(a\mathbf{x}+a\mathbf{h}-\mathbf{b})-(\Delta^{m_{1}}_{a\mathbf{h}}f)(a\mathbf{x}-\mathbf{b})$$

$$= \left(\Delta^{1}_{a\mathbf{h}}\left(\Delta^{m_{1}}_{a\mathbf{h}}f\right)\right)(a\mathbf{x}-\mathbf{b})$$

$$= (\Delta^{m_{1}+1}_{a\mathbf{h}}f)(a\mathbf{x}-\mathbf{b}).$$

Siis väite on tosi, kun $m=m_{1}+1$.

Ratkaisu tehtävään 9.2: Käytetään tehtävää 9.1.

$$\omega^{m}_{p}({g},{t}) = \sup\{\|{\Delta^{m}_{h}g}\|_{p}\;|\;h\in\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{t})\}$$

$$= \sup\{\|{(\Delta^{m}_{ah}f)(a\cdot-\mathbf{b})}\|_{p}\;|\;h\in\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{t})\}$$

$$= |{a}|^{-\frac{n}{p}}\sup\{\|{\Delta^{m}_{ah}f}\|_{p}\;|\;h\in\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{t})\}$$

$$= |{a}|^{-\frac{n}{p}}\sup\{\|{\Delta^{m}_{k}f}\|_{p}\;|\;k\in\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{|{a}|t})\}$$

$$= |{a}|^{-\frac{n}{p}}\omega^{m}_{p}({f},{|{a}|t}).$$

Ratkaisu tehtävään 9.3: Oletetaan ensin, että $f$ on tasaisesti jatkuva. Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. Koska $f$ on tasaisesti jatkuva, on olemassa $t_{0}\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että kaikille $\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n}$, $\|{\mathbf{y}-\mathbf{x}}\|_{2}<t_{0}$ on $|{f(y)-f(x)}|<\frac{\varepsilon}{2}$. Olkoon $t\in]{0},{t_{0}}[$ ja $\mathbf{h}\in\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{t})$. Nyt

$$\left|{\left(\Delta_{\mathbf{h}}f\right)\left(\mathbf{x}\right)}\right|=\left|{f(\mathbf{x}+\mathbf{h})-f(\mathbf{x})}\right|<\frac{\varepsilon}{2}$$

kaikille $\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}$. Täten

$$\|{\Delta_{\mathbf{h}}f}\|_{\infty}\leq\frac{\varepsilon}{2}<\varepsilon.$$

Koska $\mathbf{h}$ oli mielivaltainen, niin

$$\omega({f},{t})=\sup\{\|{\Delta_{\mathbf{h}}f}\|_{\infty}\;|\;\mathbf{h}\in\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{t})\}\leq\varepsilon.$$

Oletetaan sitten, että

$$\lim_{t\to 0}\omega({f},{t})=0.$$

Olkoon $\varepsilon\in\mathbb{R}_{+}$. On olemassa $\delta\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että $\omega({f},{\delta})<\varepsilon$. Olkoon $\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n}$, $\|{\mathbf{y}-\mathbf{x}}\|_{2}<\delta$ ja $\mathbf{h}:=\mathbf{y}-\mathbf{x}$. Nyt

$$|{f(\mathbf{y})-f(\mathbf{x})}|=|{\left(\Delta_{\mathbf{h}}f\right)\left(\mathbf{x}\right)}|\leq\|{\Delta_{\mathbf{h}}f}\|_{\infty}\leq\omega({f},{\delta})<\varepsilon.$$

Ratkaisu tehtävään 9.4: Olkoon $f\in C_{\textrm{com}}({E})$. Olkoon $A:=\operatorname{supp}f$ ja $h\in\mathbb{R}_{+}$. Jokaisella $x\in A$ on olemassa $t(x)\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että

$$f[B({E};{x},{t(x)})]\subset B\left({\mathbb{C}};{f(x)},{\frac{h}{2}}\right)$$

Olkoon

$$K(x):=B\left({E};{x},{\frac{1}{2}t(x)}\right)\cap A,\;\;\;\;x\in A.$$

Nyt $P:=\{K(x)\;|\;x\in A\}$ on topologisen avaruuden $A$ avoin peite. Koska $A$ on kompakti niin peitteellä $P$ on äärellinen alipeite $P^{\prime}$,

$$P^{\prime}:=\{K(x_{k})\;|\;k=1,\ldots,m\}$$

missä $m\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $x_{k}\in A$, $k=1,\ldots,n$. Olkoon

$$r:=\min\{t(x_{k})\;|\;k=1,\ldots,m\}.$$

Olkoot $x,y\in A\land d(x,y)<\frac{r}{2}$. Nyt $x\in K(x_{k_{0}})$ jollekin $k_{0}\in\{1,\ldots,m\}$ ja $d(x,x_{k_{0}})<\frac{1}{2}t(x_{k_{0}})$. Nyt

$$|{f(x)-f(x_{k_{0}})}|<\frac{h}{2}.$$ (A.4)

Edelleen

$$d(y,x_{k_{0}}) \leq d(y,x)+d(x,x_{k_{0}})$$

$$< \frac{r}{2}+\frac{1}{2}t(x_{k_{0}})$$

$$< \frac{1}{2}t(x_{k_{0}})+\frac{1}{2}t(x_{k_{0}})$$

$$= t(x_{k_{0}}),$$

joten $y\in B({E};{x_{k_{0}}},{t(x_{k_{0}})})$, mistä seuraa, että

$$|{f(y)-f(x_{k_{0}})}|<\frac{h}{2}.$$ (A.5)

Yhtälöistä (A.4) ja (A.5) seuraa, että

$$|{f(x)-f(y)}|\leq|{f(x)-f(x_{k_{0}})}|+|{f(x_{k_{0}})-f(y)}|<\frac{h}{2}+\frac{h}{2}=h.$$ (A.6)

Oletetaan sitten, että $x\in A$, $y\in E\setminus A$ ja $d(x,y)<\frac{r}{2}$. Nyt $x\in K(x_{k_{1}})$ jollakin $k_{1}\in\{1,\ldots,m\}$ ja $d(x,x_{k_{1}})<\frac{1}{2}t(x_{k_{1}})$. Edelleen

$$d(y,x_{k_{1}}) \leq d(y,x)+d(x,x_{k_{1}})$$

$$< \frac{r}{2}+\frac{1}{2}t(x_{k_{1}})$$

$$< \frac{1}{2}t(x_{k_{1}})+\frac{1}{2}t(x_{k_{1}})$$

$$= t(x_{k_{1}}),$$

joten $y\in B({E};{x_{k_{1}}},{t(x_{k_{1}})})$, mistä seuraa, että

$$|{f(x)-f(y)}|\leq|{f(x)-f(x_{k_{1}})}|+|{f(x_{k_{1}})-f(y)}|<\frac{h}{2}+\frac{h}{2}=h.$$ (A.7)

Tasainen jatkuvuus seuraa yhtälöistä (A.6) ja (A.7).

Ratkaisu tehtävään 9.5: Olkoon $f\in C_{0}({E})$. Olkoon $h\in\mathbb{R}_{+}$. Määritellään

$$A:=\{x\in E\;|\;|{f(x)}|\geq\frac{h}{3}\}.$$

Koska $f\in C_{0}({E})$, niin $A$ on kompakti. Jokaisella $x\in A$ on olemassa $t(x)\in\mathbb{R}_{+}$ siten, että

$$f[B({E};{x},{t(x)})]\subset B\left({\mathbb{C}};{f(x)},{\frac{h}{2}}\right)$$

Olkoon

$$K(x):=B\left({E};{x},{\frac{1}{2}t(x)}\right)\cap A,\;\;\;\;x\in A.$$

Nyt $P:=\{K(x)\;|\;x\in A\}$ on topologisen avaruuden $A$ avoin peite. Koska $A$ on kompakti niin peitteellä $P$ on äärellinen alipeite $P^{\prime}$,

$$P^{\prime}:=\{K(x_{k})\;|\;k=1,\ldots,m\}$$

missä $m\in\mathbb{Z}_{+}$ ja $x_{k}\in A$, $k=1,\ldots,n$. Olkoon

$$r:=\min\{t(x_{k})\;|\;k=1,\ldots,m\}.$$

1. Olkoot $x,y\in A\land d(x,y)<\frac{r}{2}$. Nyt $x\in K(x_{k_{0}})$ jollekin $k_{0}\in\{1,\ldots,m\}$ ja

   $$d(y,x_{k_{0}}) \leq d(y,x)+d(x,x_{k_{0}})$$

   $$< \frac{r}{2}+\frac{1}{2}t(x_{k_{0}})$$

   $$< \frac{1}{2}t(x_{k_{0}})+\frac{1}{2}t(x_{k_{0}})$$

   $$= t(x_{k_{0}}).$$

   Täten $y\in B({E};{x_{k_{0}}},{t(x_{k_{0}})})$, joten $|{f(y)-f(x_{k_{0}})}|<\frac{h}{2}$. Tästä seuraa, että

   $$|{f(x)-f(y)}|\leq|{f(x)-f(x_{k_{0}})}|+|{f(x_{k_{0}})-f(y)}|<\frac{h}{2}+\frac{h}{2}=h.$$ (A.8)

2. Olkoot $x,y\in E\setminus A$. Nyt

   $$|{f(x)-f(y)}|\leq|{f(x)}|+|{f(y)}|\leq\frac{h}{3}+\frac{h}{3}<h$$ (A.9)

3. Olkoot $x\in A$, $y\in E\setminus A$ ja $d(x,y)<\frac{r}{2}$. Nyt $x\in K(x_{k_{1}})$ jollakin $k_{1}\in\{1,\ldots,m\}$ ja $d(x,x_{k_{1}})<\frac{1}{2}t(x_{k_{1}})$. Edelleen

   $$d(y,x_{k_{1}}) \leq d(y,x)+d(x,x_{k_{1}})$$

   $$< \frac{r}{2}+\frac{1}{2}t(x_{k_{1}})$$

   $$\leq \frac{1}{2}t(x_{k_{1}})+\frac{1}{2}t(x_{k_{1}})$$

   $$=t(x_{k_{1}}),$$

   joten $y\in B({E};{x_{k_{1}}},{t(x_{k_{1}})})$, mistä seuraa, että

   $$|{f(x)-f(y)}|\leq|{f(x)-f(x_{k_{1}})}|+|{f(x_{k_{1}})-f(y)}|<\frac{h}{2}+\frac{h}{2}=h.$$ (A.10)

Tasainen jatkuvuus seuraa yhtälöistä (A.8), (A.9) ja (A.10).

Ratkaisu tehtävään 9.6: Olkoon $f\in C^{m}(\mathbb{R}^{n})$. Nyt $f\in C^{m-1}(\mathbb{R}^{n})$. Meillä on

$$\|{{f}\;|\;{\mathcal{Z}^{m}({\mathbb{R}^{n}})}}\|=\|{{f}\;|\;{C^{m-1}(\mathbb{R}^{n})}}\|+\sum_{|{\alpha}|=m-1}\sup\left\{\frac{1}{t}\omega^{2}_{\infty}({\partial^{\alpha}f},{t})\;\Big{|}\;t\in\mathbb{R}_{+}\right\}.$$

Kaikilla $\alpha\in\mathbb{N}^{n}$, $|{\alpha}|=m-1$ on $\partial^{\alpha}f\in C^{1}(\mathbb{R}^{n})$. Olkoot $\mathbf{x},\mathbf{y}\in\mathbb{R}^{n}$, $\mathbf{x}\not=\mathbf{y}$ ja $\mathbf{h}:=\mathbf{y}-\mathbf{x}$. Taylorin kehitelmästä (6.14), (6.15) saadaan

$$(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{x}+\mathbf{h})=(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{x})+\sum_{k=1}^{n}\left(\partial^{{\mathbf{e}^{[n]}_{k}}}\partial^{\alpha}f\right)\left(\mathbf{x}+c\mathbf{h}\right)\mathbf{h}[k],$$

missä $c\in]{0},{1}[$. Tästä seuraa, että

$$(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{y})-(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{x})=\sum_{k=1}^{n}\left(\partial^{{\mathbf{e}^{[n]}_{k}}}\partial^{\alpha}f\right)\left(\mathbf{x}+c\mathbf{h}\right)\mathbf{h}[k].$$

Nyt

$$|{(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{y})-(\partial^{\alpha}f)(\mathbf{x})}| \leq n\|{{\partial^{\alpha}f}\;|\;{C^{1}(\mathbb{R}^{n})}}\|\cdot\|{\mathbf{h}}\|_{\infty}$$

$$\leq n\|{{f}\;|\;{C^{m}(\mathbb{R}^{n})}}\|\|{\mathbf{h}}\|_{\infty}$$

mistä seuraa, että

$$\|{\Delta_{\mathbf{h}}(\partial^{\alpha}f)}\|_{\infty}\leq n\|{{f}\;|\;{C^{m}(\mathbb{R}^{n})}}\|\|{\mathbf{h}}\|_{\infty},$$

joten

$$\frac{1}{\|{\mathbf{h}}\|_{\infty}}\|{\Delta^{2}_{\mathbf{h}}(\partial^{\alpha}f)}\|_{\infty}\leq 2n\|{{f}\;|\;{C^{m}(\mathbb{R}^{n})}}\|.$$

Täten

$$\sup\left\{\frac{1}{\|{\mathbf{h}}\|_{\infty}}\|{\Delta^{2}_{\mathbf{h}}(\partial^{\alpha}f)}\|_{\infty}\;\Big{|}\;\mathbf{h}\in\mathbb{R}^{n}\setminus\{0\}\right\}\leq 2n\|{{f}\;|\;{C^{m}(\mathbb{R}^{n})}}\|.$$ (A.11)

Yhtälöistä (A) ja (A.11) seuraa, että

$$\|{{f}\;|\;{\mathcal{Z}^{m}({\mathbb{R}^{n}})}}\|\leq 2n\|{{f}\;|\;{C^{m}(\mathbb{R}^{n})}}\|<\infty.$$

Ratkaisu tehtävään 9.7: Olkoon $B_{k}:=\bar{B}({\mathbb{R}^{n}};{0},{k+1})$ kaikille $k\in\mathbb{N}$. Olkoon $k_{0}\in\mathbb{N}$ ja $c\in\mathbb{R}_{+}$. On olemassa $m\in\mathbb{N}$ siten, että

$$\|{g-f_{j}}\|_{p}<\frac{c}{2}\;\;\land\;\;\|{h-f_{j}}\|_{\infty}<\frac{c}{2}\left(\mu(B_{k_{0}})\right)^{-\frac{1}{p}}$$

kaikille $j\in\mathbb{N}$, $j\geq m$. Nyt

$$\|{(g-f_{j})\restriction B_{k_{0}}}\|<\frac{c}{2}$$

kaikille $j\in\mathbb{N}$, $j\geq m$ ja

$$\|{(h-f_{j})\restriction B_{k_{0}}}\|<\frac{c}{2}\left(\mu\left(B_{k_{0}}\right)\right)^{-\frac{1}{p}}$$

kaikille $j\in\mathbb{N}$, $j\geq m$. Olkoon $r\in\mathbb{N}$, $r\geq m$. Nyt

$$\|{(h-f_{r})\restriction B_{k_{0}}}\|_{p}<\left(\left(\frac{c}{2}\left(\mu\left(B_{k_{0}}\right)\right)^{-\frac{1}{p}}\right)^{p}\mu(B_{k_{0}})\right)^{\frac{1}{p}}=\frac{c}{2}.$$

Täten

$$\|{(g-h)\restriction B_{k_{0}}}\|_{p} \leq \|{(g-x_{r})\restriction B_{k_{0}}}\|_{p}+\|{(x_{r}-h)\restriction B_{k_{0}}}\|_{p}$$

$$< \frac{c}{2}+\frac{c}{2}=c.$$

Koska $c\in\mathbb{R}_{+}$ oli mielivaltainen, nii

$$g\restriction B_{k_{0}}=h\restriction B_{k_{0}}\;\;\;\;\text{melkein kaikkialla.}$$ (A.12)

Olkoot

$$C_{k} := \left\{\mathbf{x}\in B_{k}\;|\;g(\mathbf{x})\not=h(\mathbf{x})\right\},$$

$$C := \left\{\mathbf{x}\in\mathbb{R}^{n}\;|\;g(\mathbf{x})\not=h(\mathbf{x})\right\}.$$

Nyt

$$C=\bigcup_{k=0}^{\infty}C_{k}$$

ja $(C_{k})_{k=0}^{\infty}$ on kasvava jono joukkoja. Yhtälön (A.12) nojalla $\mu(C_{k})=0$ kaikilla $k\in\mathbb{N}$. Lauseen 8.2.4 nojalla

$$\mu(C)=\lim_{k\to\infty}\mu(C_{k})=\lim_{k\to\infty}0=0.$$

Siis $g=h$ melkein kaikkialla.